Takana onnistunut kausi 2000-2001
Suomi-sarjaan 2000-2001 KalPa lähti matalalla profiililla. Tavoitteeksi asetettiin pudotuspelipaikka. Taloudelliset taustat oli kaikessa hiljaisuudessa pantu sarjatason edellyttämään kuntoon. Budjetti nousi edeltäneen kauden 800.000 markasta 1,2 miljoonaan. Yleisömääräksi laskettiin varovaisesti keskimäärin 500. Tavoite oli hieman rohkeampi; tuhat katsojaa ottelua kohti.
Pelaajaringissä oli aluksi vain kahdeksantoista kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia. Kolmen kentällisen peluuttamiseen perustunut pelitapa takasi avainpelaajien pelituntuman säilymisen hyvänä läpi kauden. Alusta lähtien pelit sujuivatkin odotettua paremmin. Antti Riekkisen johtaman ykkösketjun rinnalle tehoissa nousi tuntemattomista nuorista pelaajista koottu vitja Kerman-Miettinen-Varonen. Puolustuspäässä KalPa oli liigassa pelanneiden puolustajiensa ja maalivahtiensa avulla sarjan paras joukkue. Joukkuepelissä ja taktiikassa ryhmä oli kehittynyt harppauksin ensimmäisestä Suomi-sarjakaudestaan.
Joulutauolle mennessä hyvät enteet saivat seurajohdon päivittämään tavoitetta. Uskallettiin jo puhua ääneen noususta Mestikseen. Joukkuetta täydennettiin kuitenkin vasta ratkaisupelien aikana omista A-nuorista jotka olivat pudonneet pudotuspelien ulkopuolelle ristiinkarsinnassa SaiPaa vastaan. Suomi-sarjan etelälohkon runkosarjan voiton KalPa varmisti käytännössä jo muutamaa kierrosta ennen sarjan päätöstä kotivoitolla kovimmasta kilpakumppanista, EPS:sta. Paalupaikalta oli hyvä lähteä pudotuspeleihin PiTa:a ja Kiekko-Oulua vastaan. Kuopiolaiset voittivat kaikki neljä peliään pudotuspeleissä näytöstyyliin ja etenivät Mestiksen karsintaan. Karsintasarjassa vastaan tuli ylemmältä sarjatasolta KooKoo ja Jää-Kotkat sekä Suomi-sarjasta tuttu EPS. Avausottelussa kotona kaatui Uudenkaupungin joukkue helposti maalein 4-1. Toinen voitto haettiin Kalle Kermanin viime hetken maaleilla Espoosta. Kaikki muut KalPan pelit karsintasarjassa päättyivät tasan. KalPa voitti sarjan ja nousi Mestikseen. Samalla tuotiin Suomi-sarjan mestaruuspytty Kuopioon. Kausi päättyi siis vähintäänkin varovaisen optimismin tunnelmissa.
Oma apu paras apu
Voitonjuhlien tasaannuttua alettiin kokoamaan joukkuetta Mestikseen kaudeksi 2001-2002. Pelaajapolitiikan ohjenuora oli tiukka omavaraisuus. Kolme kentällistä pelaajia kerättäisiin omasta organisaatiosta ja kentällisen verran täydennysmiehiä kotimaasta. Vahvistuksista etusijalla olisivat paluumuuttajat. Muita täydennyksiä valittaessa painoi eniten se, oliko pelaajalla hyvä syy, esimerkiksi työn, opiskelun tai ihmissuhteiden puolesta, muuttaa Kuopioon, ja sitä kautta sitoutua auttamaan joukkuetta. Käytännössä tämä merkitsi sitä että puhtaat ammattipelurit eivät tulisi kysymykseen. Tiukan politiikan tuloksena halukkaitakin hakijoita tuli käännytetyksi rajalta kun valintakriteerit eivät täyttyneet. Toisaalta, seulan läpäisseet vahvistukset olivat taatusti motivoituneita.
