Suomi-sarjassa pelaa alkavalla kaudella saman verran joukkueita kuin viime kaudellakin: 17. Luopumisia nähtiin ennen kauden alkua kaksi. Keväällä sarjaan noussut Hermes 2 luopui paikastaan pohjoislohkossa, ja tilalle nousi JHT. Etelälohkossa VT-HT löi puolestaan hanskat tiskiin pelaajapulan vuoksi.
Raumalaisten ratkaisun ja Mestikseen nousseiden HeKin, SaPKon ja KOO-VEEn tyhjäksi jättämien paikkojen vuoksi etelälohkossa pelaa alkavalla kaudella vain seitsemän joukkuetta. Pohjoislohkossa sen sijaan on pitkästä aikaa täydet kymmenen osanottajaa.
Jääkiekkoliitto on muuttamassa Suomi-sarjan joukkuemäärää ja sarjajärjestelmää kaudelle 2007-08. Uutta systeemiä ei vielä syyskuun alussa ollut vahvistettu, mutta suunnitelman mukaan sarja laajenee ja jakaantuu useampaan lohkoon. Tämän vuoksi alkava kausi pelataan ilman pelkoa putoamisesta. Yksikään joukkue ei joudu karsimaan. Pudotuspeleihin pääsee aikaisempien kausien tapaan neljä parasta molemmista lohkoista.
Suomi-sarjan avauskiekko putoaa jäähän jo perjantai-iltana Keravalla, kun HC Kerava ja Ketterä ottavat varaslähdön. Loput joukkueet avaavat kautensa lauantaina tai sunnuntaina. Jatkoaika esittelee seuraavassa joukkueiden lähtöasetelmat kauteen ja arvioi niiden menestysmahdollisuudet.
Etelälohkossa nousijat haastavat suosikin
1. Titaanit – Sinettiä hakemassa
Viime kaudella tiensä aina Mestis-karsintoihin asti selvittänyt Titaanit lähtee kauteen mielenkiintoisesta ja haasteellisesta tilanteesta. Seurajohdon kolme vuotta sitten lanseeraama projekti ”Titaanit Mestikseen 2007-2008” on sitä kuuluisaa viimeistä sinettiä vaille valmiina, ja tähän tavoitteeseen on Kotkassa myös satsattu ankarasti. Seura huseerasi pelaajamarkkinoilla kesän aikana lähes isännän ottein, ja toiminnanjohtaja Sakari Välimaan pyydykseen tarttui toinen toistaan mielenkiintoisempia pelimiehiä.
Marko Oksasen tilalle päävalmentajaksi pestatulla Jari Helteellä onkin käsissään varsin laaja pelaajamateriaali, josta pitäisi löytyä ratkaisuvoimaa lähes kaikkiin kentällisiin.
Punanuttujen hyökkääjäarsenaalista poistuivat muiden muassa viime kauden pisteykkönen Joni Hakonen sekä miehen laitureina kunnostautuneet Miika Piikkilä ja Jami Miettinen. Paikkaajista nimekkäin on viime kaudella Iisalmessa sekä Valko-Venäjällä kiekkoillut kokenut jyrä Aki Korhonen, joka on Suomi-sarja-tasolle todella kovan luokan vahvistus. Muita uusia hyökkääjiä ovat Tanskan pääsarjasta kotimaahan palannut Jaakko Viljanen, SHT:ssä hyviä tehopistemääriä tahkonnut Tomi Haapala sekä pitkän linjan KooKoo-hyökkääjä Jari Keltanen.
Todelliseksi jokerikortiksi saattaa osoittautua viime kaudella II divisioonassa kovaa jälkeä tehnyt Roope Mustonen, joka try outin kautta hankki itselleen pelipaikan kotkalaisten riveistä. Viime kauden runkohyökkääjistä Kotkassa jatkavat Jaakko Niemensivu, Mikko Kansikas ja Ville Valli.
Ykkösmaalivahtina jatkaa lähes koko viime kauden polvivamman takia missannut Jaakko Valkama. Puolustus sen sijaan menetti roppakaupalla kokemusta, kun kolmikko Jukka Siira, Pasi Eväkoski ja Raine Räisänen päätti lyödä hokkarit naulaan. Näitä menetyksiä paikkaamaan pestattiin titaanikasvatti Jussi Onnela ja Jani Haapalainen KooKoosta.
Arvio: Titaanien materiaali kestää vertailun minkä tahansa muun Suomi-sarja-joukkueen sekä myös Mestiksen häntäpään porukan kanssa. Takuuvarmoja ratkaisupelaajia löytyy lähes jokaisesta hyökkäysketjusta. Varsinkin alkukaudesta Titaanien peliotteisiin vaikuttavat uusiutuneen pelaajamateriaalin yhteen hitsautuminen sekä päävalmentaja Helteen ennen kauden alkua ylläpitämä todella kova harjoittelutahti, jonka johdosta paikat voivat olla hieman lukossa. Pudotuspelipaikan pitäisi olla normisuorituksella täysi selviö, eikä lohkovoittokaan olisi suuri yllätys.
2. HC Kerava – Haukkaparven uusi koti
Järvenpään Haukkojen lopetettua toimintansa Mestis-tasolla on HC Kerava pyrkinyt ottamaan paikan Keski-Uudenmaan ykkösjoukkueena. Joukkueen tavoite on täyttää Haukkojen jättämä aukko ja nousta paikallisille junioreille ykkösvaihtoehdoksi. Joukkueenjohtaja Henri Virlander summaakin HC Keravan tavoitteet varsin selväsanaisesti.
