– Joukkue voittaa runkosarjan ja häviää ensimmäiset pudotuspelit, on sitten loukkaantumisia tai vastustaja vain parempi. Se on valtava pettymys ja kova juttu psyykkisellä puolella. Miten valmentaja voi sen jälkeen motivoida pelaajat pelaamaan näitä playdowneja? Se tulee olemaan äärimmäisen vaikeaa, KooKoo-valmentaja Vladimir Kolek mietti syyskuussa.
Nyt puolisen vuotta myöhemmin ollaan juurikin tuossa tilanteessa - olkoonkin ettei KooKoo nyt runkosarjaa voittanutkaan. Puolivälieräsarja Hokkia vastaan oli äärimmäisen tiukka ja tappio varmasti karvastakin karvaampi.
- Tämä on urheilua ja pelit jatkuvat. Aurinko nousee huomennakin ja meidän pitää nousta raskaan tappion jälkeen, näki Kolek keskiviikkona tappion jälkeen.
- Ohjelma on tehty valmiiksi ja sen mukaan mennään. Pettymys on erittäin, erittäin iso, mutta urheiluun kuuluu, että vain yksi joukkue voi voittaa, Kolek jatkoi.
Siihen, miksi KooKoo Hokille hävisi ei voi mitään yksittäistä syytä löytää, eikä sellaista tarvitakaan. Vastakkain oli kaksi tasavahvaa joukkuetta, joista vain toinen saattoi mennä jatkoon. Parannettavaakin kouvolalaisille jäi jokaiselle osa-alueelle, mutta vastaavasti mikään niistä ei kokonaan pettänytkään.
KooKoo on pelannut kahden viikon sisään kahdeksan ottelua ja vaikka sen materiaali onkin Palloseuraan verrattuna leveä, on se joutunut kuormittamaan paljon varsinkin avainpakkejaan.
Puolustajista Mikko Tarkiainen on koko loppukauden sivussa, eikä Teemu Kolehmainenkaan ole pelikunnossa ainakaan vielä tässä sarjassa. Lisäksi lauantaina A-junnut pelaavat tärkeän matsin, johon todennäköisesti osa kolmesta juniori-ikäisestä alakerran miehestä (Simo Miettinen, Jesse Lustberg, Tuomas Gärdström) lähtee.
Hyökkääjistä sivussa ei pitäisi olla pitkäaikaispotilas Ville Vimparin ohella ketään muita kuin nilkkavaivoista kärsinyt kakkossentteri Mikko Silvennoinen. Tosin joku on saattanut pelata pudotuspelejä puolikuntoisenakin, eikä näitä matseja välttämättä kannata pelata piikkien voimalla ja terveyden kustannuksella. Kolmella tai juuri ja juuri neljällä kentällä joukkue siis painaa menemään.
Maalivahtipeli KooKoolla oli aivan kelvollista Hokki-sarjassa. Antti Ore oli ykkönen, mutta Sami Heinonenkin saattaa vielä tällä kaudella päästä pelaamaan.
FPS valmiina kovaan haasteeseen
FPS:n valmistautuminen tosipelien alkuun on sujunut suunnitellusti ja joukkue on saanut äärimmäisen raskaan runkosarjan jälkeen käyttää kahden viikon pelitauon sopivassa suhteessa sekä lepoon että harjoitteluun.
- Kovat pelit on tiedossa ja täydellisesti pitää onnistua jos ottelusarjan voittoa mielitään. Pelirytmistä pitää tauon jälkeen saada nopeasti kiinni mutta kun se tapahtuu ja tietyt asiat otetaan huomioon, niin valmiita ollaan näihin otteluihin, FPS:n kakkosvalmentajan ja joukkueenjohtajan rooleissa oleva seuraikoni Asko Rantanen kertoo.