Velkarahalla joukkuetta ei enää haluta Kuopiossa rakentaa. Puitteet omavaraisuudelle tarjoaa Juniori-KalPa, yksi harrastajamääriltään suurimmista seuroista Suomessa. Seurajohto käyttää mielellään joukkueen korkeaa kuopiolaisuusastetta myös myyntiargumenttina. Moni kannattaja haluaakin mieluummin nähdä jäällä omia poikia kuin vuosittain vaihtuvia tusina-ammattilaisia, joihin totuttiin konkurssia edeltävinä talvina. KalPan kotitekoinen joukkue on myös edullinen. Ennakkotiedon mukaan seuran budjetti tulevalle kaudelle olisi maltillinen, 1½-2, enintään 2½ miljoonaa markkaa. Suunnitellulla summalla KalPa sijoittuisi sarjassa neljän-kuuden varovaisimman joukkoon.
Torjuntavoitto siirtomarkkinoilla
Kesällä näytti jo siltä, että KalPa onnistuisi tyrehdyttämään pois muuttavien juniori-ikäisten pelaajien virran kokonaan, ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Kesän tuoreet NHL-varaukset Jussi Timonen ja Tuomas Nissinen pystyttiin pitämään vielä kasvattajaseurassaan. Tuleva talvi on kenties viimeinen mahdollisuus nähdä näiden poikien pelaavan KalPan paidassa. Aivan nollatulokseen siirtorintamalla ei kuitenkaan päästy. Maaliahne laitahyökkääjä Janne Laakkonen siirtyi HPK:on.
Muista siirroista merkittävin oli Tuomas Nikoskelaisen lähtö takaisin pääkaupunkiseudulle, K-Vantaan paitaan. Tanskasta kesällä 2000 Kuopioon palannut laitahyökkääjä Mikko Honkonen lopetti, samoin luotettava puolustajapari Antti Hintikka-Jyrki Valta. Myös joukkueen tärkein pelaaja Suomi-sarjassa, puolustaja Veli-Pekka Pekkarinen, harkitsee kauden kynnyksellä luistimien ripustamista naulaan. Lisäksi viime kauden runkopelaajista Ville Koponen jäi sopimuksetta. KalPa menetti kahdestatoista karsintojen parhaasta pelaajastaan ainakin kuusi. Ainoastaan maalivahtiosasto säilyi ennallaan.
Rekrytointirintamalla KalPa oli melko passiivinen. Toisaalta tulijoita oli riittävästi ilman seuran omaa aktiivisuuttakin. Hyviä peräpään menetysten paikkaajia ovat puolustajat Miika Haapala, Vesa Ek ja paluumuuttaja Samuli Suhonen, ehkä myös Antti Halonen. Marko Ahosilta on nimekkäin uusi hyökkääjä. Toinen hyökkääjä, joka tuli KalPaa vahvistamaan, on Savonlinnan Tuomo Litmanen. Joukkueessa on yhteensä peräti kymmenen seuran omissa A-junioreissa edellisellä kaudella pelannutta pelaajaa. Näistä Arto Kejonen ja Vesa Reinikainen ovat jo yli-ikäisiä A-nuorten SM-liigaan.
Toteutuneet siirrot:
-Janne Laakkonen h, (HPK)
-Tuomas Nikoskelainen h, (K-Vantaa)
-Mikko Honkonen h, ?
-Antti Hintikka p, ?
-Jyrki Valta p, ?
-Ville Koponen h, ?
-Pasi Ahosilta h, (KalPa A)
-Timo Turunen h, (SHT)
-Petri Ruotsalainen h, (SHT)
-Mikko Vanninen h, (Jokipojat)
+Antti Halonen p, (Lukko A)
+Vesa Ek p, (Diskos)
+Samuli Suhonen p, (K-Vantaa)
+Miika Haapala p, (Jokipojat)
+Tuomo Litmanen h, (Lysekils Hockey Viking)
+Marko Ahosilta h
Siirtojen jälkeen KalPan pelaajamateriaali on lähes samaa tasoa kuin viime kevään nousukarsinnoissa. KalPa luottaa nyt ensisijaisesti omien nuorten läpimurtoon eikä siirtomarkkinoilta ostettuun onneen.
