Mielipide

65 minuuttia: Perhosen lyhyt lento

LIIGA / Kolumni
Perhostyyli pakottaa maalivahdit epäluonnollisiin asentoihin. Toistuvat liikkeet rikkovat paikat, epäillään. Tuhoaako butterfly maalivahtien terveyden? Jatkoaika tutki asiaa.

– Mitään isompaa yksittäistä loukkaantumista ei ikinä tapahtunut. Oikeassa lonkassa oli vain kertynyt liikaa kulumaa, Bridgeport Sound Tigersin maalivahti Mikko Koskinen kertoi viime viikolla Jatkoajan haastattelussa.

Vasta 21-vuotias maalivahti meni lokakuussa leikkaukseen, minkä vuoksi lähes koko kausi on kulunut katsomossa. Vaikka mitään yksittäistä loukkaantumista ei edes sattunut. Lonkkaan oli vain "kertynyt liikaa kulumaa." Miten ihmeessä?

Oli lähdettävä selvittämään asiaa.

”Lonkkavammat ei sattumaa”

Taustatutkimusta tehdessä huomaa, että amerikkalaisissa viestimissä perhostyylin turmiollisuutta on analysoitu viime vuonna. Henkilötarinat, arvioidut syy-seuraus-suhteet ja lääkäreiden lausunnot kertoivat karua kieltään: perhostyyli tuhoaa lonkat, mikäli maalivahti ei tee asialle mitään.

Mitä mieltä Koskinen on koettuaan itse tämän kaiken?

Hän on vastikään saanut lonkkansa kuntoon. Pelaamista odotetaan kuitenkin vielä muutama viikko, sillä seura ei halua ottaa riskiä perhosensa kanssa.

Koskinen myöntää yhteyden perhostyylin ja lukuisten vaurioituneiden vartaloiden välillä.

– Joo, ei se varmasti sattumaa ole, että lähes joka toisella maalivahdilla on lonkat leikkauskunnossa, hän sanoo.

– Lonkille tulee niin paljon painetta jäihin mentäessä ja varsinkin noustessa ylös, joten eihän se voi olla rasittamatta.

Leikkaus on ennemmin tai myöhemmin välttämätön. Kaksimetriselle Koskiselle se koitti 21-vuotiaana.

– Hyvä asia on nyt se, että kun lonkka on kerran operoitu ja kuntoutettu, sitä ei saa enää uudestaan kulutettua rikki, ellei se mene sitten jossain onnettomuudessa. Eli terveys pitäisi olla taattu uran jälkeenkin. Siinä mielessä olin onnekas, kun pääsin parhaaseen mahdolliseen hoitoon ja sain jalan kerralla kuntoon.

Suomen perhoskoulutus puolitiessä

Koskinen pääsi Yhdysvalloissa huippuammattilaisten käsittelyyn, ja hän kehuu myös sitä, miten valtameren sillä puolen perhostyylin huomattuihin haittavaikutuksiin paneudutaan.

– Täällä lonkkiin kiinnitetään paljon huomiota. Oheisharjoituksissa tehdään erityisesti lonkkia vahvistavia ja loukkaantumisia ennaltaehkäiseviä liikkeitä, Koskinen kertoo.

– Näissä asioissa täällä ollaan mielestäni selkeästi Suomea edellä.

Suomalaisen maalivahtivalmennuksen kärkinimi Urpo Ylönen myöntää, ettei Suomessa osata vielä toimia perhostyylin vaatimalla tavalla.

– Perhostyylillä on pelattu niin vähän aikaa. Se vaatii niveliin liikkuvuutta. Sen takia se on ongelma, Ylönen selvittää.

– Valmistautuminen täytyy tehdä keholle ja lonkalle jo kesän aikana. Se iso massa täytyy saada liikkumaan.

Vartalon liikkumista on parannettava, Ylönen sanoo.

– Me [TPS] olemme esimerkiksi kesäisin käyneet painisalissa, ja opimme siellä sitä vartalonhallintaa.

Ylösen luotsaamista NHL-vahdeista Antero Niittymäellä on leikattu molemmat lonkat.

– Ei sille voi mitään muuta kuin täytyy vain valmistautua kesällä hyvin. Talvella se on jo myöhäistä.

Kuormitus korostuu isoilla maalivahdeilla

Arvostettu huippu-urheilulääkäri Sakari Orava selittää, miksi perhostyyli on raskas ihmisvartalolle.

– Nivelkuopan reunarusto, joka on rustoinen uloke nivelkuopan katon reunalla lantiossa, vaurioituu rajujen liikkeiden ja kyykkyasennon seurauksena, Orava sanoo.

Isokokoisilla maalivahdeilla, kuten Koskisella, tämä korostuu muita enemmän.

– Heillä on luonnollisesti kovempi kuormitus ja vääntö lonkan alueella, niin lihaksissa kuin tukisiteissä. Toinen syy on mahdollinen lonkkien huonompi liikkuvuus. Ison kaverin on oltava enemmän kyykyssä ja koukuissa kuin pienikokoisemman.

– Nopeasti kasvaneella isokokoisella nuorella miehellä voi olla muutakin poikkeavuutta lonkkanivelen rakenteessa ja se altistaa lonkan alueen kivuille. Lisäksi isokokoisempi maalivahti voi saada herkemmin muita nivusen alueen vaivoja.

Orava tietää mistä puhuu. Hän on tehnyt urallaan yli 20 000 leikkausta ympäri maailman ja työskennellyt Suomen olympiajoukkueen ylilääkärinä vuosina 1988-2000. Hän on yksi maailman arvostetuimmista urheilukirurgeista.

– Nämä maalivahdin vaivat eivät useimmiten ole mitään normaalin vanhan ihmisen lonkkanivelen kulumaa, vaan muita nivelen ympäristön, reunaruston ja nivelsiteiden vaivoja, Orava kertoo.

Maailman nopein pallopeli yhdistettynä epäluonnolliseen, toistuvaan liikkeeseen luo omanlaisensa kuluman vartaloon.

Miten perhonen sitten selviää mahdollisimman hyvin läpi rasituksen?

– Pitää tehdä pitkään lihas- ja venyvyysharjoitteita, että lonkan seutu toimii, Orava ohjeistaa.

Ennen kaikkea tyylin kuluttavuus on hyväksyttävä ja sen mukana elettävä. Leikkaus on todennäköinen ennemmin tai myöhemmin, eikä sitä saa lykätä liiaksi tai kuluma kasvaa tuhoisaksi. Samalla on myös korostettava lonkkiin kohdistuvaa harjoittelua, kuten haastateltavamme sanoivat. Huolellisella toimintasuunnitelmalla perhostyyli ei koidu kohtaloksi, vaan päinvastoin avaa tien tähtiin.

Lue koko 65 minuutin yhteenveto täältä.

border="1" align="left" hspace="10">



» Lähetä palautetta toimitukselle