— Pyrimme pudotuspeleihin, ja tässä sarjassa (vain seitsemän joukkuetta) sen ei pitäisi olla mitenkään ylivoimaista. Toinen tavoitteemme on olla Keski-Uusimaan ykkösjoukkue.
HC Kerava on onnistunut keräämään Suomi-sarjan nousijajoukkueena varsin kilpailukykyisen ryhmän. Kokoonpano on täynnä vanhoja Mestis-pelaajia. Näiden lisäksi entinen liigapelaaja Tero Paappanen liittyi joukkueeseen, ja hän tuleekin varmasti olemaan yksi sarjan parhaimpia pelaajia.
Mestiksestä tuttuja nimiä joukkueessa ovat muiden muassa Ville Raatikainen, Timo Suuronen, Juha Jusslin ja Harri Alakotila. Virlander on ollut tyytyväinen uusien miesten otteisiin kesäharjoituksissa.
— Uudet Mestis-pelaajamme ovat sitoutuneet joukkueeseen hyvin, ja heidän harjoittelunsa on tuonut hieman ammattimaisuutta koko joukkueen tekemiseen.
HC Keravassa sarjanousu koetaan vain positiivisena asiana. Joukkueen tavoite onkin saada paikalliset kiekkofanit kiinnostumaan ja käymään hallilla sankoin joukoin.
— Pyrimme siihen, että joka pelissä olisi 400 ihmistä paikalla. Tähän lukuun sisältyvät myös alle 16-vuotiaat juniorit, jotka pääsevät ilmaiseksi otteluihin. Erona II divisioonaan on se, että nyt yleisö saa nauttia joka ottelussa ns. hyvästä pelistä eivätkä joukkueiden tasoerot ole niin huomattavan suuret kuin aiemmin.
Arvio: Haukoista tulleet pelaajat tuovat HC Keravaan rutkasti tuoretta Mestis-kokemusta. Joukkue on Titaanien jälkeen etelälohkon toiseksi nimekkäin ja sen pitäisi pystyä kamppailemaan sarjan kärkisijoista. Pieniä kysymysmerkkejä ovat joukkueessa tapahtunut suuri vaihtuvuus ja pitkään kakkosdivaria pelanneiden pelaajien panos Suomi-sarja-tasolla.
3. D-Kiekko – Iso D on tullut takaisin
Suomi-sarjan pohjoislohkon kausina 2002-03 ja 2003-04 voittanut Jyväskylän Diskos palaa konkurssin ja kahden alasarjakauden jälkeen Suomi-sarjaan uudella nimellä. Paluu tapahtui nopeimmalla mahdollisella aikataululla, sillä D-Kiekko aloitti taipaleensa kaudella 2004-05 kolmosdivisioonasta.
Menestyskausien joukkueesta on edelleen jäljellä pari kentällistä pelaajia. Jo Diskoksen Mestis-vuosina joukkueeseen kuuluneet ykkössentteri Tuomo Yläinen, puolustuksen kiekollinen liideri Juha Hanhikoski ja ykkösmaalivahti Ville Vähäsalo ovat johtavissa rooleissa. Myös kokeneet paluumuuttajat Jussi Passi ja Mikko Lähteelä kuuluvat D-Kiekon profiilipelaajiin. Mielenkiintoisimpia tulokkaita ovat JYPin tasokkaassa A-juniorijoukkueessa pelanneet Tomi Bågman ja Teemu Varjamo.
Diskoksen omat A-juniorit ovat pelanneet viime kaudet ykkösdivaritasolla, josta loikkaus miesten Suomi-sarjaan ei ole mahdottoman iso. Viime kauden Diskos-junnuja D-Kiekossa on kentällisen verran, ja viime kaudella edustukseen siirtyneestä hyökkääjä Olli Hytösestä on jo kasvanut yksi joukkueen ratkaisupelaajista. Viime kaudella Diskoksen A-juniorit paikkasivat ansiokkaasti D-Kiekon loukkaantumisia.
— Hyvillä mielin olemme kauteen lähdössä, ja ilman muuta tähtäämme kärkeen. Pelaajat ovat sitoutuneita, ja harjoituksissa on käynyt hyvin väkeä. Parin vuoden tauon jälkeen päästään taas pelaamaan molempiin suuntiin, lohkaisee valmentaja Jukka Ahvenjärvi.
Arvio: D-Kiekolla on koossa laaja, tasainen ja hyvin valmennettu ryhmä. Suurin kysymysmerkki on puolustus, joka on tälle tasolle varsin kokematon. Voi myös kestää aikansa, ennen kuin joukkueen peli asettuu uomiinsa, sillä takana on kaksi kautta alasarjoissa ja vain kaksi harjoitusottelua.
4. LeKi – Ainakin piste parannettavaa
Viime kaudella Suomi-sarjassa debytoinut Lempäälän Kisa jäi keväällä vain pisteen päähän etelälohkon pudotuspeleistä. Joukkue koki kesän aikana melko paljon muutoksia, mutta siirtorumban tuloksena LeKillä on kasassa vähintäänkin samantasoinen ryhmä kuin menneellä kaudella.
— Lähteneitä ja lopettaneita oli aika paljon, mutta olemme saaneet tilalle KOO-VEEstä muutamia pelaajia, jotka eivät ole mahtuneet heidän Mestis-ryhmäänsä. Lisäksi omia lupaavia junioreita on nostettu edustukseen. Tällä ryhmällä koetetaan viime vuoden sijoitusta parantaa, kertoo valmentaja Jyrki Rantala.
