Asiaa pohtimaan on asetettu huippukiekon neuvottelukunta, jossa edustettuna on jääkiekkoliiton ja SM-liigan ylintä johtoa. Mestis-seurojen äänen ryhmään tuo Sarjaseurat ry:n puheenjohtaja Kalevi Helppolainen.
- Neuvottelujen lopputuloksesta on vielä liian aikaista sanoa yhtään mitään. Toivon kuitenkin, että saamme aikaiseksi pidemmän aikavälin suunnitelman eikä vain vuoden mittaista tilapäisratkaisua.
Sarjaseurojen kanta on yksiselitteinen: kaikki ovat yksimielisesti liigan avaamisen takana. Eikä oven raottaminen vuodeksi riitä, vaan sen on jäätävä pysyvästi auki.
- Tärkein peruste on urheilullisuus. Ei 10 000:n metrin juoksun lähtöviivallakaan sanota yhdelle juoksijalle, että sinä voit olla vasta neljästoista, vaikka tulisit ensimmäisenä maaliin. Eikä rahakaan ole ristiriidassa SM-liigan avoimuuden kanssa. Myös liike-elämässä tapahtuu putoamisia ja nousuja, Helppolainen vertaa.
- Suljetun sarjan kaltaiset järjestelmät kuuluvat totalitaristisiin valtioihin ja suunnitelmatalouteen.
Yhdessä rintamassa sulkemista vastaan
Mestis-seurat ovat olleet liigan avaamisen takana siitä lähtien, kun se suljettiin kaudelle 2000-01. Vuosien mittaan yhteinen kanta on vain vahvistunut, ja nyt äänenpainot ovat jo varsin vaativia.
- Jos liiga suljetaan tämän kauden jälkeen uudelleen, Mestis romahtaa. Sitä ei saa ikinä tapahtua. Tässä tehdään hullun lailla työtä kulisseissa, jotta näin ei kävisi, julistaa Sportin toimitusjohtaja Juhani Tamminen.
Myös TuTon markkinointipäällikkö Ville Heinonen on vahvasti samoilla linjoilla.
- Ei siitä asiasta ole kahta kysymystäkään. Jos tämä jää vain välivuodeksi, niin voin sanoa suoraan, että se on kuolema Mestikselle.
Sportin ja TuTon kaltaisten isojen ja perinteisten Mestis-seurojen kanssa samassa rintamassa ovat myös sarjan pienemmät osanottajat, vaikka nousumahdollisuudella ei olekaan välitöntä vaikutusta niiden tavoitteenasetteluun.
- Liiga pitäisi avata pysyvästi. Aiemmin esitetyt tavoitteet liigaseurojen talouksien tervehdyttämisestä eivät ole juuri vakuuttaneet, kun yksi seura kuitenkin konttaa aika syvällä. Totta kai nousukandidaatillakin pitäisi olla talous kunnossa pelillisten seikkojen lisäksi. Tämä nostaisi molempien sarjojen yleistä kiinnostavuutta, tiivistää FPS:n kakkosvalmentaja Pasi Vuorela.
Oppi tulee lännestä
Yksimielistä kantaa parhaasta sarjajärjestelmästä ei Sarjaseuroilla ainakaan vielä ole. Kalevi Helppolaisen mukaan energia on keskitetty liigan pysyvän avaamisen puolesta toimimiseen, eikä järjestelmän yksityiskohdista ole käyty keskusteluja.
Omilla tahoillaan Mestis-seurat ovat toki asiaa pohtineet. KooKoon toimitusjohtaja Matti Turunen ja Sportin Juhani Tamminen ottaisivat mallia Ruotsin käyttämästä järjestelmästä, jossa kevättalvella pelataan laaja, kaksinkertainen välisarja ylemmän tason neljän heikoimman ja alemman tason neljän parhaan joukkueen kesken.
- Välisarja toisi Mestikseen uutta hohtoa, eikä se millään tavalla vähentäisi liigaseurojen mahdollisuuksia tulla toimeen, uskoo Turunen.
Kannatusta löytyy myös Mestiksen ja Suomi-sarjan välisistä karsinnoista tutulle neljän joukkueen kaksinkertaiselle sarjalle. Joukkuemäärän osalta ollaan tyytyväisiä nykyjärjestelmään. 12 tiimiä on sopiva joukko Mestikseen.
Seurat kuitenkin korostavat, että yksityiskohdilla ei viime kädessä ole väliä, kunhan nousumahdollisuus vain säilyy.
- Karsintojen muodolla ei ole merkitystä, sillä kovat nousee ja huonot tippuu. Oleellista on, että pelit pelataan ja pelataan reilua peliä, kiteyttää Hokin manageri Olli-Pekka Hakkarainen.
