Tampereen Tappara hävisi finaalit toisen kerran peräkkäin.
Vai voimmeko myös sanoa, että taisteli tiensä finaaleihin ja melkein mestariksi toistamiseen? Kyllä voimme.
Tappion kitkerällä hetkellä mikään fraasi tai toisenlainen näkökulma ei lohduta. Rehdit kehut lämmittävät itsetunnon saunaa aluksi korkeintaan 30-40 asteen tietämille. Kunnon puhdistava löyly lähtee vasta kun tappio päästään kuittaamaan voitolla. Joillekin pelaajista sitä uutta paikkaa ei vain tule koskaan.
Aivan niin, hyökkääjän onneton sijoittuminen aloituksen jälkeen ei kelpaa suurennuslasille, jos Metsola päästää laukauksen taakseen.
Jääkiekossa jumalia on yhtä vähän kuin oikeassa elämässä. Toisten mielestä on, mutta käytännön tasolla kaikki hiukkaset siirtyvät ja tottelevat painovoimaa. Loputtomien muuttujien sarjassa kyseistäkään "korkeaa voimaa" on vain mahdotonta aavistaa täysin luotettavasti. Kiekko liikkuu ja kiekko pomppii.
Yksi painavimmista ilmiöistä ajatuksen tasolla on syyttävä sormi, joka yleensä tärähtää valmentajaa ja näkyvimpiä virheitä tehneitä pelaajia kohtaan. Etenkin maalivahteja, sillä heidän epäonnistumisensa on helpointa huomata.
Tämä vuosi ei ole poikkeus. Tapparan kohdalla pilkkakirves on heilunut Juha Metsolaa kohtaan. Se heiluu myös Jukka Rautakorpea kohtaan.
Metsolan päästämiä helppoja maaleja tutkitaan suurennuslasilla, vaikka Tappara hävisi laukaukset kaikissa finaaleissa yhtä peliä lukuunottamatta.
Metsolan päästämiä maaleja tutkitaan suurennuslasilla, vaikka maalin tehnyt kärppäpelaaja olisi kiertänyt useamman Tappara-pelaajan ennen laukaustaan. Tai ampunut kiekon neljän pelaajan välistä. Aivan niin, hyökkääjän onneton sijoittuminen aloituksen jälkeen ei kelpaa suurennuslasille, jos Metsola päästää laukauksen taakseen. En mainitse yksittäisiä pelaajia tai yksittäisiä tilanteita, sillä se olisi yhtä epäolennaista kuin pelkän Metsolan syyttely.
Tämä ei ole puolustuspuheenvuoro maalivahdin tekemien virheiden nollaamiseksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että jokaista maalia saattaa edeltää useampi puolustajan tai hyökkääjän virhe laukauksen estämiseksi. Virheellinen sijoittuminen, hätäinen purku tai huono hyökkäysalueen puolustuspeli, yksilönä tai viisikkona.
Entäs sitten Rautakorpi? Metsolan tuhansien torjuntojen ohella Rautakorpi oli suurin syy sille, että Tappara yleensä pelasi finaaleissa ja taisteli niiden voitosta. Peluutuksessa ja pelitavassa voi tulla virheitä ja tappioita, mutta todellisuudessa Rautakorven paletti johdatti joukkuetta yhden maalin päähän mestaruudesta.
Jälleen kerran.
Rautakorpi ei ainoastaan ollut luomassa Tapparalle voittavaa pelitapaa. Sen päälle hän reagoi upeasti tilanteissa, joissa Kärpät pääsi niskan päälle. Lopulta joukkueen lento katkesi kauden viimeisessä mahdollisessa ottelussa, mutta ennen sitä Rautakorpi toi joukkueensa lukuisia kertoja mukaan peliin ja niiden voittajaksi tekemällä fiksuja valintoja hyökkäyspelin rytmittämisessä ja peluutuksessa. Joskus penkittämällä joukkuelegendan, joskus pistämällä kentälle muita kuin pistepörssin kärkinimiä.
Joukkue vastasi huutoon. Joukkue teki myös virheitä, mutta ilman niitä kukaan ei selviä. Ei selvinnyt myöskään Kärpät, mutta lopulta oululaisten kokonaisuus riitti mestaruuteen.
Tappara 2013-14 oli terästä. Se ei voittanut mestaruutta, mutta se voitti ja hävisi samalla tavalla.
Joukkueena.
