24-vuotias Vainiola kuului vielä jokunen vuosi takaperin raumalaiskiekkoilun suurimpiin tulevaisuudenlupauksiin. Kausilla 2005-2008 hyökkääjä tahkosi liigaa Lukon vakiomiehenä, mutta rooli jäi selvästi pienemmäksi kuin mihin hän oli tehokkaina juniorivuosinaan saanut tottua, joten peliaikaa, vastuuta ja uutta nostetta oli haettava muualta.
Viime kauden Vainiola kiekkoili Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, josta siirtyi täksi sesongiksi Kouvolaan – eikä ainakaan näin kevätauringon sarastaessa ja pudotuspelien lähestyessä kadu ratkaisua tippaakaan.
– Ei voi valittaa, mukavasti on mennyt. Joukkueessa on hyvä henki ja kaikki nauttivat pelaamisesta. Vähän vaikeamman alkukauden jälkeen on itselläkin lähtenyt rullaamaan, mutta ei tämä vielä tyydytä, vaan vaadin itseltäni parempaa.
Vainiolaa on kuvailtu pelinrakentelijatyypiksi, joka mieluummin passaa kuin tinttaa itse kiekon verkkoon. Vaan tällä kaudella on tapahtunut jotain kummallista: kasassa on jo 18 osumaa, joilla pitkänhuiskea hyökkääjä on KooKoon kolmanneksi paras maalintekijä ja koko sarjassakin kärkikymmenikössä.
– Mieluummin syötän kyllä vieläkin, Vainiola naurahtaa.
– Julkusen Ollin kanssa olemme treenanneet laukomista paljon ja se on ollut iso apu. On saanut punaista lankaa siihenkin touhuun.
Kaikkein hurjimmilleen hyökkääjä äityi viime viikon peleissään. Jukureita vastaan mies tehoili pisteet 2+1 ja TuTo-pelissä nähtiin peräti kolmen maalin erä. Hattutemppu oli Vainiolalle harvinaista herkkua, mutta ei se ainakaan traumoja syöttelijän sieluun jättänyt.
– Ei niitä kauheasti ole tullut tehtyä, viimeksi varmaan joskus C-junnuissa. Mutta mikäs siinä, hyvältähän tuollaiset pelit maistuvat.
Velikullat tehokkaina
Vielä syksyllä KooKoon tehot olivat pitkälti Julkusen, Mikko Liukkosen ja Iivo Hokkasen ykköskentän varassa, mutta kevään kovassa kiidossa kouvolalaisten vaarallisimmaksi tutkapariksi on noussut Vainiolan ja kanadalaisen Kory Bakerin akseli.
– Baker on taitava kaveri ja ajatellaan aika samalla lailla pelistä. Meillä on hyvä kemia: sovimme paljon asioista ja vaadimme sekä itseltämme että toisiltamme paljon koko ajan, Vainiola kertoo.
KooKoon kakkosketjun täydentää viime hetkellä riveihin värvätty duunarihenkisempi Matti Aho. Mutta mitä Ismo Lehkonen mahtoi tarkoittaa, kun kertoi Ahon olevan ”vähän jämäkämpi poika, joka pitää ketjun kaksi muuta velikultaa ojennuksessa”?
– Emmä tiedä, mitä se Ika selittää… Mutta Aho on kyllä hyvä lisä meidän ketjuun. Kunhan pääsee vielä paremmin pelitapaamme sisään, niin rupeaa tekemään tulostakin, Vainiola myhäilee.
Kaksi suosikkia kärjessä
Liigapelejä Vainiolalla on tilillään noin 150 ja viime kausi sujui siis länsinaapurissa Oskarshamn IK:n riveissä. Mestiksestäkin alla on muutama lainapeli FPS:n ja Hokin paidoista kaudelta 2006-2007, joten hyökkääjällä riittää vertailupohjaa eri sarjojen väliltä.
– Muutama kausi sitten pelasin jokusen pelin Mestiksessä ja ainakin tämän parin vuoden aikana sarjan taso on noussut ihan selvästi. Jotkut Mestis-pelit ovat ihan liigatasoon verrattavaa kiekkoa ja täällä harjoitellaan jopa paremmin kuin liigassa.
– Ruotsissa peli on niin eri tyylistä, että sarjoja on vaikea verrata. Allsvenskan on kuitenkin Mestistä ammattimaisempi sarja, siellä parin kärkijoukkueen budjetitkin ovat kolmen miljoonan luokkaa ja ne tekevät hirveitä satsauksia, Vainiola pyörittelee.
Vaikka Mestis-pelit nyt makoisilta maistuvatkin, niin Vainiolan tasoisen pelaajan tulevaisuus löytyy ihan jostain muualta, kuin tältä sarjatasolta. Kevään huippuotteidensa ansiosta paluu liigajäillekään ei kuulostaisi kovin kaukaiselta ajatukselta.
– Ei tavoitteet tietenkään ainakaan Mestiksessä ole, mutta en halua miettiä niitä tässä vaiheessa sen enempää. Täällä on niin hienoa olla ja pelata, että nyt sitä vain nauttii jokaisesta päivästä.
Vaikka ajatukset nyt varmasti pyörivätkin oman joukkueen menestyksen ympärillä, on Vainiolalla riittänyt aikaa seurata liigaakin. Ja mikäs on ollut seuratessa, kun kasvattajaseuralla kulkee vähintään yhtä kivasti kuin KooKoollakin.
– Onhan siellä tuttuja ja niillä pyyhkii kyllä mukavasti. Raumalla on tehty hyvää työtä ja hienoa, että nyt tulee menestystäkin. Liigassa on tasaista ja voittajaksikin on tarjolla monta joukkuetta, mutta Lukko on ehdottomasti yksi niistä, lähettää hyökkääjä terveisiä kotikonnuilleen.