KOO-VEEn riveistä Lempäälään siirtyneitä pelaajia ovat puolustajat Tero Kalela ja Juha Leimu sekä hyökkääjät Toni Aro ja kaksosveljekset Antti ja Heikki Silvennoinen. Mestis-yleisölle tuttu tulokas joukkueessa on myös FPS:stä siirtynyt Jaakko Kolari. Miinuspuolella sen sijaan ovat esimerkiksi hyökkääjät Niko Papinaho ja Antti Räikkönen sekä puolustaja Tuukka Suoniemi.
— Luulen, että uusien pelaajien ansiosta kenttäpelimme on parempaa kuin viime kaudella. Silloin olimme pitkälti maalivahtien varassa. Ja kun monet pelaajista käyvät Tampereelta asti pelaamassa, eivät he viitsi löysäillä, Rantala sanoo.
Arvio: LeKin hyökkäyspeli osoitti tehonsa jo viime kaudella, ja joukkueen maalivahdit Krister Antila ja Tommi Alanen ovat sarjan eliittiä. Puolustuskin on parantunut viime kaudesta, vaikka se ei paperilla vieläkään säväytä. LeKi taistelee tälläkin kaudella pudotuspelipaikoista.
5. HcM – Nuorta verta konkariporukkaan
Tamperelaisen Hc Montrealin kaksi aikaisempaa Suomi-sarja-kautta ovat sujuneet vaihtelevasti. Toissa kaudella manselaiset taistelivat loppuun asti Mestis-karsintapaikoista, viime kaudella taas heikko syksy pudotti joukkueen niin kauas kärjestä, että edes komea loppukiri ei nostanut sitä enää neljän joukkoon.
— Meillä kestää kuntoon pääseminen kauemmin kuin muilla, koska emme ole saaneet Tampereen kaupungilta kuin kaksi harjoitusvuoroa viikossa. Alkukausi on meille varmaan nytkin vaikea, mutta pelien kautta kunto kasvaa, vakuuttaa joukkueen päävalmentajana jatkava Pekka Laksola.
HcM:n edellisten kausien pistepörssihait jatkavat joukkueessa Sami Järvenpään johdolla. Uusia pelaajia joukkueessa ovat kakkosdivarin Nokian Pyryn kantaviin voimiin kuuluneet Marko Anttila ja Mika Niininen. Ilveksen ja Tapparan a-nuorista on Tesomalle siirtynyt peräti kuusi pelaajaa, joten kokeneiden pelaajien joukkueena tunnettu HcM on alkavalle kaudelle hieman nuorentunut. Tulokkaille on myös luvassa peliaikaa, sillä joukkueessa pelaa paljon vuorotyöläisiä, jotka joutuvat aikaisempien kausien tapaan jättämään pelejä väliin työesteiden vuoksi.
— Taitokiekkoa me yritetään tälläkin kaudella pelata, toivottavasti nuoretkin sitä oppivat. Virallista menestystavoitetta meillä ei ole, mutta kärkipäähän tähdätään, sanoo Laksola.
Arvio: HcM:llä piisaa taitoa etenkin hyökkäyspäässä, mutta kysymysmerkkejä on paljon. Puolustus on kapea, eikä syksyllä olisi varaa antaa paljon etumatkaa muille, sillä tasaisessa etelälohkossa sen kiinni kurominen voi olla hankalaa. Etenkin kevätkunnossaan HcM voi kuitenkin voittaa kenet tahansa.
6. Ketterä – Ylös henkisestä lamasta
Suomi-sarjan perinteisimpiin osanottajiin kuuluvan Imatran Ketterän edellinen kausi oli pettymys. Koossa oli suhteellisen nimekäs joukkue, mutta peli ei vain ottanut kulkeakseen. Etenkin maalinteko oli vaikeaa.
Tällä kaudella joukkue tähtää neljän joukkoon, mikä tietäisi selkeää parannusta viime kauden sijoitukseen. Valmentaja Jouko Viljakaisen mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää muutosta erityisesti pelaajien korvien välissä.
— Olihan meillä viime kaudella paljon loukkaantumisia puolustuksessa, mutta suurin syy heikkoon menestykseen oli henkinen lama. Tällä kaudella on keskityttävä siihen, että pelaajilla pysyy pää virkeänä.
Ketterän joukkue on muuttunut kesän aikana hyvin vähän. Uusia pelaajia riveissä ovat Titaaneista tullut, viime kaudella 15 maalia runkosarjassa iskenyt Ville Turunen, SaPKon testissä ollut toinen entinen SaiPa-juniori Petri Tynkkynen sekä niin ikään Savonlinnasta tullut puolustaja Antti Kutvonen. KooKoon riveihin lähteneen Antti Oren saappaisiin maalin suulle astuu kauden 2004-05 ykkösvahti Juha-Matti Vainikka. Kokenutta pelaajakaartia edustavat Veli-Pekka Nutikka ja Riku Vattukumpu ovat vaihtaneet pelipaikkaa hyökkääjästä puolustajaksi.
— Pikkuisen joukkue on nuorentunut viime kaudesta, mutta pitkältihän meillä se sama porukka on. Joukkueen kokoaminen tosin kesti aika kauan, valmis se on ollut vasta pari viikkoa. Hyvillä mielin tässä kuitenkin ollaan kauteen lähdössä, kertoo Viljakainen.