Harjoituspeleissä katsastettiin pelaajia
Jääharjoittelua edeltävät harjoitukset vedettiin uuden kuntovalmentaja Harri Hakkaraisen johtamana noin viidenkymmenen pelaajan voimin. Mukana olivat edustusjoukkueen lisäksi A-nuoret. Jääharjoitukset aloitettiin elokuun alussa. Silloin ryhmä jakautui jo kahdeksi joukkueeksi. Ensimmäisen seulonnan tuloksena edustusjoukkueen harjoitusrinkiin valikoitui noin kolmekymmentä pelaajaa.
Ensimäisessä harjoitusottelussaan elokuun puolivälissä Toivalan Tuplajäillä KalPa kohtasi Hermeksen. Jäätä tunnustellessaan kuopiolaiset päästivät vieraansa ensin 0-3 johtoon. Peli päättyi lopulta tasan 3-3. Mikkelissä KalPa voitti Grasshoppersin mutta sai sitten kurinpalautuksen Jukureilta maalein 4-0. Kalakukko-turnauksen Kuopiossa KalPa vei kolmella voitolla ja yhdellä tasapelillä. Vastustajat olivat A-nuorten SM-liigajoukkueita. Mukana oli myös KalPan A-juniorijoukkue. Turnauksen aikana edustusjoukkueessa kokeiltiin vaihtelevia ketjukoostumuksia. Peli näytti vielä keskeneräiseltä. Muutamat pelaajat, Ahosilta ja Suhonen etunenässä, löysivät kuitenkin oikean rytmin. Suhonen teki puolustajan paikaltaan turnauksessa peräti viisi maalia. Kalakukkoturnauksen jälkeen harjoitusringistä olivat jääneet pois nivusensa loukannut Markku Ikonen ja kokenut puolustaja Antti Tirkkonen. Ryhmän seuraavat näytön paikat ennen lopullisen joukkueen valintaa olivat pelit Diskosta ja Sapkoa vastaan. Diskokselle hävittiin kotona maalein 2-4. Myös seuraava kotipeli päättyi tappioon, kun Sapko haki 4-6 voiton varjojen mailla surffailleesta KalPasta. Sapko-tappiota seurannut ryhtiliike ja Tatu Miettisen paluu ykköskentän keskushyökkääjäksi siivittivät KalPan 3-7 voittoon Diskoksesta kenraaliharjoitusta edeltävässä harjoituspelissä. Jyväskylässä KalPan otteet olivat jo ajankohtaan nähden tyydyttävällä tasolla. Viimeistelyharjoituksessa KalPa kohtasi kotonaan Jukurit viikkoa ennen sarjan alkua. Peli päättyi molemmille osapuolille sopivasti tasan.
KalPan harjoituspelien saldo oli siis kuusi voittoa, neljä tasapeliä ja kolme tappiota. Harjoituspelien paras maalintekijä oli Kalle Kerman. Hän onnistui ainakin kahdeksan kertaa. Viiteen maaliin ylsivät Samuli Suhonen ja Jere Kolari. Marko Ahosilta maalasi neljästi. Tuomo Litmanen, Antti Pyysing ja Matti Tiihonen olivat muut tehomiehet kolmella maalillaan. Maalintekijöiden tilastosta puuttuvat kokonaan 30.8. Savonlinnassa pelatun Sapko-KalPa ottelun tilastot.
Sopimuksetta jäivät harjoituspeleissä esiintyneistä pelaajista hyökkääjät Markku Ikonen ja ilmeisesti myös Sami Haataja. Puolustaja Antti Tirkkonen hakee pelipaikkaa Savonlinnasta. Vielä sarja-avauksen kynnyksellä KalPa tavoitteli yhtä kiekollista hyökkääjää vahvistamaan joukkuetta.