FPS:lle KooKoon kohtaaminen on ensimmäinen ottelusarja sitten kevään 2002 puolivälierien, jolloin samat joukkueet pelasivat vastakkain. Jännittävien vaiheiden jälkeen KooKoo meni tuolloin jatkoon voitoin 3-2. Sen hetkisistä miehityksistä myös nykyjoukkueisiin kuuluvat KooKoosta uransa omien sanojensa mukaan tähän kauteen lopettava Timo Nurmberg ja kapteeni Mikko Mattila, sekä forssalaisista Jarno Kantelus ja valmennuspuolelle siirtynyt Asko Rantanen.
Forssalaisten maalivahtipeli on KooKoota suurempi arvoitus, sillä kolmen liigalainan jälkeen torjuntavastuun sai varttuneella iällä Mestikseen kohonnut Jukka Kuusivuori, jonka kahdeksan tällä kaudella pelatun ottelun torjuntaprosentti 87,50% ei vielä näissä peleissä kovin pitkälle kanna.
FPS:lla oli kauden pahimmissa vaiheissa ajoittain vain neljä pakkia pelissä, mutta nyt heitä on mukana sentään seitsemän, kun Sami Nummikin on liittynyt joukkueeseen. Mestistä viimeksi vuosi sitten Hermeksessä pelannut Nummi tuo arvokasta kokemusta nuoreen joukkueeseen ja voi kiekollisessa pelissäkin olla Palloseuralle iso apu.
FPS:n hyökkäyspelissä on sikäli selvät sävelet, että suurinta taakkaa maalien metsästyksestä kantaa kahden tämän talven todellisen läpimurtopelaajan Veli-Matti Savinaisen ja Oskar Essenin sekä Pekka Raution muodostama ketju, jonka vanhinkin jäsen Essen täytti vasta muutamia päiviä sitten 22 vuotta.
Toinen harteilleen kovat odotukset hyökkäystehoista saava vitja on Lasse Lintulan trio, jossa laidoilla pelaavat Jarno Kantelus ja Ossi Häkkinen. Kaikki kolme puhkaisivat niukasti 20 tehopisteen rajan runkosarjassa mutta samaan tahtiin kolisi myös pakkasasteita plusmiinustilastoon. Lisäksi merkittävää on ollut Kanteluksen jääminen alle kymmeneen maaliin lukuisten hukattujen paikkojen seurauksena, sekä alkukaudesta huimassa lennossa olleen Häkkisen pistetehtailun tyrehtyminen.
Muut nykyjoukkueen hyökkääjät kahden ensimmäisen ketjun takana saalistivat kauden aikana yhteensä vain 22 tehopistettä, joten ainakaan mitään suurta tehoryöppyä ei siltä osastolta voi ennakoida. Tosin tehoja laskettaessa pitää ottaa huomioon se, että täyden kauden muusta hyökkäyskalustosta pelasivat vain Tino Sandhu, Timo-Pekka Heikkinen sekä Ari-Pekka Hakala. Joukkueen terveystilanteessa erona runkosarjan päätöskierroksiin on se, että kolmossentteri Anssi Hietaharjun pelaaminen lauantaina on vielä epävarmaa.
Yhteenveto
Runkosarjan neljästä kohtaamisesta kaikki päättyivät KooKoon voittoon ja yhtä erää lukuunottamatta sillä oli homma hanskassa. Tulevassa ottelusarjassa avainasia on kouvolalaisten motivaatio ja se, asennoituuko miehistö ottamaan tarvittavat voitot ja välttääkö se otteissaan liiallisen väkinäisyyden.
FPS:lla ei ottelusarjassa ole mitään hävittävää, sillä niin selvästä altavastaajan asemasta se lähtee ”jättiläistä” kohtaamaan. Joukkueiden viimeksi keskenään pelaama erä oli kuitenkin hyvä osoitus, että mikään ei ole itsestään selvää ja hyvällä asenteella pelaava haastajakin voi hyvänä päivänä laittaa isompansa ahtaalle.
Arvio: KooKoo vie ottelusarjan voitoin 3-1.