Arvio: Ketterän joukkue on jokseenkin viimekautista tasoa, joten neljän joukkoon sijoittuminenkin on mahdollista. Jos joukkue ei kuitenkaan saa itsestään enempää irti kuin viime kaudella, se voi jäädä jopa viimeiseksi, sillä etelälohko on tänä vuonna huipputasainen.
7. TuusKi – Kokemusta ja nuoruutta
Toinen nousijajoukkue Suomi-sarjaan Keski-Uudeltamaalta on Tuusulan Kiekko. TuusKi on maltillisesti vahvistanut joukkuetta, mutta samalla myös muutama hieman nimekkäämpikin mies on tarttunut mukaan ryhmään. Joukkueen nimekkäimpiä vahvistuksia ovat Mikko Kaukokari, Vili Mustonen ja Esa Civil, joilla on enemmän tai vähemmän kokemusta myös Mestiksestä.
TuusKin joukkueenjohtaja Ilkka Valkama pitää joukkueen kokoonpanoa onnistuneena pakettina, ja kesäharjoittelun perusteella TuusKilta on lupa odottaa hyviä pelejä.
— Pelaajistossamme on kokeneita pelaajia ja muutama nuorempi kaveri, joten joukkue on hyvä sekoitus kokemusta ja nuoruutta.
TuusKin kokoonpano on viime kaudesta elänyt jonkin verran. Lähiseuduilta on kerätty alasarjojen parhaita pelaajia. Näistä mainittavimpia ovat kovasti hehkutettu Samuli Rassa ja Belgiassa viime kaudella kiekkoillut Jukka Kallio.
TuusKilla ei tulevaan kauteen ole kovinkaan kovaa yleisötavoitetta, vaan joukkue lähtee maltillisesti peli kerrallaan Suomi-sarjaan.
— Yleisömäärä tuskin tulee olemaan kovin suuri, sillä viime kaudella oli vaikeuksia saada Mestis-peleihinkin 500 katsojaa. Toivottavasti nyt ainakin 100-200 maksanutta silmäparia olisi joka ottelussa.
Vaikka TuusKin tavoite onkin pudotuspeleissä, joukkue ei paikalliskilpailijansa tapaan puhu Mestikseen noususta.
— Tuusulan halli ei taida olla sellainen, jossa edes voisi pelata Mestistä. Tällä hetkellä meillä ei ole halua nousta Mestikseen.
Arvio: TuusKi on etelälohkon suurin kysymysmerkki, sillä pelaajat ovat hankkineet meriittinsä lähinnä alasarjoista. Joukkueen rakenne on kuitenkin tasapainoinen ja kokoonpanossa on koviakin nimiä, joten heittopussiksi TuusKi ei missään nimessä alistu. Pudotuspelipaikka olisi kuitenkin yllätys.
Pohjoislohkossa paljon kysymysmerkkejä
1. Hermes – Kokkolassa palattiin juurille
14 vuoden tauon jälkeen Kokkolan Hermes aloittaa kautensa maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Viime vuosina Kokkolassa vallinnut ”sotatila” lähinnä tuontipelaajista kootun Mestis-Hermeksen ja juniori-Hermeksen edustusjoukkueen välillä on nyt historiaa. Hermes lähtee Suomi-sarjaan kokkolalaisin voimin.
Mestiksen panoksettomiin peleihin kyllästynyt kokkolalaisyleisö on vuosikaudet ulvonut omien kasvattien perään. Nyt huutoon on vastattu – tämän kauden Hermes koostuu nimittäin lähes pelkästään Hermeksen juniorikoulun jossain vaiheessa urallaan käyneistä pelaajista.
Suomi-sarja onkin sopiva taso nyky-Hermekselle. Viimeisinä Mestis-kausina Kokkolan jääkiekkoylpeys näytti seilaavan ilman kurssia – nyt seurassa puhaltavat kuitenkin uudet tuulet ja toiminnassa näyttäisi olevan selkeä strategia, jossa Hermeksestä rakennetaan nimenomaan kokkolalaisten joukkue. Asia kuulostaa ehkä ulkopuoliselle itsestään selvältä, mutta Kokkolassa
tähän ei ole totuttu, viimeisen 15 vuoden aikana joukkueessa on aina ollut tilaa korkeintaan puolelle tusinalle ”omalle” pelaajalle.
Profiilinalennuksesta huolimatta Marko Rahikaisen valmentama Hermes saa kuitenkin jalkeille Suomi-sarja-tasolle varsin iskukykyisen joukkueen. Viime kauden Mestis-joukkueesta jatkaa kuusi miestä, ja heistä varsinkin Henri Hietaharjun pitäisi olla sarjatasoa alempana erittäin kovaa valuuttaa. Oma lukunsa on lähes legenda-statuksen omaavaa 33-vuotias Jani Uski, joka tuo pelatessaan Hermekselle täysin uuden ulottavuuden. Vastustajien onneksi Uski taitaa kuitenkin seurata pelejä katsomosta käsin yhä vaivaavan olkapäävamman takia.
Arvio: Vaikka aikoinaan Pasi Arvosen kakkosena Kokkolan muuttaneen Rahikaisen Hermekselle on syystäkin puettu ennakkosuosikin viittaa, on kuitenkin syytä muista, että seuran nimi on ainoa yhteinen nimittäjä tämän vuoden joukkueella ja viime kausien Mestis-porukalla. Pelaajista peräti yksitoista pelasi viime kaudella kakkosdivisioonassa. Itse asiassa ainoastaan naapurikaupungin Jeppiksestä tulleella viisikolla on viime kaudesta Suomi-sarja-kokemusta. On siis arvoitus, miten Hermes vuosimallia 2006 sopeutuu uuteen ympäristöönsä.