KalPan harjoituspeliohjelma:
To 16.8.2001 18:30 KalPa-Hermes Siilinjärvi, 3-3 (0-2,2-1,1-0)
Pe 17.8.2001 18:30 KalPa-Grasshoppers Mikkeli, 5-3 (2-2,1-0,2-1)
La 18.8.2001 18:30 Jukurit-KalPa Mikkeli, 4-0 (3-0,1-0,0-0)
To 23.8.2001 18:30 Hermes-KalPa Kokkola, 5-5 (1-2,1-1,3-2)
La 25.8.2001 Kalakukko-turnaus, Kuopio, peliaika 2x20 min
KalPa-Kärpät A Kuopio, 3-3
KalPa-TPS A Kuopio, 5-2
Su 26.8.2001
KalPa-KalPa A Kuopio, 6-4
KalPa-JYP A Kuopio, 6-0
To 30.8.2001 18:30 Sapko-KalPa Savonlinna, 3-5 (0-0,3-1,0-4)
La 1.9.2001 16:00 KalPa-Diskos Kuopio, 2-4 (0-1,1-1,1-2)
To 6.9.2001 18:30 KalPa-Sapko Kuopio, 4-6 (1-1,1-3,2-2)
La 8.9.2001 17:00 Diskos-KalPa Jyväskylä, 3-7 (0-3,2-1,1-3)
Ke 12.9.2001 18:30 KalPa-Jukurit Kuopio, 1-1 (0-0,0-1,1-0)
Ketjuissa tuttuja tutkapareja
Harjoitusringissä kaikille hyökkäyksen pelipaikoille oli runsaasti tarjokkaita. Kokoonpanoja sekoitettiinkin tarkoituksella harjoituspeleissä pelaajamateriaalia seulottaessa. Siksi päätelmien tekeminen kauden aloittavasta kokoonpanosta on vaikeaa. Jatkoajan arvio KalPan hyökkäysketjuista kauden avaukseen perustuu pääasiassa Jyväskylässä 8.9. ja Kuopiossa 12.9. pelatuttujen harjoituspelien koostumuksiin.
Ensimmäinen hyökkäysketju Kerman-Miettinen-Varonen on tuttu iskunyrkki viime kaudelta. Tutkapari Miettinen-Kerman rakentaa peliä. Kerman on KalPan paras maalintekijä. Toinen laitahyökkääjä, Tero Varonen, tekee tilaa kaksikon pelintekemiselle. Varosen paikalla on pelannut aikaisemmissa harjoituspeleissä joskus myös Jani Lehtinen, joskaan ei niin hyvin kuin Varonen. A-nuorten SM-liigassa pari vuotta sitten samalla paikalla pelasi Mikko Ruhtinas, joka nytkin on ollut KalPan ringissä mukana. Ykkösketjun varassa on suurin osa KalPan hyökkäyspään tehoista. Ketjua peluutetaan ykkösvaihtoehtona ylivoimissa.
Toinen ketju kootaan luottomies Antti Riekkisen ympärille. Viime kaudella Riekkisen rinnalla luistelleet vauhtikoneet Nikoskelainen ja Honkonen ovat nyt poissa. Marko Ahosilta sopisi nopeana luistelijana hyvin Riekkisen rinnalle. Hän pelannee kuitenkin nyt Litmasen ketjussa. Harjoitusotteluissa nähtiin Riekkisen vitja erilaisissa koostumuksissa, kuten Kejonen-Riekkinen-Haataja ja Pyysing-Riekkinen-Kekäläinen. Jälkimmäinen kolmikko oli koossa kahden viimeisimmän harjoituspelin ajan. Kekäläisen ja Riekkisen yhteispeli näytti toimivan. Kaksikko tuntee toistensa aivoitukset jo toissa kaudelta, jolloin se pelasi KalPan ykkösketjussa Suomi-sarjassa.
Kolmas ketju kootaan luultavasti Litmasen ja Ahosillan ympärille. Ahosilta haastaa Kermanin KalPan parhaan maalintekijän tittelistä. Toiseen laitaan on vahvimmin ehdolla Kejonen tai Lehtinen, mahdollisesti myös Kolari. Keskushyökkääjä Litmanen on uusi pelaaja KalPassa. Harjoituspeleissä hän teki muutaman osuman, mutta syötöt eivät aina löytäneet ketjukavereita.
Mestiksen karsintasarjan ja nuorten SM-liigan viime kauden tehoketjusta Laakkonen-Qvist-Tiihonen on muokattu edelleen toimiva kokoonpano myös Mestikseen. Hämeenlinnaan houkutellun Laakkosen korvaa ketjussa Jere Kolari tai Vesa Reinikainen. Kolari korvasi Laakkosen ensimmäisissä harjoituspeleissä. Hän teki pelaamissaan otteluissa yhteensä viisi maalia. Kolarin paikalla pelasi ensimmäisessä Diskos-harjoituspelissä Kuopiossa Antti Pyysing, ja lopuissa peleissä keskushyökkääjänäkin tunnettu Vesa Reinikainen. Qvist-Tiihonen kaksikkoa ei erotettu tiettävästi kertaakaan. Harjoituskaudella ketjun peli ei vielä tuottanut hedelmää. Huippulahjakkaalta Qvistiltä odotettiin ehkä liikaa liian aikaisin. Fyysisesti ketju on kunnossa, mutta miten kestää nuorten kantti miesten peleissä.
