Vaasan Sportin kausi oli loukkaantumisten osalta lähes painajainen. Joukkue oli kaukalossa parhaalla mahdollisella kokoonpanollaan, Miika Jämsä pois lukien, kauden aikana vaivaiset vajaat kaksi erää. Seuraavassa on listaus Sportin pelaajien kauden loukkaantumisista.
Pitkäaikaiset loukkaantuneet:
Teemu Viemerö: Fyysinen taklaaja ja taistelija oli sivussa muutamaa ottelua lukuun ottamatta koko kauden. Olisi terveenä ollessaan taistellut ns. kolmannen tai neljännen pakkiparin paikoista, mutta mahtuisi kuitenkin kokoonpanoon. Poissa 39 ottelua + playoffsit.
Patrik Westerback: Mestiksen yksi profiloituneimmista pelaajista ja taitavimmista senttereistä. Alkukaudella pelasi muutaman ottelun, mutta heitti luistimet naulaan, todettuaan ettei monesti leikattu polvi kestä. Pitkä täyslepo kuitenkin auttoi ja Westerback palasi lopettamispäätöksen jälkeen kaukaloon - vain saadakseen nilkkansa säpäleiksi muutamaa ottelua myöhemmin. Poissa 32 ottelua + playoffsit.
Jarno Kosonen: Kovaotteinen ja monipuolinen pakki olisi ollut terveenä varmaa peruskamaa. Parin vuoden takainen All-Stars puolustaja rikkoi nivusensa kauden alla Lahden harjoitusturnauksessa. Palattuaan jäälle, mystinen sairaus veti miehen fyysisen kunnon aivan pohjalukemiin. Oli kokoonpanossa playoffseissa, mutta peliaika oli olematonta. Pelasi vain hieman yli 10 ottelua täydessä kunnossa. Poissa 18 ottelua. Playoffseissa ja runkosarjan lopussa istui penkillä 7. pakkina.
Miika Jämsä: Parin viime kauden johtava puolustaja hajotti polvensa kauden alla kuivaharjoituksissa. Palasi vasta runkosarjan pariin viimeiseen otteluun ja pelasi toipilaana playoffseissa. Poissa 40 ottelua.
Pete Suonpää: Teemu Kuusiston sentteri kärsi selkävaivoista talvella. Pitkä ja kiusallinen vaiva piti miehen sivussa lähes puoli kautta. Palasi kuitenkin kauden lopulla ja pelasi playoffseissa. Poissa 19 ottelua.
Muut merkittävät loukkaantumiset:
Ari-Pekka Pajuluoma: Kolmosketjun sentteri ja kapteeni oli poissa loppukauden ja playoffsit. Selkään tullut taklaus rikkoi olkapään, ja vaikka “Maukka” palasi yhteen otteluun Hermestä vastaan, lääkäri pakotti miehen pois kaukalosta. Poissa 13 ottelua + playoffsit.
Kristian Hjerpe: Kakkosketjun työmyyrä kärsi kauden loppuvaiheilla nivusvaivasta. Tervehtyi kuitenkin levolla ja takatukka palasi ennen playoffseja. Poissa 10 ottelua.
Pasi Kuusisto: Kärsi pienemmistä vaivoista pitkin kautta. Oli myös poissa alkukauden puolustaja-kadon aikana. Poissa 10 ottelua.
Näiden isojen loukkaantumisten ohella, kaikki pelaajat olivat Vesa Myllyahoa lukuun ottamatta sairastuvalla jossakin vaiheessa kautta. Alkukaudella taisteltiin puolustajien ongelmien kanssa. Sportin kymmenen puolustajan ringistä, joukkueessa oli pahimmillaan parin viikon ajan terveenä vain yksi puolustaja. Jopa loukkaantumisia paikkaamaan lainalle tulleita pelaajia loukkaantui. Talvella kärsittiin sentteripulasta. Jopa neljä sentteriä oli yhteen aikaan poissa kokoonpanosta. Jotta homma ei olisi näin yksinkertainen, loukkaantumiset kuormittavat entistä enemmän terveenä olleita. Liiat loukkaantumiset ajavat usein terveitä pelaajia burn-outin partaalle. Tätä oli havaittavissa myös Sportin riveissä.
Sportin neljään pelaavaan kentälliseen kuuluvista pelaajista oli pelaajia sivussa runkosarjan aikana 237 ottelun verran loukkaantumisten vuoksi. Se tekee kauden ajalle yhden kokonaisen kentällisen poissaolon koko kauden ajaksi. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Mestiksen kärkiseuroilla määrä oli noin sadan ottelun paikkeilla. Mutta, “näillä mennään mitä on” sai Vaasassa kauden aikana aivan uuden käsitteen.
