Mestiksessä pelaa ensi kaudella yksitoista joukkuetta, kun Suomi-sarjasta ei löytynyt halukasta ja kriteerit täyttänyttä seuraa SM-liigaan nousseen KalPan tilalle. Suomalaiskiekkoilun toiseksi korkeinta sarjatasoa ei ole koskaan aiemmin pelattu parittomalla joukkuemäärällä.
Viimeiset kahdeksan kautta sarjassa on ollut kaksitoista joukkuetta, sitä ennen ykkösdivisioonaa pelattiin muutaman kauden ajan jopa kuudentoista seuran voimin. Ensimmäisen kerran sarjaa pelattiin 12-joukkueisena kaudella 1984-85. Sitä ennen joukkueita oli ollut sarjassa kymmenen, pois lukien divarihistorian ensimmäinen kausi, jolloin joukkueita oli vain kahdeksan.
Jokaiselle Mestis-seuralle kertyy ensi kauden runkosarjassa 41 ottelua, sillä Hannu Aravirran valmentama alle 20-vuotiaden maajoukkue kohtaa syksyn aikana kaikki Mestis-seurat kertaalleen. Pikkuleijonat sparrasivat samalla lailla Mestis-seurojen kanssa valmistautuessaan kotikisoihinsa toissa kaudella.
Joukkuemäärän ja ottelumäärän pienenemisen lisäksi muutoksia on luvassa myös runkosarjan jälkeisiin tapahtumiin. Pudotuspeleihin selviytyy edelleen kahdeksan parasta joukkuetta, mutta tulevalla kaudella ensimmäinen pudotuspelikierros pelataan paras seitsemästä –systeemillä. Välieriin pääseminen vaatii siis neljä voittoa. Välierät sekä finaalisarja pelataan sen sijaan tuttuun tapaan paras viidestä –mallilla.
Minkään joukkueen pelit eivät tule päättymään runkosarjaan, sillä kolme huonointa joukkuetta puolestaan pelaavat keskenään kaksinkertaisen ”esikarsintasarjan”. Sarjan voittaja säilyttää paikkansa Mestiksessä suoraan, kun taas toiseksi ja kolmanneksi jääneet joutuvat varsinaiseen karsintasarjaan kahden parhaan Suomi-sarjajoukkueen testattavaksi. Mestistä ei olla laajentamassa 12-joukkueiseksi ainakaan karsintasarjan myötä, sillä vain sen kahdelle parhaalle on varattu paikka seuraavan kauden Mestikseen.
| faktaa Suomi-sarjan ja juniorisarjojen joukkueet ja lohkojaot
[katso] |
Muutoksia myös muissa sarjoissa
Suomi-sarjan suurimmat muutokset koskevat lohkojakoa sekä ottelumäärää. Kaksilohkoiseksi muodostetussa sarjassa etelälohkon kymmenen joukkuetta pelaavat normaalin nelinkertaisen sarjan, eli yhteensä 36 ottelua. Pohjoislohkon kahdeksan joukkuetta kohtaavat kukin toisensa niin ikää neljästi, mutta lisäksi joukkueet muodostavat kaksi välisarjaa. Nelinkertaisen perus- ja kaksinkertaisen välisarjan myötä pohjoislohkolaisille kertyy otteluita runkosarjassa yhteensä 34.
Suomi-sarjan pudotuspeleissä jatkoon pääsee ensi kaudellakin kahdella voitolla. Kummastakin lohkosta selviytyy pudotuspeleihin neljä parasta joukkuetta. Puolivälierissä kohtaavat eri lohkojen joukkueet, etelän ensimmäinen pohjoisen nelosen ja niin edelleen. Välierissä kotiedun saa lohkoissaan paremmin sijoittuneet. Välierien voittajat pääsevät Mestiksen karsintasarjaan, jossa ratkaistaan samalla Suomi-sarjan mestaruus.
Kummankin lohkon kaksi viimeistä joukkuetta joutuu runkosarjan päätteeksi karsintasarjaan. Pohjoislohkon joukkueet saavat vastaansa Pohjanmaan ja Pohjoisen alueen kakkosdivarien kaksi parasta. Etelän joukkueita tulevat mittaamaan Länsirannikon, Hämeen, Etelän ja Itä-Suomen II-divisioonien kaksi parasta. Kakkosdivisioonaa pelataan siis ensi kaudella seitsemässä lohkossa. Lohkojen kaksi parasta pelaavat ristiinkarsinnat pääsystä Suomi-sarjan karsintasarjaan.
A-nuorten SM-liigan ottelumäärä on ensi kaudellakin 39. Neljäntoista joukkueen sarjassa joukkueet kohtaavat toisensa siis kolmesti. Myös joukkueet ovat samat kuin viime kaudella, kun HPK ja Ässät selvittivät karsintasarjan. Pudotuspeleihin selviytyy kahdeksan joukkuetta. Kaikki sarjan pudotuspelit pelataan paras viidestä –systeemillä. Runkosarjan neljä huonointa joukkuetta karsivat ensin keskenään, otteluparien häviäjien joutuessa neljän joukkueen karsintasarjaan.
Sekä A-nuorten I-divisioona että B-nuorten SM-sarja aloitetaan kahdessa lohkossa. A-nuorten alkusarjassa kahdeksan joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen sarjan. Lohkojen viisi parasta muodostavat kymmenen joukkueen A-nuorten divisioonan, jossa pelataan kaksinkertainen sarja. Sen neljä parasta pelaavat pelaavat runkosarjan jälkeen välierät, joiden voittajat selviytyvät SM-karsintasarjaan.Alkulohkojen kolme heikoimmin sijoittunutta joukkuetta pelaavat loppukauden A-nuorten suomisarjassa.
B-nuorissa SM-alkusarja pelataan 20 joukkueen voimin. Kummassakin lohkossa pelataan yksinkertainen sarja, jonka jälkeen lohkojen kuusi parasta sekä sijoilta 7. ja 8. ristiinkarsineet joukkueet pääsevät SM-loppusarjaan. Loppusarjan 14 joukkueelle kertyy otteluita 26 ja pudotuspelit pelataan kahdeksan parhaan voimin. B-nuorten pudotuspeleissä jatkoon pääsee kahdella voitolla.
Alkulohkojen jälkeen pudonneet joukkueet pelaavat keväällä B-nuorten I-divisioonassa yhdessä seitsemän aluekarsinnoista selviytyneen joukkueen kanssa kaksinkertaisen sarjan. Divisioonan 13 joukkueesta kuusi parasta pelaa seuraavalla kaudella SM-alkusarjassa.