NHL:n ykkösvaraus saa aina uuden kauden alkaessa kirkkaimman valokeilan päälleen. Blackhawks-tähti Connor Bedard on aloittanut kautensa odotuksien mukaisesti, huolimatta joukkuekaverinsa ja entisen ykkösvarauksen Taylor Hallin epäilyistä siitä, että mediahuomio Bedardin ympärillä on liiallista, ja se häiritsee hänen uransa alkua.
Valokeila on Bedardin tavoin heijastanut myös muilla viimeisen kymmenen vuoden ykkösvarauksilla kirkkaana, mutta ennemmin tai myöhemmin jokainen heistä on noussut tähtistatukseen. Alexis Lafrenièreä lukuunottamatta.
Jo kaksi vuotta ennen varauskauttaan kiekkoilevan maailman tietoisuuteen itsensä pelanneen kanadanranskalaisen piti olla NHL:n seuraava supertähti. Hänestä puhuttiin vuosia ennen varausta "kerran sukupolveen-lupauksena".
New York Rangers sai oikeuden varata Sidney Crosbyn jalanjäljissä QMJHL:n Rimouski Océanicissa tehoilleen Lafrenièren. NHL:n suurin näyttämö ja kirkkaimmat valot, alkava tarina oli jopa satumaisen täydellinen.
Uran kolme ensimmäistä kautta kuitenkin pesivät kaiken satumaisuuden Lafrenièrestä. Mikä hänen urakehityksessä on mennyt pieleen?
Ovatko New Yorkin valot liian kirkkaat?
Rangers ei ole varsinaisesti kunnostautunut nuorten lupausten kehittäjänä etenkään ennen Lafrenièreä. Lias Andersson, Vitali Kravtsov ja Kaapo Kakko ovat enemmän tai vähemmän epäonnistuneet täyttämään potentiaalinsa. Kakon puolustuksena on todettava, että hän näyttää kahden edellisen rinnalla supertähdeltä.
Rangersin kärkilupausten epäonnistuminen herättää paljon kysymyksiä. Onko suurkaupunki oikeasti liian iso näyttämö junioritasolta taalajäille siirtymiseen? Madison Square Garden on yksi joukkueurheilun maineikkaimmista areenoista, ja New Yorkin urheilukannattajakulttuuri tunnetaan armottomana ja raakana.
Lafrenière ehti pelata seitsemän NHL-ottelua ennen uransa ensimmäistä pistettä, ja ensimmäistä maalia kotiyleisön edessä saatiin odottaa jopa 20 ottelun verran. Vaikea alku teki eittämättä isoja lommoja hänen itseluottamukseensa.
Kahden ensimmäisen kuukauden aikana Lafrenièren peliaikakeskiarvo oli hieman vajaa 15 minuuttia, sisältäen muun muassa kolme 16 minuutin ottelua. Isommat illat jäivät vielä haaveeksi, mutta looginen syy ja hidasta alkua puoltava seikka löytyy kokoonpanosta. Kakon, Artemi Panarinin ja Pavel Butšnevitšin kaltaiset laiturit keräsivät paljon Lafrenièrenkin minuutteja.
Ylikovat odotukset ja alhainen peliaika eivät toimineetkaan
Lafrenièren harteille asetetut massiiviset odotukset saivat todella paljon ilmaa hänen varauskaudellaan. Hän toimi joukkueensa kiistattomana johtotähtenä ilman muita kärkipelaajia sarjassa, jossa maalinteko on muita johtavia juniorisarjoja WHL:ää ja OHL:ää helpompaa.
Yksikään Lafrenièren varauskauden kolmesta NHL:ään varatusta pelaajasta ei yltänyt edes 50 tehopisteen sisälle hänestä. Suurin osa varauskauden tuotannosta varmasti oli kiinni hänestä itsestään, mutta Rangers ei voinut olla näkemättä sarjan huomattavasti heikompaa tasoa.
Tulokaskausi tuotti lopulta 21 pistettä vajaan 14 minuutin peliajalla. Peliaika tulokaskaudella vertautuu ironisesti tämän vuosituhannen isoimman varausflopin, Nail Jakupovin tulokaskauteen.
Toiselle kaudelle Lafrenière lähti kovin odotuksin ja nälkäisenä todistamaan, että varauskauden potentiaali on tallessa. Rangers vaihtoi päävalmentajansa potkittuaan David Quinnin ulos Gerard Gallantin alta. Peliaikakeskiarvo nousi kuitenkin toisella kaudella päätä huimaavat seitsemän sekuntia, ja pisteitä kaudella syntyi 31.
Rangersin pukuosasto ja kannattajat leipovat Lafrenièrestä kärkikuusikon pelaajaa, mutta valmennus ei suostunut antamaan hänelle kärkikuusikon minuutteja.
Menneellä kaudella vastuuta alkoi tulla runsaasti aiempaa enemmän. Jäälle odotettiin vapautunempaa Lafrenièreä. Toisin kävi. Hän tarjosi jäällä pitkälti laiskaa luistelua sekä vuotavaa ja vaivalloista puolustuspelaamista. Positiivista oli jo edelliskaudella lanseeratun "lapsiketjun" onnistumiset Kakon ja Filip Chytilin kanssa, mutta Lafrenière oli edelleen selkeästi ketjukavereitaan jäljessä.
Rangers latasi itselleen Patrick Kanen ja Vladimir Tarasenkon kaltaisia tähtiä valmistautuessaan matkaa kohti Stanley Cupia, jotka söivät vastuuta myös lapsiketjulta. Matka kohti mestaruutta kaatui kuitenkin rakkaan vihollisen New Jersey Devilsin toimesta jo ensimmäisellä kierroksella, ja Rangers lähti kesään monen kysymysmerkin, mutta harvan vastauksen kanssa.
Tuhkimotarinan kello on miltei keskiyössä
Lafrenièren nimi pyöri pitkään siirtohuhuissa, kunnes Rangers hieroi ykkösvaraukselleen kahden vuoden jatkosopimuksen reilulla kahden miljoonan vuosipalkalla. Uusi harjoituskausi meni täysin penkin alle, ja nuorten pelaajien kanssa tiukkana tunnettu uusi päävalmentaja Peter Laviolette penkitti hänet armotta. Kirjoitushetkellä takana on kolme ottelua, joissa on syntynyt yksi maali.
Tekosyitä ei enää ole. Mikäli harjoituskauden näytöt siirtyvät myös tosipeleihin, voi Rangersin kärsivällisyys loppua äkkiä. 22-vuotias on vielä nuori, mutta muutettavaa pelissä on paljon. Tällä hetkellä hän on uhkaavasti matkalla kohti flopanneiden Rangers-nuorten hautausmaata. Lafrenièren tuhkimotarinan taika on raukeamassa keskiyöllä, ja aikaa ei ole enää paljoa.