2. RoKi – Ensin tehdään, sitten puhutaan
Rovaniemen Kiekko ilmoitti viime kaudella harvinaisen selväsanaisesti haluavansa Mestikseen. Suomi-sarjan mittakaavassa korkealla profiililla vedetty kampanja kuitenkin päättyi nolosti, kun KOO-VEE tiputti lappilaiset heti ensimmäisellä playoff-kierroksella. RoKin keulakuva, toimitusjohtaja-päävalmentaja Kai Suikkanen suuntasi Kajaaniin, ja Lappi-areenan ylle laskeutui hiljaisuus. Kesällä keskustelufoorumeilla ihmeteltiin, jatkaako RoKi sarjassa ensinkään.
— Teimme me koko kesän hommia, mutta eipä niistä juuri huudeltu. Eikös se niin ole, että ensin kannattaa tehdä ja sitten vasta puhua, toteaa RoKin toinen valmentaja Jari Tenno.
Kynttilä on nyt Rovaniemellä piilotettu visusti vakan alle, sillä minkäänlaisesta sijoitustavoitteesta Tenno ei suostu puhumaan.
— Kyllähän meidän pärjätä pitäisi. Mutta pelataan nyt ensin pelit pois ja katsotaan, missä ollaan.
Kahdella viime kaudella RoKin ryhmä on ollut pohjoislohkoon täysin ylivoimainen, mutta nyt tilanne on toinen. Joukkueessa on toistakymmentä uutta pelaajaa, ja pois lähteneiden listalta löytyvät esimerkiksi ykkösmaalivahti ja neljä kuudesta pistepörssin kärkinimestä. Toisaalta ryhmään on jäänytkin kovia nimiä, esimerkiksi viime kaudella yli pisteen ottelua kohti tehneet hyökkääjät Teemu Lahti ja Ilari Sainio.
— Kyllähän meiltä pelimiehiä löytyy edelleen, ja vauhtia pyritään kaukalossa pitämään. Tässä on nyt nuorilla pelaajilla hieno tilaisuus nousta esille. Monella on edessä haasteellinen paikka, Tenno pohtii.
Hiukan ennen kauden alkua RoKi sai todella kovan vahvistuksen, kun loukkaantumisen vuoksi koko viime kauden pelaamatta ollut entinen Hokki-hyökkääjä Juho-Tuomas Appel liittyi joukkueeseen. Hänen pelikuntonsa on tosin vielä arvoitus kaikille.
Arvio: RoKi on menetyksistään huolimatta edelleen sarjan parhaimmistoa. Nuoret hyökkääjät tuskin pystyvät täysin täyttämään lähtijöiden saappaita, mutta paikkaan neljän joukossa riittää vähempikin. Ja jos Appel pääsee täyteen pelikuntoon, voi RoKi kamppailla lohkovoitosta.
3. K-Laser – Jäähyväiset pakkipulalle
Oulun seudun fuusioseura Kiekko-Laser debytoi viime kaudella Suomi-sarjassa sijalla viisi. Sijoitus oli pettymys monelle, sillä kokeneista pistetehtailijoista koostuneen joukkueen piti hyökkäysvoimallaan yltää sarjan kärkipaikoille. Nyt joukkue on uusiutunut jonkin verran, ja valmentajaksi siirtynyt Jaakko Palsola on luottavainen.
— Hyvillä mielin tässä ollaan kauteen lähdössä. Viime vuoden sijoitusta on tarkoitus lähteä parantamaan, ja sehän tarkoittaa, että neljän joukkoon tähdätään.
Nimekkäimmät uudet pelaajat K-Laserissa ovat RoKista tullut maalivahti Tommi Kuru, Ruotsin Asplövenistä takaisin Ouluun palannut hyökkääjä Sami Eero sekä Raahe-Kiekosta tullut Ari Viitala. Muut tulokkaat ovat lähinnä Laser HT:n, Ahmojen tai Kärppien nuoria pelaajia. Lähtijöiden listallakin on kovia nimiä: parhaat pistemiehet Juho Luoma ja Tero Huttula sekä tehokkain puolustaja Tero Ervasti.
K-Laserin kompastuskivi oli viime kaudella puolustaminen. Pakkeja oli kokoonpanossa vähän, eivätkä hyökkääjät olleet aina varauksettoman kiinnostuneita puolustustehtävistä. Nyt tilanne on ainakin määrällisesti korjaantunut, sillä pakkeja on kokoonpanossa yhdeksän.
— Jonkin verran mekin kärsimme siitä, että pelaajat ovat töiden takia poissa, mutta ei tässä pitäisi samanlaista hätää tulla kuin viime kaudella. Ja on meillä hyökkääjiä, jotka pystyvät tarvittaessa pelaamaan pakkeina, Palsola kertoo.
Arvio: Tommi Kuru on lohkon parhaita maalivahteja, puolustajia on nyt tarpeeksi, ja hyökkäyksestä löytyy kirkkaimpien tähtien lähdön jälkeenkin parin ketjun verran suhteellisen kovia nimiä. Pääsy neljän joukkoon on realistinen tavoite, mutta jos peli ei kulje, voi sijoitus jäädä selvästi heikommaksikin.
4. JHT – Kalajokilaakson ennakkosuosikki
Kalajoen JHT on keikkunut aikoinaan jopa maamme ykkösdivisioonassa. Alkavan kauden JHT aloittaa vaihteeksi Suomi-sarjassa, kun edellinen kausi vierähti kakkosdivarissa. Joukkue tähtää heti sarjan kärkipäähän ja jatkopeleihin.
