26 vuotta ja yli 1100 ottelua jääkiekko-ammattilaisena. 920 tehopistettä ja 889 jäähyminuuttia. Lisäksi Suomen A-maajoukkueessa yhdettoista MM-kisat, kuudet olympialaiset, yli 300 ottelua.
Alkuvuodet
Raimo Helminen debytoi Leijona-paidassa tammikuussa 1984 1-7-tappioon päättyneessä ottelussa Tshekkoslovakiaa vastaan. Samana vuonna vasta 19-vuotias Helminen sai kutsun myös Sarajevon olympiakisoihin. Sarajevon olympialaisissa kuudessa ottelussa kerätyt kaksi syöttöpistettä löivät vasta alkutahtia tuleville vuosille. Ensimmäinen A-maajoukkuemaali näki päivänvalon alle kolme kuukautaa olympialaisten jälkeen, kun Helminen maalasi Neuvostoliittoa vastaan.
Vuosi Sarajevon jälkeen Ilveksessä Suomen mestaruuden voittanut Helminen nähtiin ensi kertaa MM-jäillä Prahassa. Suomi putosi hävittyään Kanadalle 2-5 johdettuaan ottelua 2-1. Helmisen 9 (4+5) tehopistettä kymmenessä ottelussa oikeuttivat joukkueen sisäisen pistepörssin kolmanteen sijaan.
Pelattuaan kaksi kautta Pohjois-Amerikassa Helminen palasi Tampereelle. Ilveksessä kaudella 1987–1988 43 tehopistettä 31:ssa ottelussa iskenyt Helminen sai vuonna 1988 Calgaryssa, uransa toisissa olympialaisissa laidoilleen Erkki Laineen ja Iiro Järven ja oli Suomen paras pistemies tehoin 2+8=10. Ensimmäistä kertaa numeroa 14 selässään kantanut Raipe sai esitystensä johdosta myös NHL-sopimuksen New York Islandersiin. Kaksi viimeistä ottelua jäivät polvivamman vuoksi väliin, mutta tuliaisiksi tarttui Suomen maajoukkuehistorian ensimmäinen miesten arvokisamitali.
Calgaryn jälkeen Helmisen maajoukkueurassa alkoi synkempi aika. Bernin MM-kisat jäivät heti alussa kesken selkävaivojen vuoksi ja vuotta myöhemmin Helminen putosi kotikisojen joukkueesta viime hetkellä. Albertvillen olympialaiset vuonna 1992 puolestaan päättyivät yksinkertaisesti huonoon suoritukseen, kun Suomi jäi seitsemänneksi.
Curren kanssa menestykseen
Suomen silloinen valmentajakaksikko Pentti Matikainen–Hannu Aravirta ei nähnyt Raipelle löytyvän enää tilaa Leijonista, mutta vuonna 1993 Curt Lindströmin ottaessa vallan Helminen palasi kuvioihin.
Vuonna 1994 edessä olivat jo uran neljännet olympiakisat. Norjan Lillehammerissa Suomi pelasi loistavasti ja päästi alkulohkossa vain neljä maalia ilman yhtäkään tappiollista ottelua. Semifinaalissa Kanadan 5-3-voitto kuitenkin pysäytti matkan kohti kirkkainta mitalia, mutta pronssiottelussa Venäjä kaatui 4-0. Kuudella tehopisteellään Raipe oli Suomen seitsemänneksi tehokkain pelaaja.
Kevään MM-kisoissa Italiassa Suomi oli jälleen lähellä kultamitalia. Finaalissa Leijonat joutuivat kuitenkin pettymään, kun Kanada voitti 3-2. Jari Kurrin ja Sami Kapasen välissä pelannut Raipe teki turnauksen kahdeksassa ottelussa yhden maalin ja syötti viisi, ollen Suomen joukkueen pistepörssin seitsemäs.
Vuotta myöhemmin Suomi meni vihdoin loppuun asti. Helminen nappasi uransa neljännen arvokisamitalin ollen Suomen kolmanneksi paras pistemies kun Tre Kronor kaatui kotihallissaan.
Maailmanmestaruutta seurasi mitaliton putki. Seuraavan kerran Suomi pääsi kolmen parhaan joukkoon vasta 1998 Naganon olympialaisissa. Helminen pelasi tällä kertaa nelosketjussa ja pistesaldokin jäi kahteen maaliin. Kaulaan ripustettiin kuitenkin pronssinen lätkä.
Norjan MM-kisoissa vuonna 1999 Leijonat toivat kotiin hopeaa, mutta henkilökohtaisella tasolla Helminen saavutti jotain vielä suurempaa. Raipe nousi Suomen maajoukkueen kaikkien aikojen pistepörssin kärkeen, mutta kuten aina, Raipea ei suoritus päällisin puolin hetkauttanut.
– Enemmänhän se (maali) merkitsi sitä, että päästiin johtoon tässä pelissä. Ei tässä nyt niitä kauheasti ajatella, Helminen sanaili YLE:n tv-haastattelussa.
Seuraavan kerran ennätykset paukkuivat 2002 Salt Lake Cityn olympiakisoissa. Jälleen kerran rooliksi lankesi neljännen ketjun puolustava sentteri. Raipe hoiti tonttinsa menestyksekkäästi eikä omassa päässä kolissut kertaakaan viisikkopelissä Helmisen ollessa jäällä. Helminen pelasi jo kuudensissa olympialaisissaan, mikä on enemmän kuin kukaan muu maailmassa.
Pari kuukautta myöhemmin MM-turnauksessa Helminen teki maailmanennätyksen myös pelatuissa maaotteluissa, kun Suomi voitti toisella kierroksella Venäjän 1-0 toukokuun 4. päivänä.
Vielä viimeinen kerta
Aravirta pudotti Helmisen vuoden 2003 kotikisojen miehistöstä viimeisten joukossa, eikä Raipen maajoukkueura näyttänyt enää jatkuvan. Keväällä 2008 Riku Hahlin loukkaantumisen myötä Kalervo Kummola kuitenkin antoi Helmiselle mahdollisuuden juhlaotteluun Euro Hockey Tourin Suomen-turnauksen avausottelussa, joka kaiken lisäksi pelattiin Tampereen Hakametsässä.
Suomen 6-1-voiton lopussa Raipen pelaajauran viimeinenkään vaihto ei mennyt höntsäilyksi. Neljä sekuntia ennen maajoukkueuran päättymistä Raipen puinen Jofa sivalsi vielä kerran. Lätty löysi Tuomas Pihlmanin joka iski kiekon verkkoon. Helmiselle vielä yksi syöttöpiste, numero 155.
331:sta maajoukkueottelusta jäi käteen kahdeksan arvokisamitalia, keinutuoli ja lumilapio.
Raimo Helmisen maajoukkuepaita jäädytetään torstaina 11.11.2010 ennen Suomi-Venäjä –ottelun alkua.
