meni ja lakkautti Yle Puheen. Yhtenä sen keskeisenä sisältönä oleva urheilu siirretään kanavalta Radio Suomeen ja Areenaan, myös radion Jääkiekkokierros. Yksi aikakausi, usean liigaillan viikko suorassa analogisessa lähetyksessä, päättyy.
keskiviikkojen kiekkoillat saanevat tuolle kyseiselle illalle aiempaa suuremman yleisön. Siltä osin uudistus ei ole pelkästään negatiivinen asia. Tohdin kuitenkin ennustaa, että jo osittainen siirto Areenaan enteilee sitä, että ennen pitkää koko laji siirretään samalle osastolle. Ja vielä siitä eteenpäin, löydetäänkö tuolloin laskeneesta kuulijamäärästä lopulta syy lopettaa Jääkiekkokierros kyseisessä muodossa? Entä miten käy jääkiekkoa pienemmille, enemmän huomiosta riippuvaisille lajeille?
, kun tehdään toimintaa rapauttavia muutoksia, ja sitten perustellaan vähentämistä tai lopetusta rapauttamisen aiheuttamilla tuloksilla. Tilaston lisäksi pitäisi paremmin ymmärtää syyt lukujen muodostumiselle. Jääkiekon kuuntelu vähenee varmasti, jos se piilotetaan, eikä siihen panosteta.
radiomaailmassa on onneksi toisenlaisiakin esimerkkejä. Joillakin paikkakunnilla panostus on jopa lisääntynyt, kun tuotannoilla on näkyvä paikka ja omat mainokset vähintään mahdollistavat toiminnan. Maakuntalehdetkin ovat ottaneet kiekkoradiosta koppia.
mielessä Jääkiekkokierros ja Yle Urheilu eivät aina ole olleet jääkiekon kirkkaimmassa kärjessä − ainakaan resursseihinsa nähden. Iso laiva on kääntynyt hitaasti, eikä pullea poni ole aina lähtenyt vauhdikkaimmin rosvojen perään. Tunnelman ja kulttuurin ytimessä tämä tuotanto on ollut aina, 90-luvulta asti. Jääkiekkokulttuurin ytimessä.
voi kopioida radiolähetyksen kuuntelun tärkeintä osaa − mielikuvitusta, sitä mitä kuulija kokee päänsä sisällä, pimeällä automatkalla kuunnellessaan. Tai jännittäessään tapahtumia oman kotinsa sohvalla. Tai sitä, kun peliä on ainakin kuunneltu viikonloppuiltaan valmistautuessa taustalla.
jää unholaan, parhaimmat selostajansa eivät. Olen varma, että monelle kaltaiselleni ensimmäisenä tulisi mieleen muistella Jouko Färdiä, joka lähestyi joskus myös Jatkoaikaa, jos toimitus erehtyi käyttämään väärää taivutusta porilaisesta pelaajasta tai jäähallista. Arto Aunola, Jussi Lindroos, Pekka Pietilä...
viisi-kuusi vuotta sitten tuuraamaan vakioselostajia kerran Hämeenlinnassa ja kerran Lahdessa. Tämä pienikin kokemus jää muistoihin kiikkustuoliin asti. Selostaminen ei todellakaan ole helppoa, vaikka selvisinkin hengissä. Pelaajien luonteva muistaminen ja lukuisat pienet oikean kerronnan periaatteet vaativat pitkän harjaantumisen.
olisi löytää korvaaja Jääkiekkokierrokselle. Usean selostajan ja studioisännän yhdessä kokoama tunnelma, persoonalliset tekijät ja Merisään keskeyttämä pudotuspeliottelu, siihen ei yhteisenä kokonaisuutena mikään muu jääkiekkomedia pysty.
"Kiekkokanavalla" on jääkiekkokulttuuria, kiekon yhteiskunnallisia vaikutuksia, viihdettä ja sen suuria sekä pieniä kokonaisuuksia kriittisesti tarkasteleva juttusarja.
