Ottelu Valko-Venäjää vastaan on juuri tauonnut ja tulos oli vähintäänkin odotettu. Kanada vei pisteet 4-1-lukemin tulevaisuuden suurten nimien johdolla. Maalit tekivät Jordan Eberle, John Tavares ja Jeff Skinner. Nuoria, tulevaisuuden supertähtiä kaikki. Ottelussa kakkos- ja kolmospakkiparissa häärännyt Mario Scalzo olikin kamppailuun tyytyväinen.
– Asiat alkoivat heti rullaamaan hyvin meille. Kaikki pelasivat hyvin yhteen pussiin ja toimivat sovitun systeemin mukaan. Lopputulos nähtiin jäällä ja me tiedämme, että parannamme vain joka päivältä lisää. Valko-Venäjä oli hyvä joukkue, heillä oli paljon taitoa ja osaamista. Mutta kun saimme oman pelimme kuntoon, se alkoi myös näkyä kentällä.
Jos Scalzo oli tuntematon nimi ennen kisoja suurimmalle osalle katsojista, niin tuskin on enää kisojen jälkeen. Valko-Venäjää vastaan Scalzo kellotti peliaikaa itselleen reilut 14 minuuttia, joista mukavat kuusi minuuttia ottelun ratkaisseessa kolmannessa erässä. Pääsipä mies myös pelaamaan ylivoimaa ajoittain, mistä näyttönä kaksi syöttöpistettä. Pelaaja olikin onnellinen saadessaan mahdollisuuden päästä edustamaan synnyinmaataan Slovakiassa.
– Se on aivan mahtavaa. Todella upea kokemus, itselleni ensimmäinen kerta maailmanmestaruuskisoissa. Aion nauttia jokaisesta hetkestä alusta saakka ja antaa koko ajan parhaani sillä tavalla mitä osaan. Tänään tosiaan tuli jopa pari pistettä, joten näyttää hyvältä omalta kannaltani.
– Tiedän kuitenkin realiteetit eli sen, että tulossa voi olla vielä lisää pelaajia puolustukseen. Joten yritän antaa kaikkeni. Kyllähän nämä ensimmäiset pelit ovat vähän kuin harjoitusleiri minulle. Yritän vain ottaa kaiken irti ja katsoa mihin se riittää.
Näyttöpaikka tutunmallisessa kaukalossa
Monesti pohjoisamerikkalaisilla on vaikeuksia sopeutua nopeasti isoon kaukaloon. Myös Euroopassa pelaavat kanadalaiset ovat olleet viime vuosina harvinainen näky Kanadan maajoukkueessa. Kolme viime kautta Salzburgissa ja Mannheimissa viettänyt Scalzo näkee tässä edun itselleen.
– Kyllä uskoisin, että siitä on etua minulle. Viimeiset kolme kautta olen kuitenkin pelannut isossa kaukalossa ja se näkyy pienissä asioissa, kuten sijoittumisessa. Löydän helpommin "oman paikkani" jäällä. Nopeus on kuitenkin nykyään niin avainasemassa, että näen sen myös meidän vahvuutenamme.
Scalzon tie Eurooppaan on ollut tuttu monille pelureille. Puolustaja aloitti uransa QMJHL:ssa. Ensiksi Victoriaville Tigresissa, jossa parhaimmalla kaudella syntyi komeat 68 pistettä samassa määrässä otteluita. Parhaiten Scalzo muistetaan kuitenkin viimeiseltä vuodeltaan QMJHL:ssa Rimouski Oceanicin riveissä. Kausi päättyi mestaruuteen ja Scalzon tilastot olivat murhaavat: runkosarjassa 23 ottelua ja 44 pistettä, pudotuspeleissä 13 ottelua ja 21 pistettä.
Eniten huomiota kyseisessä joukkueessa sai kuitenkin silloinen kapteeni – Sidney Crosby. Muita merkittäviä nimiä joukkueessa olivat Marc-Antoine Pouliot ja Dany Roussin. Scalzo olikin kyseisten pelimiesten kanssa joukkueensa parhaita pistemiehiä.
Tämän jälkeen mies solmi sopimuksen Dallas Starsin kanssa, mutta vietti seuraavat kolme kautta AHL:ssa Iowa Starsin ja Norfolk Admiralsin riveissä. 2007 hänet treidattiin Tampa Bayn organisaatioon vaihdossa Bryce Lampmaniin. 2008 oli vuorossa Eurooppa. Kysyttäessä uudesta mahdollisuudesta "isossa liigassa", mies on selvästi miettinyt asiaa.
– Onhan se aina ollut unelmani. En oikein ennen ole saanut kunnon mahdollisuutta päästä näyttämään kykyjäni. Toivottavasti MM-kisoihin pääseminen tuo minulle sen mahdollisuuden ja yritän parhaani käyttääkseni sen. Haluan sen mahdollisuuden ja haluan näyttää kaikille kotona, että pystyn pelaamaan siellä ja toivottavasti tämä auttaa siinä.
26-vuotias on vielä nuori ja Scalzolla on selvä päämäärä. Jos otteet jatkuvat samankaltaisina, ei ottajista luulisi olevan pulaa. Realiteetit säilyvät kuitenkin samana – jos halukkaita tulee NHL:sta, niin Scalzo saa mennä. Nyt kuitenkin kannattaa vielä seurata miehen pelejä, sillä on sitä vanhempanakin lähdetty tekemään uraa Euroopasta, vai mitä Brian Rafalski?