Puolustus uusiksi
Viime kauden neljästä parhaasta puolustajasta on nyt poissa vahvuudesta ainakin kolme. Valta ja Hintikka ovat lopettaneet, Pyysing siirtynyt hyökkääjäksi. Parhaan puolustajan, seniori Pekkarisen pelaaminen on epävarmaa. Mahdollisesti joukkueen ainoa Suomi-sarjan runkosarjapeleissä viime kaudella esiintynyt puolustaja on Pekka Parviainen. Samuli Suhosen pelaamisesta KalPassa on sovittu Jokereiden kanssa. Viime hetken vahvistuksena mukaan tullut Miika Haapala korvaisi vaikkapa Pekkarisen, jos KalPassa jatkaisi. Samoin kokenut peruspakki Vesa Ek on hyvin käyttökelpoinen. Muiden uusien pelaajien on nostettava tasoaan niin paljon, että loputkin aukot puolustuksessa saadaan paikatuksi.
Peliä tekeviä puolustajia ovat Miika Haapala, Samuli Suhonen, Antti Halonen ja Juha Alastalo. Myös Jussi Timosen parhaat avut ovat olleet osallistumisessa hyökkäyspeliin. Johtava puolustaja Veli-Pekka Pekkarinen voi pelata melkein missä roolissa hyvänsä, jos KalPassa jatkaa. Puolustavan puolustajan pelipaikoille ovat ehdolla Pekka Parviainen, Jari Puustinen, Jussi Savolainen, Vesa Ek ja Jyrki Tirkkonen.
Harjoituspeleissä ensimmäinen vakiintunut puolustajapari Parviainen-Suhonen vaikutti onnistuneelta. Todennäköisesti se on ykkösvaihtoehto myös ylivoimaan. Haapala-Tirkkonen oli ainakin yhden harjoituspelin perusteella toinen varsin toimiva pari. Kaksikko Timonen-Savolainen puolestaan on pelannut yhdessä jo nuorten SM-liigassa. Nyt pari todennäköisesti erotetaan toisistaan. Tosipelien alkaessa kumpainenkin Jussi saa rinnalleen kokeneen pelimiehen. Yksi mahdollinen puolustajapari on vielä yhdistelmä Ek-Halonen. Halosella on siinä hyökkäävä rooli. Nuoret Alastalo ja Puustinen saavat peliaikaa vain, jos kokeneita puolustajia jää syystä tai toisesta pois kokoonpanosta.
Maalivahtipeli on KalPan vahvin osasto tulevalla kaudella. Veräjänvartijaksi on tarjolla kolme hyvää vaihtoehtoa. Kokenut Ari Luostarinen on luotettava ykkösvalinta. Kakkosmaalivahtina vuorottelevat viime kauden toinen maalivahti, hyvän kauden Suomi-sarjassa pelannut Juha Kauhanen ja kesän tuore NHL-varaus, lupaava Tuomas Nissinen. Todennäköisesti maalivahteja peluutetaan mahdollisimman tasaisesti.
Valmennus - savvoo, hiljoo ja kovvoo
Päävalmentajana jatkaa iisalmelainen Jukka Korkiakoski ja toisena valmentajana entinen KalPan pelaaja, Jukka Oksanen. Valmentajanelikon täydentävät kuntovalmentaja Harri Hakkarainen ja maalivahtivalmentaja Mika Tarvainen. Korkiakoski tunnetaan sanavalmiina luotsina. Fanit voivat hykerrellä tyytyväisinä jo ennakkoon. Paljon palstatilaa tulee kulumaan maakunnallisten lehtien urheilusivuilla, kun hämmästellään Korkiakosken yläsavolaisittain värittynyttä kielenkäyttöä.