— Tavoitteemme on päästä neljän sakkiin, sanoo valmentaja Teemu Konu.
Joukkueen optimismiin on harjoituspelien perusteella syytäkin, sillä tappiosarake lihoi vain yhden pelin verran ja muista otteluista tehtiin merkintä voittoihin. Joukkue näyttää myös paperilla varsin pätevältä.
— Hyökkäyskalustomme on kova, satsaamme hyökkäysvoittoiseen peliin, kertoo Konu.
Hyökkäyksen suurimpina tähtinä hääräävät Norjan pääsarjassa edelliskauden pelannut Sami Markkanen ja Ruotsin divaria tahkonnut Aku Joki-Erkkilä, ja kovaa panosta JHT odottaa myös hyökkääjä Henri Mustoselta. Nivalasta joukkueen hyökkäystä palasi vahvistamaan Tomi Gronoff ja maalia vartioimaan Toni Prittinen.
JHT sai koottua joukkueen hyvissä ajoin valmiiksi ja on pystynyt harjoittelemaan täydellä miehityksellä heinäkuun lopusta asti. Lisähankinnoille ei Kalajoella nähdä tarvetta, mutta oikein kovalle pelaajalle ovat ovet auki.
Arvio: JHT on Kalajokilaakson joukkueista selvästi ennakkosuosikki. Joukkueella on maalivahtiosasto kunnossa ja hyökkäyksessä riittää leveyttä ja tasoa. Kaikki ei ole ykkösnyrkin varassa, vaan vastuuta voidaan jakaa. Kovasti alkavaan kauteen panostanut JHT ei anna helppoja pisteitä kenellekään.
5. Jeppis – Haudan partaalta haastajaksi
Vielä pari viikkoa sitten Suomi-sarjan vakioseuroihin kuuluvan Jeppis Hockeyn tulevaisuus näytti olevan vaakalaudalla. Mutta muutama päivä ennen kauden alkua pietarsaarelaiset esittivät kuitenkin jälleen kerran medialle iskukykyisen joukkueen.
Jeppis Hockeyn managerilla Mikko Mustajärvellä on raskas kesä takana. Edellisten kausien menestyskonsepti näytti valuvan hiekkaan, kun pelaaja toisensa jälkeen siirtyi muualle eikä päteviä korvaajia meinannut löytyä mistään. Mustajärvi jaksoi kuitenkin uskoa pietarsaarelaisen jääkiekon tulevaisuuteen, ja kauden kynnyksellä työ näyttää kantaneen hedelmää.
Vuosikausia Suomi-sarjan pohjoislohkoa dominoineet Marko Lapinkoski ja Petri
Laitinen jatkavat näillä näkymin uransa lilapaidoissa. Mutta raskaita menetyksiäkin on runsaasti – ”isoveli” Hermekseen siirtyi avainrooleissa pelannut viisikko Jarmo Heikkilä, Teemu Rintaniemi, Olli Vainio, Aki Lassi ja Ville Aappola, ja myös muita lähtijöitä riittää.
Tilalle on kuitenkin viime hetkillä saatu tukku mielenkiintoisia nimiä. Puolustuspäässä suurin huomio kiinnittyy urallaan jopa SM-liigaa pelanneeseen Tomi Pakariseen, joka yrittää paluuta jääkiekon pariin vaikean loukkaantumisen jälkeen. Hyökkäyspäässä puolestaan Hokista siirtyvä TuTo-kasvatti Miika Kurka kerää Lapinkosken ja Laitisen ohella eniten pisteitä.
Mutta ilman aukkoja Jeppiksen rakennus ei kuitenkaan ole. Terävän kärjen takana on tällä hetkellä suuri tyhjiö, neljää viisikkoa ei saa ainakaan sopimuksen alla olevilla pelaajilla kasaan ja kolmas viisikko tulee näillä näkymin koostumaan kokemattomista junioreista.
Jeppiksen onneksi vaihtoaitiossa seisoo Suomi-sarjan läpikotaisin tunteva valmentaja Teemu Levijoki, joka nuoresta iästään huolimatta on erittäin kokenut tällä sarjatasolla. Kysymysmerkkejä on tosin Levijoenkin kohdalla – viimeisimpien tietojen mukaan tulisieluinen valmentaja ei nimittäin vielä ole sopimusta allekirjoittanut. Mutta pietarsaarelaisen jääkiekon eteen
pitkän päivätyön tehnyt valmentaja tuskin pystyy kieltäytymään ottamasta vastaan tähänastisen uransa suurimpaa haastetta.
Arvio: Jeppiksellä on koossa arvoituksellinen ryhmä. Joukkueen kaksi ensimmäistä kentällistä saattavat olla aivan pohjoislohkon terävintä kärkeä, mutta materiaali on hyvin kapea. Jos avainpelaajat pystyvät kannattelemaan koko joukkuetta, pudotuspelipaikkakin on mahdollinen.
6. Ahmat – Isolla ringillä paremmille sijoille
Haukiputaan Ahmat palasi viime kaudella tutuille sijoituksilleen pohjoislohkon alempaan keskikastiin. Alkavaan kauteen haukiputaalaiset lähtevät kuitenkin vahvistuneina. Joukkueen tavoitteena on saada peli sille tasolle, jolla Ahmat pelasi kaksi vuotta sitten. Silloin sijoitus pohjoislohkossa oli kolmas.