Suunnitelma B valmiina – tai sitten ei
Vaikka Mestis-seurat ovatkin yhtenä rintamana avoimen liigan kannalla, ei SM-liigaseurojen halusta toimia saman päämäärän eteen ole takeita. Niinpä Hermeksen puheenjohtaja Tapani Vuolle ja KooKoon Matti Turunen puhuvat myös siitä vaihtoehdosta, että liiga päätetäänkin sulkea uudelleen.
- Jos liiga taas suljetaan, palataan siihen, missä ollaan oltu ennen tätä kautta. Mestiksen
tehtävä olisi taas kouluttaa nuoria pelaajia. Eli pyrittäisiin nousemaan liigaan pelaaja kerrallaan, Vuolle pohtii.
Turunen on sitä mieltä, että suljetun liigan aikaiset vuodet eivät ole olleet erityisen ankeita Mestikselle. Hätä on ollut suurempi liigan puolella.
- Sitähän sulkemisella Mestiksen osalta haettiin, että sarjaa voitaisiin rauhassa kehittää Mestiksenä. Ja sen ansiosta taloudet lähtivät kehittymään ja yleisömäärät kasvuun. Mestiksestä olisi tullut suljettunakin ihan hyvä, mutta ilmeisesti SM-liiga ei osaltaan päässyt niihin tavoitteisiin, joihin sulkemisella pyrittiin.
Oli ratkaisu mikä hyvänsä, Turunen toivoo, että se tehtäisiin pidemmäksi aikaa kuin vain yhdeksi kaudeksi.
- Ei Mestis ole mahdoton bisnes, vaikka liiga suljettaisiin taas. Joku ratkaisu pitää kuitenkin tehdä. Pitää pelata joko noususta tai kannusta. Jos pelataan kannusta, niin silloin pitää kerätä ihan toisenlainen joukkue kuin silloin, jos pelataan noususta. Tällä hetkellä tilanne on mahdoton.
Muutama seurajohtaja epäilee, että kaikilla Mestis-paikkakunnilla ei olla kunnolla valmistauduttu siihen vaihtoehtoon, että liiga suljettaisiin uudelleen.
- Tällä hetkellä muutamissa seuroissa taloudellista puolta ei hoideta järkevästi, vaan otetaan älyttömiä riskejä. Olen aidosti huolissani kehityksestä, tilanne on ylikuumentunut. Mikään yritys, puhumattakaan yksityishenkilöistä, ei toimi samalla tavalla kuin jotkut jääkiekkoseurat, Tapani Vuolle varoittaa.
Merkkejä epätavallisesta markkinatilanteesta on havaittu myös sarjanousijan leirissä.
- Nyt kun tällä kaudella on mahdollisuus nousta, tuntuvat pelaajamarkkinat hieman kuumentuneilta. Jatkossa voisi ehkä pienemmälläkin budjetilla saada pelaajia, epäilee Jokipoikien puheenjohtaja Jussi Jormakka.
Avoin liiga tuo medianäkyvyyttä
Myös Mestistä kohtaan tunnetun mielenkiinnon lisääjänä mahdollisuus liigapaikkaan on ylivoimainen valttikortti.
- Jo nyt on huomattu median ja varmaan pian myös yleisön kasvanut kiinnostus Mestikseen, kun tällä kaudella on mahdollisuus rakentaa joukkuetta ja organisaatiota kohti liigaa sekä mahdollisuus nousta sinne, KalPan toimitusjohtaja Arto Sirviö sanoo.
Juhani Tamminen olisi valmis miettimään myös lohkojakoa sekä sopivampia pelipäiviä.
- Näin pitkät pelimatkat eivät ehkä ole kannattavia. Lohkojakoa voitaisiin harkita, ja pitäisi pelata perjantai- ja lauantaipelejä, koska ne ovat optimaalisia pelipäiviä tälle sarjalle. Esimerkiksi KalPa voisi tulla tänne ja pelata sekä perjantaina että lauantaina ja niin edespäin. Muu aika voitaisiin keskittyä joukkueen kehittämiseen.
Pienemmiksi edistysaskeliksi seuroissa lasketaan esimerkiksi Urheilukanavan tarjoama televisionäkyvyys sekä aiempaa tasaisempi sarja.
- Se on sarjan kannalta tärkeä uskottavuustekijä, että mukana on 12 luotettavaa seuraa. Ettei olisi mukana sellaisia joukkueita, jotka kulkevat heittopussin nimikkeellä ja joilla tiedetään jo kauden alussa olevan taloudellisesti vaikeaa, painottaa Ville Heinonen.