Jos lehdistötilaisuudet klaaraakin, on Korkiakoski valmentajana totisen haasteen edessä. Toistakymmentä pelaajaa pitäisi ajaa sisään aikuisten sarjoihin. Usealle muullekin pelaajalle nousu Mestikseen on hyppy tuntemattomaan. Toimivien ketjujen viimeisteleminen harjoituskaudella nähdyistä aihioista jää osin tehtäväksi runkosarjan aikana. Jos kausi sattuisi alkamaan tappioputkella, olisi Korkiakosken auktoriteetti nuorten pelaajien silmissä heti koetuksella. KalPan taitava päävalmentaja on kuitenkin osoittanut pystyvänsä kokoamaan käsissään olevasta materiaalista toimivia kentällisiä. Viime kaudella viisikkopeli oli joukkueen selkeä vahvuus Suomi-sarjassa. Korkiakoski tuntee pelaajansa. Joukkueena hänen valmentamansa KalPa on paljon enemmän kuin osiensa summa. Korkiakosken tehtävää helpottaa vielä laaja pelaajarinki.
Vauhtia ja juonikkaita kuvioita
KalPalla on koossa hyvähenkinen ja hyvin harjoitellut ryhmä. Pukukopissa pärjää parhaiten savoksi, suomi on vasta se toinen kotimainen. KalPa voi yllättää kilpakumppanit vauhdillaan ja taidollaan. Etenkin ykköskenttä on suhteellisen vahva vertailussa muihin keskitason ryhmiin. Muutamilla nuorilla yksilöillä on tällä kaudella vahva motiivi osoittaa liigakelpoisuutensa tarkkailijoille. Ennakkoluulottomalla KalPalla riittää myös nälkää uudella sarjatasolla.
Maalivahtiosasto voidaan huoletta lukea savolaisten vahvuuksiin. Kuka tahansa kolmesta maalivahdista voisi pelata ykkösmaalivahtina tämän sarjatason joukkueessa. Pelaajamateriaali on muillakin osa-alueilla laaja. Harjoitusringin kolmenkymmenen pelaajan lisäksi A-nuorista löytyy puolenkymmentä kelvollista pelimiestä.
Perinteet velvoittavat KalPaa pyrkimään ylöspäin. Jääkiekolla on Kuopiossa hienoista nostetta, osin KalPan omasta ansiosta, osin muiden talvilajien epäonnen synnyttämän tyhjiön kautta. Jos tämä etu osataan hyödyntää, saadaan vääjäämätön kehitys kohti parempia sijoituksia alkuun.
Kompastuskivenä kokemuksen puute
Joukkue on pullollaan nuoria poikia joilla ei ole vielä kokemusta aikuisten peleistä. Liian monelle pelaajalle tämän pitäisi olla läpimurtokausi. Armeija tai koulun päättäminen voi sotkea muutaman avainpelaajien kauden.
Joukkueen hyökkääjien taso on kapea. Luotettavat vanhat divarijyrät puuttuvat sieltä tyystin. Ykkösketjussa on ainesta Mestiksen huipulle, mutta entäpä ne kolme muuta vitjaa. Toimivia kokoonpanoja haettiin vielä, kun viimeiset harjoituspelit pelattiin.
Profiilipelaajan esimerkkiä tarvitaan tappioputkien katkaisijana ja yksittäisissä peleissäkin takaa-ajoasemassa. KalPan hyökkäyspäästä puuttuu kokenut profiilipelaaja, jolla olisi auktoriteettia. Sellainen on useimmissa muissa tämän sarjatason joukkueissa. Tatu Miettinen on vielä nuori, mutta johtajatyyppi niin jäällä kuin pukukopissakin. Hän pystyy ehkä nousemaan johtohahmoksi. Puolustaja Veli-Pekka Pekkarinen on myös luonnostaan piällysmies. Maalintekovastuuta on ennakkoon soviteltu Marko Ahosillan ja Kalle Kermanin harteille. Kumpikin on suuri kysymysmerkki, Ahosilta pelaamattomuutensa ansiosta. Kerman on parhaimmillaan vasta, kun vierellä on tuttu pelikaveri, Tatu Miettinen.