— Emme me keinolla millä hyvänsä ole pudotuspeleihin menossa, mutta kiekollinen peli ja liike pyritään saamaan sille tasolle, missä ne kaksi vuotta sitten olivat. Viime kauden kuudetta sijaa lähdetään kuitenkin parantamaan, valmentaja Markku Holappa linjaa.
Ahmojen joukkue on hiukan nuorentunut, mutta kokenuttakin kaartia on mukana, esimerkiksi K-Laserista tulleet Tero Ervasti ja Tero Huttula. Muut uudet pelaajat ovat nuoria, moni heistä pelasi viime kaudella B-junioreissa. Lähtijöistä nimekkäin on viime kauden paras maalintekijä Jussi Nieminen.
Ahmojen pelaajarinki on erittäin laaja. Siinä missä moni Suomi-sarja-joukkue kärsii pakkipulasta, on Ahmojen kokoonpanossa peräti 11 puolustajaa.
— Ollaan pidetty rinki tietoisesti laajana, sillä etenkin kokeneista pelaajista moni on vuorotyössä ja sen takia poissa peleistä ja harjoituksista. Meidän kokoonpano tulee varmasti vaihtelemaan ottelusta toiseen. Toisaalta rinki on laaja siksikin, että on hyvä, jos pelipaikoista on vähän kilpailua, kertoo Holappa.
Arvio: Ahmoilla on kokoonpanossa niin paljon kovia nimiä, että joukkue saattaisi yltää jopa pudotuspeleihin. Eri asia on, kuinka usein he ehtivät joukkuetta vahvistaa. Ahmat on perinteisesti ollut yhden tai kahden kentällisen joukkue, pudotuspelipaikka edellyttäisi nyt onnistumisia laajemmalla rintamalla.
7. Et-Po 72 – Ylitorniolla entiset kujeet
Ylitornion Etelä-Portimossa nähtiin keväällä pitkästä aikaa pudotuspelikiekkoa, kun kylän ylpeys Et-Po 72 päätti kevätkirinsä pohjoislohkon kolmossijalle. Mestikseen noussut SaPKo osoittautui kuitenkin puolivälierissä liian kovaksi vastukseksi.
— Neljän sakkiin meillä pitäisi olla mahdollisuudet nytkin. Pitkälti entisin kujeinhan täällä mennään, kertoo joukkueenjohtaja-kakkosvalmentaja Seppo Saukkoriipi.
Vaihtuvuus on kyläjoukkueessa ollut perinteisesti vähäistä, niin nytkin. Tehokaksikko Jani Rautio – Juha Pietsalo takoo pisteitä alkavallakin kaudella, ja puolustusta johtaa Tuomas Rautio. Myös kesällä Ruotsin Asplöveniin lähdössä olleet Markus ja Mikael Kuusela jatkavat Et-Possa.
Joukkueen suurimmat menetykset ovat ykkösketjun hyökkääjä Mikael Kojo sekä kokeneet puolustajat Matias Isomaa ja Teppo Kangas. Takalinjoja on paikattu kahdella uudella pelaajalla. RoKista tullut Samu-Matti Karppinen pelasi Et-Possa jo kaudella 2002-03, viime kauden TIHC:ssä pelannut Jarno Tauriainen sitä vastoin on hankkinut meriittejä toistaiseksi vasta kakkosdivaritasolta. Lisäksi kokoonpanoa on täydennetty muutamalla omalla juniorilla.
— Samalla tavalla Et-Po pelaa kuin ennenkin, Saukkoriipi uskoo.
Arvio: Kolmen runkopelaajan menettäminen tuntuu Et-Pon kapeassa materiaalissa. Joukkueen kärki on edelleen terävä, mutta loukkaantumisia tai muita poissaoloja kokoonpano ei juurikaan kestä. Perinteinen kevätkirikään ei välttämättä nosta joukkuetta pudotuspeleihin, sillä sarja on tasoittunut.
8. Raahe-K – Oman kylän pojilla näytön paikka
Raahe-Kiekko pyrkii alkavalla kaudella parantamaan selvästi viime kauden sijoitustaan. Keväällä joukkue taisteli pitkään jopa karsintaan joutumista vastaan ja selvisi lopulta seitsemänneksi. Nyt tähtäin on neljän joukossa.
Tavoitteen täyttyminen edellyttää nuorehkolta raahelaisjoukkueelta tason nostoa, sillä joukkue ei ole vahvistunut. Riveissä ovat pitkälti samat oman kylän pojat kuin viime kaudellakin.
— Tällä kaudella pitäisi omat etsikkoajat käyttää tehokkaammin hyväksi eikä omiin saisi mennä yhtä helppoja maaleja kuin viime kaudella. Eivät ne voitot silloinkaan kaukana olleet, hävisimme monia tiukkoja pelejä. Omia paikkoja ei hyödynnetty, ja selkäranka katkesi sitten vastustajan osumiin, analysoi joukkueen valmentajana jatkava Timo Elfving.
Raahe-K:n joukkue on muuttunut vain hieman. Kokenut hyökkääjä, joukkueen viime kauden paras pistemies Ari Viitala siirtyi Kiekko-Laseriin ja puolustaja Juha Falin sai sopimuksen Jokipoikiin. Uusista pelaajista nimekkäimpiä ovat YJK:ssa viime kaudella hyökännyt Ville Moilanen sekä välivuoden jälkeen takaisin Raaheen palannut maalivahti Sami Kitinprami.
— Puolustus on meillä pieni huolenaihe, sillä pari pakkia jätti joukkueen aika lähellä kauden alkua. Haku on ollut päällä, mutta eipä ole vielä ketään löytynyt, Elfving harmittelee.
