TPS:n tämänkertainen tappioiden sarja on ehtinyt kolmen pelin mittaiseksi. TPS on viikon takaista Lukko-peliä lukuun ottamatta onnistunut pitämään pelit tiukkoina, mutta vaivalla saavutettu johtoasema on aina valunut sormien läpi. TPS ei tunnu voittavan edes vahingossa.
Tapparalla on ollut viime otteluissa meneillään aiempaan verratuna pelillisesti hieman hankalampi jakso. Viiden voiton putkea seurasi kaksi tappiota, eikä maalinteon tehokkuus ole ollut toivotulla tasolla. Tiistaina Tappara toki palasi jälleen voittojen tielle, vaikka esitys ei silmiä hivellytkään. Suuri kysymys lauantain ottelun kannalta onkin, että oliko tiistain voitto askel oikeaan suuntaan ja kohti pelin loksahtamista paikoilleen vai eivätkö Ässät vain onnistuneet hyödyntämään Tapparan pelin ongelmakohtia?
Kysymyksiä riittää
Tiistain ottelussa Tapparan keskialueen puolustaminen jätti paljon toivomisen varaa. Hyökkääjien ja puolustajien väliin jäi liian paljon tilaa, eikä Ässien tarvinnut tehdä paljoakaan päästääkseen Tapparan alueelle. Mikäli Tapparan viisikko on yhtä avonainen myös lauantaina, täytyy TPS:n pystyä hyödyntämään tila tehokkaasti. Kyse on perusasioista. TPS:n tulee ampua, mennä maalille ja kiekolliselle on annettava tukea.
Viisikkopelaaminen oli Tapparalle hankalaa myös ylöspäin mennessä. Hyökkäyksiä käynnistäessä viisikon etäisyydet kasvavat ja hyökkäys hidastuu keskialueelle usein heikon pelitilannevalinnan seurauksena. Tappara pyrkii hyökkäämään monipuolisesti, mutta jostain syystä oikea variaatio valikoituu harvemmin.
On syytä kuitenkin todeta, että Tapparan rutiinitaso on korkea ja riittää pelien voittamiseen, vaikka tekeminen ei olisikaan aivan uomissaan. Kun Tappara pääsee hyökkäämään ja ylittämään keskialueen, on tuloksena useimmiten maalipaikka ja vieläpä laadukas sellainen.
TPS:n ongelmat ovat samat kuin kauden alusta lähtien. Puolustus vuotaa ja pelaamisesta puuttuu kivijalka johon nojata. Pahimmillaan TPS:n pelistä on vaikea erottaa minkäänlaista rakennetta tai viisikkopeliä. TPS:n tehot ovat perustuneet yksilösuorituksiin. Voittava joukkue tarvitsee yksilöitä, mutta ratkaisut eivät saa levätä parin pelaajan harteilla.
TPS saa helpotusta loukkaantumistilanteeseensa, kun hyökkääjät Niclas Lucenius ja Matias Sointu palaavat ruotuun. Hyökkäysvoimaa lähti tosin rutkasti myös pois edellisen ottelun jälkeen, kun TPS möi ykköspyssynsä Francis Parén KHL:n Metallurg Magnitogorskiin.
Oleellinen kysymys onkin, että kuka nyt tekee TPS:n maalit? Nousevatko alisuorittajat edes lähemmäksi tasoaan ja pelaisiko joukkue vihdoin nöyrää viisikkopeliä?
Joukkueen sitoutuminen vaikean tilanteen korjaamiseen on yhä se tärkein kysymys. Ja kun tilanne on mikä on, niin uskooko joukkue aidosti omaan tekemiseensä ja sitä kautta kurssin kääntymiseen?
Tapparan täytyy tiivistää
Kuten todettua, Tapparan rutiinitaso itsessään riittää melko pitkälle. Parhaimmillaan Tappara on, kun viisikko pysyy tiiviinä, etäisyydet pelaajien välillä ovat lyhyet ja syötöt ovat pääsääntöisesti lyhyitä. Silloin Tappara etenee tasapainoisesti, vauhdikkaasti ja syöttösuuntia on tarjolla useampia. Jos vastustaja pelaa keskialuetta hyvin, niin Tappara saa hyökkäyksiä aikaan myös oikea-aikaisten päätykiekkojen kautta. Tapparan kiekkoa pitävän pakin on vain ajoissa tunnistettava tilanne, jolloin syöttöpaikkaa ei ole ja ehtiä punaviivalle, kun hyökkääjät ovat kaistoillaan täydessä vauhdissa.
Tappara tarjoilee hyökkäyspelillään yllättävän paljon paikkoja vastaiskuille. Kun Tapparan kiekollinen pelaaja tekee väärän valinnan, koko viisikko sekoaa hetkeksi ja reagoi ajattelemattomasti lipsuen pelikurista. Tällöin Tapparan hyökkääjät heittelevät summittaisia poikittais- ja sokkosyöttöjä, jotka katkomalla TPS:lle aukeaa sauma iskeä organisoitumatonta vastustajaa vastaan. Tapparan pakit tosin pysyvät hyvin pelin alla, joten läpiajoihin tai 2-1-hyökkäyksiin TPS tuskin kuitenkaan pääsee liian usein.
Periaatteessa Tapparalla on olemassa pelilliset elementit, joita toteuttamalla se voittaa ottelun selvästi, mutta kyse onkin siitä, että vieläkö se joutuu niitä etsimään? Jos Tappara vain onnistuu pelaamaan tiiviimpänä viisikkona molempiin suuntiin, niin pelkästään se riittänee voiton ottamiseen, kunhan asennepuolella ei ole havaittavissa minkäänlaista löysäilyä.
