Tämän kevään kisoihin oli USA:n määrä saada joukkueeseensa eräs USA:n kiekkoilun nimekkäimmistä pelureista, sillä Detroit Red Wingsin kokenut jo 41-vuotias Chris Chelios oli saapumassa Suomeen. Chelios kuitenkin perui lähtönsä aivan kalkkiviivoilla ja täten joukkue on ainakin toistaiseksi todellista nimimiestä vailla.
Vaikka tämänhetkisestä joukkueesta suurin osa pelaakin NHL:ssä, niin simet ovat sellaisia että aktiivisemminkin NHL:ää seuraavien on luettava nimi toiseen kertaan ja mietittävä, että pelaako tuo tosiaankin maailman kovimmassa kiekkoliigassa. Vai kuinka moni voi sanoa seuranneensa Nicholas Dimitrakoksen, Jim Faheyn, Brad DeFauwin taikka Francis Bouillonin otteita. Erittäin kuvaavaa onkin että ehkäpä parhaimman NHL uran pelaajista on luonut nykyisin Sveitsissä Davosissa jäähdyttelevä Kevin Miller.
Valmennus samoissa käsissä
USA:n kisayhdistelmää valmentaa jo neljättä kertaa peräjälkeen Lou Vairo, jonka alaisuudessa on aiemmin saavutettu sijoitukset neljäs, viides ja seitsemäs. Huonompaan päin ollaan siis menossa, joten nyt olisikin selkeä petraamisen paikka. Helpolla eivät tule Vairo ja hänen apulaisensa Bryan Trottier ja Jay Leach pääsemään, sillä muut niin sanotut suuret kiekkomaat ovat saamassa huomattavasti kovempia ryhmiä jalkeille. Jenkit tosin tunnetaan peräänantamattomasta pelitavastaan ja niin Vairon on saatava joukkue pelaamaankin, mikäli menestystä haetaan. Eräs valmentajiston tärkeimmistä tehtävistä on saada pidettyä monasti hyvin yöelämässä viihtyneet pelurit pidettyä ruodussa. Tähän tehtävään kokeneella kolmikolla on ainakin riittävästi auktoriteettia.
Maalivahtipeli
Maalivahtiosastolla USA:lla on heittää kehiin kaksi kokenutta vahtia ja yksi kappale nuorukaisia. Mutta jos viimeaikaista kisakokemusta mitataan, niin siinä tämä nuorukainen on kokeneempiaan edellä, sillä Ryan Miller on ollut mukana USA:n joukkueessa kaksissa edellisissä MM-kisoissa. Aiemmin lähinnä varamiehenä ollut Miller saattaa näissä kisoissa päästä jo kunnolla tositoimiinkin. Damian Rhodes on kolmikosta nimekkäin, hän pelasi vielä jokin aika sitten NHL:ssä Atlantan ykkösmaalivahtina, mutta kun Atlantan maalivahtiosastolla alkoi tapahtua, huomasi Rhodes pian olevansa ylimääräinen ja pelipaikka oli etsittävä muualta, tällä kertaa se löytyi ECHL:stä. Kolmikon viimeinen jäsen on Saksassa kiekkoillut Chris Rogles, jonka voisi olettaa jäävän kisaturistin osaan.
Joukkueen vahvin osa-alue?
Vaikka puolustus näyttää paperilla aika mitäänsanomattomalta, niin silti se saattaakin olla USA:n vahvin osa. Kokemattomat ja nuoret puolustajat ovat varmasti motivoituneita näyttämään osaamistaan, sillä läpimurto kaikkien jääkiekkoa seuraavien tietoisuuteen on vielä tekemättä. Näin ollen MM-kisat on heille jälleen yksi mahdollisuus toditaa oma suuruutensa.
Jim Fahey, Mike Mottau ja Jordan Leopold omaavat jokainen edellytykset nousta hyviksi NHL-puolustajiksi ja MM-kisat tarjoavat oivan kehittymispaikan, nyt on tarjolla isoa ja vastuullista roolia, toisin kuin NHL-joukkueessa.
Tyypilliseen Pohjois-Amerikkalaiseen tapaan puolustajat ovat kookkaamman puoleisia ja näin isossa kaukalossa pienempien kyydissä pysyminen nousee erääksi puolustuspelin kulmakiveksi. Pakeista vain yksi, Francis Bouillon, on alle 184-senttinen, mutta pienikokoisuudestaan huolimatta hänet tunnetaan tiukkana taklaajana.
Nimetöntä joukkoa
Hyökkäyskalusto ei saavutuksillaan pääse ylpeilemään, joten se onkin osa-alue johon valmentaja Vairo varmasti toivoisi täydennystä. Nimetyistä kymmenestä hyökkääjästä tuskin kukaan nostattaa etukäteen hikipisaroita vastustajien puolustuksen otsalle, mutta ehkäpä kisojen edetessä käsitykset muuttuvat.
Mielenkiintoisimmat nimet ovat kolmekymppiset kaksosveljekset Chris ja Peter Ferraro. Aikoinaan veljeksistä odotettiin todellista superkaksikkoa NHL:ään, sillä molemmat pelasivat erittäin vahvan junioriuran. Viimeinen askel huipulle on kuitenkin edelleen ottamatta ja veljekset ovat kolunneet vain farmisarjoja, pari ikuista lupausta siis, vai tapahtuuko läpimurto tänä keväänä? Tuskin, mutta Vairo sitä varmasti toivoisi.
Keitä on vielä tulossa?
Kuten todettua, niin tätä kirjoitettaessa on joukkueen lopullinen kokoonpano vielä auki ja jos USA:n kiekkoliiton johto saa houkuteltua mukaan kovia pelimiehiä, niin USA:lla on mahdollisuus kiusata muita mahtimaita. Muuhun kuin kiusantekoon sen rahkeet tuskin riittävät, mutta koskaanhan pelejä ei olla ratkaistu paperilla. USA yrittää varmasti kääntää sijoituksen parempaan suuntaan meneväksi, se on kuitenkin todella kovan työn takana.