— Onhan joukkue nuori, mutta kyllä näissä pojissa ainesta on. Töitä on tehtävä paljon, mutta intoa ainakin riittää.
Arvio: Raahe-K:n nuorilla on näytön paikka. Entisestään tasoittuneessa lohkossa ei viime kauden kaltaisilla esityksillä irtoa välttämättä edes seitsemättä sijaa. Erityisesti hyökkäyksestä pitäisi nousta uusia ratkaisijoita, muuten joukkueen tehokkain pelaaja saattaa olla kokenut puolustaja Markku Tiikkaja.
9. Cowboys – Haastajana kauteen
Nivala Cowboys aloittaa kautta aikojen ensimmäisen Suomi-sarja-kautensa. Joukkue pelasi viime vuonna kakkosdivarissa loistavan sesongin ja lähtee tulevaan kauteen kovin odotuksin.
— Puolet peleistä pitäisi pystyä voittamaan, sillä ollaan sarjassa puolivälin yläpuolella, paaluttaa Cowboys-valmentaja Keijo Vierimaa joukkueen tavoitteita.
Cowboysin harjoitusottelut sujuivat pelivireen puolesta nousujohteisesti, mutta silti tuloksena oli pelkkiä tappioita. Oletettavaa onkin, että kokemattoman ja nuoren joukkueen alkukausi on vuoristorataa pelien sisälläkin.
Joukkueen pahimmat menetykset viime kauden joukkueesta ovat Kalajoelle suunnanneet hyökkääjä Tomi Gronoff ja ykkösmaalivahti Toni Prittinen. Maalinsuulle on nyt tarjolla kolme vahtia, joista kiivaimmin torjuntavastuusta taistelevat vuonna -85 syntyneet Toni Vähätiitto ja HPK:n juniorimyllyn käynyt Juha Lehtola.
Hyökkäykseen Cowboys on saanut erittäin kovan vahvistuksen, kun Laserissa viime kauden kiekkoillut pörssikärki Juho Luoma vaihtoi lehmipoikien väreihin. Vierelleen ykkösketjuun Luoma saa takavuosien tutkaparinsa, kokeneen Mika Ritoniemen. Laitahyökkääjien välissä luistelee Cowboys-kasvatti Mikko Ahola, joka on Suomi-sarjaan kovatasoinen pelaaja.
— Pyritään pelaamaan iloista, hyökkäävää ja räiskyvää kiekkoa, jossa on sellainen eteenpäin menemisen meininki, kommentoi päävalmentaja Vierimaa joukkueen tulevaa pelillistä ilmettä.
Arvio: Isoimmat haasteet Cowboysilla löytyvät rutiinipuolelta. Suurimmalle osalle pelaajista sarjataso on uusi ja sen rytmiin tottuminen vie varmasti aikansa. Yksikään voitto ei tule kokemattomalle ryhmälle helposti. Ykkösketjun ja maalivahdin onnistumiset ovat elintärkeitä, sillä materiaalin taso tippuu kärjen jälkeen selvästi.
10. YJK – Viime kaudesta petrattavaa
Ylivieskan Jääkarhujen viime kausi Suomi-sarjassa sujui kehnosti. Lohkonsa viimeiseksi jäänyt joukkue lähteekin uuteen kauteen varovaisin tavoittein.
— Viime kaudesta lähdetään parantamaan, linjaa joukkueen valmentaja Pasi Tammela.
YJK:n joukkueen kokoaminen jäi hieman viime tinkaan, ja siksi yhteisiin harjoituksiin päästiin varsin myöhään. Se voi näkyä joukkueen peleissä etenkin alkukaudesta.
Vaihtuvuutta joukkueessa on ollut aika vähän. Antti Filppula, Jussi-Pekka Kangas ja Olli Malkamäki eivät enää joukkuetta otteillaan vahvista, mutta joukkueeseen saapuneet Juha Nuolioja, Sami Lehto ja Pasi Reunanen paikkaavat aukon. Lisäksi joukkueen rinkiin on nostettu kuusi vuonna -88 syntynyttä junioria, joita ajetaan vähitellen sisään miesten peleihin. YJK:n tavoitteisiin kuuluukin omista pelaajista koostuvan, hyvätasoisen rungon muodostaminen.
— Jo viime kausi ajettiin paikallisia, nuoria herroja sisään, nyt he ovat vuoden kokeneempia, Pasi Tammela tiivistää.
YJK:n vahvuus alkavalla kaudella on liikkuvuus. Joukkueessa on pienehköjä ja vikkeliä pelaajia, joiden sekaan on hankittu puhdasverinen voimahyökkääjä Pasi Reunanen.
— Hän tuo rutkasti kokoa, näköä ja fyysisyyttä maalin eteen ja kulmapeliin, Tammela arvioi.
Arvio: Jääkarhujen joukkue on etukäteen arvioituna varsin tasainen, ehkä jopa hieman tasapaksu. Siitä viestittävät myös ailahtelevasti sujuneet harjoituspelit. Joukkue pystynee kuitenkin parantamaan peliään viime kaudesta ja saattaa onnistua karistamaan lohkon jumbopaikan. Kiivain kiistakumppani on Cowboys, jota vastaan pelattavat "paikallisottelut" keräävät varmasti paljon yleisöä - samoin kuin Kalajoki-pelitkin.
kirjoittajat: Juho Hannukainen, Markus Mattlar, Johan Prest, Matti Suomilammi ja Heikki Uusitalo