Heinolan Kiekon nimi vaihtui Heinolan Peliitoiksi keväällä 2011. Vaikka moni ulkopuolinen on toisin mieltänytkin, ei joukkueilla ole ollut aiemmin yhteistä historiaa. Nyt on.
Joukkueet tahkosivat 80-luvulla eri sarjoissa. Peliitat pääosin I-divisioonassa, HeKin pelatessa parhaimmillaan II-divarissa. Peliitat perustettiin alun perin vuonna 1969. Heinolan Kiekko – eli HeKi 1984.
Peliittojen taru päättyi kevään 1989 päätteeksi putoamiseen silloisesta I-divisioonasta ja konkurssiin. Tällöin väläyteltiin mahdollisuutta HeKin ja Peliittojen yhdistymisestä, mutta ajatus kariutui omaan mahdottomuuteensa. Näin Peliitat katosi kiekkokartalta HeKin jatkaessa edelleen omillaan.
HeKi raivasi tiensä lopulta Mestikseen kevään 2006 päätteeksi, mutta oikeastaan missään vaiheessa se ei ole herättänyt yleisössä samanlaista intohimoa ja kiinnostusta kuin Peliitat 80-luvulla.
Peliittoja kehtaa kannattaa
Peliittojen perään on jaksettu haikailla 80-luvun lopun kuoleman päivistä lähtien. HeKi ei ole oikeastaan missään vaiheessa saanut täysin ansaitsemaansa arvostusta, vaan jäänyt aina Peliitta-nostalgian varjoon.
HeKin kannattajana oleminen ei ole aina ollut helppoa. Valtaväestön mielipiteenä on usein ollut, miksi mennä katsomaan huonon ja köyhän joukkueen pelejä, joka ei osaa kuin hävitä.
Fanivermeisiin sonnustautuneita osoitettiin sormella ja kivittämisen pelossa moni uskalsi laittaa HeKi-pipon päähänsä vasta voittoisan kotipelin viimeisellä minuutilla laittaakseen sen pian takaisin takin taskuun, ettei naapuri sattuisi näkemään.
Asenteet ja arvostus joukkuetta kohtaan muuttuivat Mestikseen nousun jälkeen, mutta silti HeKi ei ole saanut kaikkea potentiaalista kiekkokansaa liikkeelle.
Nyt on toisin. Peliittojen paluu sai saman tien aikaan kaupungissa melkoisen kiekkohuuman. Fanitarvikkeet ovat tehneet kauppansa ja nyt Peliitta-pipoja vedetään kilvan päähän, sukujuhlissa kannetaan ylpeänä päällä Peliitta-paitaa, ja naapuri tulee kausikortista kateelliseksi.
Etenkin aiemmin 70- ja 80-luvuilla kiekkoa seuranneissa vanhan tutun nimen paluu on otettu innostuneesti vastaan. Kiinnostusta löytyy myös nuoremmasta polvesta, huolimatta siitä, etteivät kaikki Peliittojen aiempaa historiaa kovin hyvin tunne.
– Kyllä olen huomannut, että Peliitoista puhutaan tuolla kaupungilla. Kyllä se sytyttää joukkueen pelaamaankin, jos halliin tulee paljon väkeä, joukkueen hyökkääjä Ville-Veikko Väkeväinen kommentoi.
Saunamaisteri kiekkobuumin takana
Heinolan paluu oikeaksi kiekkokaupungiksi ei johdu pelkästä nimen vaihtamisesta. Hallituksen puheenjohtajaksi keväällä valittu Ossi Arvela laittoi heti tuulemaan. Aiemmin löylyn MM-kisoja ja muita tapahtumia aktiivisesti järjestäneenä Arvela näki heti ottelutapahtumien ja muiden oheistoimintojen puutteet.
Vanhaksi käyneellä seuran johtokunnalla ei enää riittänyt aikaa ja energiaa muuhun kuin perustoimintojen pyörittämiseen. Uudelta innokkaalta puheenjohtajalta tuntuu löytyvän molempia.
Fanien tarpeet on huomioitu Heinolassa ennennäkemättömällä tavalla. Aktiivisia on oltu myös markkinointipuolella ja aikaiseksi saatu tukku uusia sponsorisopimuksia. Uudelleen järjestetty aitiokin on myynyt hyvin. Tiedotuspuolelle on panostettu heinolalaisittain ennennäkemättömällä tavalla.
Mielenkiinto joukkuetta kohtaan on kasvanut myös niillä, jotka eivät ole vuosikausiin paikallisessa hallissa vierailleet. Jo harjoituspeleissä hallin penkit ovat täyttyneet monin kerroin aiempiin vuosiin nähden. Juuri tämän katsojaryhmän mukaan saaminen on merkittävää.
Heinolassa maagisen 1000 katsojan rajapyykin ylittäminen on ollut harvinaista HeKin aikana. Ei olisi yllätys, jos tuo luku rikkoutuisi tulevan kauden aikana useampaankin kertaan.
Mikäli vain joukkueen otteet pysyvät ryhdikkäinä, tulevat HeKin Mestis-ajan yleisökeskiarvoennätykset rikkoutumaan melkoisella todennäköisyydellä. Näyttää siltä, että Heinola on tosiaan sittenkin kiekkokaupunki.