Ne jotka eivät joukkueen koostumusta tunne, saattavat odottaa sarjanousijalta samaa mihin Jukurit kykeni viime talvena. Onhan KalPa perinteikäs ja nimekäs seura. Kovat odotukset ovat tässä kohtaa epärealistisia ja haittaavat joukkueen valmistautumista kauteen.
Tie edessäpäin
Seuran toiminnan pitkän tähtäimen tavoite on liigakelpoisuus noin viidessä vuodessa. Mestiksen kärkisijoista KalPa kykenisi suunnitellun aikataulun mukaan taistelemaan kolmen kauden kuluessa. Edellisellä nelivuotisella visiitillä toiseksi ylimmälle sarjatasolle KalPan sijoitukset olivat 6., 5., 2. ja 1. Nyt pyritään samanlaiseen nousevaan kehityskäyrään. Rakennustyö on vielä kovasti kesken, joten liigahaaveista on Kuopiossa aivan liian aikaista puhua. Taustoissa on tekemistä. Juniorijoukkueiden harjoitteluolot paranivat jo huomattavasti Tuplajäitten rakentamisen myötä. Niiralan montun uudistaminen ajan vaatimusten mukaiseksi on tekeillä, kyseessä on useamman vuoden hanke. Osakepääoman kartuttaminen edustusjoukkueen toiminnan turvaamiseksi on lähivuosien asia, kunhan lajin julkisuuskuva on saatu kuntoon.
Juniorimylly tuottaa jo nyt lupaavia pelaajia keskitason liigaseuran tahtiin. Nuoremmissa ikäluokissa näyttäisi olevan odotettavissa hetkellinen notkahdus huonompaan suuntaan. Tämä johtunee lajin viime vuosina Kuopiossa saamasta kielteisestä julkisuudesta. Edustusjoukkueen nousun myötä jääkiekkoilu saa luultavasti omat asemansa vallattua uudestaan.
Jos nykyisen joukkueen lupaava runko pystytään pitämään kasassa pari-kolme vuotta, voidaan ryhmältä odottaa jonkinlaisia urotekoja. Sillä on kaikki edellytykset tarjota kuopiolaisyleisölle laadukasta kiekkoviihdettä jo tällä kaudella. Käsissä on kiekolliseen peliin pystyvä taitava joukko. Kovat saavutukset tulevaisuudessa edellyttävät kuitenkin paljon työtä ja joukkueen hitsautumista yhteen. Vilkkaat pelaajamarkkinat tuntien voisi ennustaa tämän joukkueen hajoamista ennen kuin tulosta alkaa tulla. Jos KalPan menestymistä Kuopiossa halutaan, on avainpelaajista pystyttävä pitämään kynsin hampain kiinni. Muussa tapauksessa seuran missiona voi olla vain huippuyksilöiden kasvattaminen muiden käyttöön.
KalPa ponnistaa keskikastiin
Tulokaskauden todellinen haaste on sarjapaikan vakiinnuttaminen. Kymmenes sija olisi KalPan nuorelta joukkueelta jo tyydyttävä saavutus. Pääsy pudotuspeleihin on melko optimistinen, mutta sopivassa myötätuulessa mahdollinen tavoite. Parhaimmillaan KalPa voisi liidellä sijoille 5.-7. Tarkan arvion tekemistä vaikeuttaa se, että KalPan, kuten monen muunkin keskitason Mestis-joukkueen lopullinen kokoonpano on vielä kauden kynnyksellä auki. Pudotuspelien ulkopuolelle jääminen olisi joka tapauksessa kuopiolaisille pettymys, vaikka nousija lähteekin sarjaan suhteellisen pienellä rahalla ja matalalla profiililla. Kotiyleisön mielenkiinnon voittamiseksi joukkueen pitäisi onnistua yläkanttiin. Budjetoitu katsojamäärä on tuhat ottelua kohden. Se toteutuu vain, jos KalPalla on tarjota maksaville asiakkailleen voittava joukkue. Karsintaan putoaminen olisi perinteikkäälle seuralle jälleen uusi nöyryytys ja nuorelle joukkueelle lähes ylivoimainen haaste.
Jatkoajan veikkaus: sijat 7.-9. runkosarjassa. Kalle Kerman on ehdolla sarjan parhaaksi maalintekijäksi.
