Väsymys, stressi ja kiire vaivaavat reilua kolmasosaa urheiluvalmentajista – “Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on hyvää valmennusta”

LIIGA, MESTIS / Uutinen
Urheilu Mehiläisen media-aamussa olivat mukana Maso Lehtonen (keskellä) ja Tuomas Grönman (oikeassa reunassa).
Kuva © Urheilu Mehiläinen
Valmentajien hyvinvointi ja jaksaminen ovat Urheilu Mehiläisen teettämän kyselyn mukaan pääosin hyvällä tasolla, mutta huolestuttavia signaaleja on nähtävissä. Urheilupsykologi Tuomas Grönman painottaa hyvinvoivan valmentajan merkitystä valmennuksen laatuun.

Urheilu Mehiläinen teetti syys–lokakuussa 2023 sähköisen kyselyn valmentajien hyvinvoinnista. Vapaaehtoinen kyselytutkimus lähetettiin Urheilu Mehiläisen yhteistyöseuroihin ja Suomen Valmentajat ry:n jäsenille. Kyselyyn vastasi 213 valmentajaa.

Vastaajista 59 prosenttia oli naisia ja 39 prosenttia miehiä. Joukkuelajissa toimi 73 prosenttia, 21 prosenttia yksilölajissa ja kuusi prosenttia molemmissa. Palkkaa tai palkkiota maksettiin 65 prosentille vastaajista.

Kyselytutkimuksen tulosten mukaan urheiluvalmentajien hyvinvointi ja jaksaminen ovat pääosin hyvällä tasolla, mutta huolestuttavia signaaleja on nähtävissä: aikapaine ja riittämättömyys ovat yleisiä tunteita vastaajien keskuudessa.

Vaikka 79 prosenttia vastaajista kokee valmennustyön palkitsevaksi, kokee moni vastaaja erilaisia työssä jaksamisen haasteita. Vastaajista 23 prosenttia oli viimeisen vuoden aikana kokenut uupumusta ja 16 prosenttia ahdistuneisuutta. Mehiläisen urheilupsykologi Tuomas Grönmania jaksamisen haasteet eivät yllättäneet.

– Sama ilmiö on nähtävissä kaikkialla työelämässä. Valmentajien hyvinvointiin on tärkeä panostaa. Uupumuksesta ja ahdistuksesta kärsiviä on ehdottomasti liikaa, Grönman arvioi.

– Jos esimerkiksi 50 joukkuelajien valmentajaa kertoo kokevansa uupumusta, voimme vain arvioida sen kerrannaisvaikutuksia ympäristöön. Jo yhdellä valmentajalla voi olla 80 valmennettavaa, jolloin vaikutuksen merkitys voi olla hyvin suuri.

Tutkimuksessa esiin nousevista hyvinvoinnin haasteista huolimatta yli puolet eli 57 prosenttia vastaajista kokee oman hyvinvoinnin tasonsa hyvänä. Onnistumisen ilo ja lasten ja nuorten kannustaminen liikkumaan korostuivat syinä valmennustyön taustalla.

Oheinen graafi osoittaa, kuinka kyselyyn vastanneiden valmentajien joukossa väsymystä, stressiä ja kiirettä esiintyy merkittävällä osalla. Huomionarvoista on toisaalta sekin, että 19 prosenttia vastanneista ei ole kokenut valmennustyön aiheuttaneen huolia tai haasteita.

Kuva © Mehiläinen

Kyselyyn vastanneista 46 prosenttia koki oman jaksamisensa melko hyvänä ja 11 prosenttia erittäin hyvänä. Grönman kommentoi Urheilu Mehiläisen media-aamussa yleisellä tasolla, että anonyymeissä kyselyissä on mahdollista niin sanottu sosiaalisesti suotava vastaaminen, eli henkilö saattaa vastata tavalla, jonka hän ajattelee miellyttävän kyselyn tekijää.

Grönman varoittaa vaarallisesta noidankehästä, joka syntyy helposti, kun uupunut alkaa nipistää omasta ajankäytöstään.

– Kun kuormitusta on paljon, voi huomaamatta luopua itselleen tärkeistä voimavaratekijöistä, jotka juuri siinä tilanteessa olisivat tärkeitä jaksamiselle. Lopulta jäljelle jääkin vain kuormittavia tekijöitä, jotka vievät syvemmälle uupumiseen.

Grönmanin mukaan väsynyt valmentaja ei ole parhaimmillaan itselleen, eikä myöskään urheilijoilleen.

– Ihmisen tunnesäätely ei toimi väsyneenä, mutta esimerkiksi väsymyksestä mahdollisesti purkautuvat tunnetilat eivät kuulu urheiluvalmennukseen. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on hyvää valmennusta.

Urheilupsykologina peliuransa jälkeen toimiva Grönman puhui tunnesäätelyyn liittyen myös primääri- ja sekundaaritunteista.

– Valmentajan päällimmäinen tunne voi olla esimerkiksi epävarmuus, joka mahdollisesti juontaa juurensa joukkueen huonosta urheilumenestyksestä. Tällaisessa tapauksessa ensisijaista tunnetta voivat nousta peittämään esimerkiksi suuttumuksen ja aggression tunteet.

– Jos näin tuntevalla valmentajalla on haasteita tunteiden säätelyssä, aggression tunne saattaa ilmetä konfliktina tai ylilyöntinä.

Urheilu Mehiläisen media-aamussa HPK:n päävalmentaja Maso Lehtonen kertoi aiemmasta työuupumuksestaan valmentajan tehtävässä ja saamastaan avusta psykoterapiassa.

Ajankohtaisesti Lehtosella on kertomansa mukaan käytössä lääketieteellinen tiimi, joka seuraa hänen fyysistä ja psyykkistä terveyttään. Lisäksi hän käy säännöllisesti työnohjauksessa, missä on mahdollisuus tarkastella työnteon laatua ja rakenteita sekä tarvittaessa tehdä muutoksia.

Psykoterapia ja työnohjaus ovat tutkitusti toimivia keinoja ylläpitää ja kehittää työkykyä.

Tuomas Grönmanin ja Maso Lehtosen laajempi haastattelu valmentajan hyvinvointiin liittyen julkaistaan myöhemmin.

» Lähetä palautetta toimitukselle