Devils oli koko runkosarjan ajan perusvarma. Joukkue onnistui välttämään pitkät tappioputket ja ansaitsi varmalla pelillään lopulta Itäisen Konferenssin kakkospaikan 109 pisteellä (46-20-10-6). Devils erikoistui runkosarjan aikana tasaisiin otteluihin, joista se onnistui kääntämään suurimman osa edukseen. Joukkueen 82 pelistä 49 päättyi yhden maalin erolla. Noista 49 ottelusta 40 päättyi siten, että Devils sai vähintään yhden
pisteen.
- Tottakai tuollaiset tiukat kokemukset runkosarjassa auttavat tiukoissa playoffs-peleissä, etenkin kun pystyimme voittamaan tai saamaan ainakin pisteen noista otteluista, Joe Nieuwendyk sanoi.
- Emme näyttäneet koskaan hermostuneisuutta tai hätäilleet, jos johdimme esimerkiksi yhdellä maalilla ennen kolmannen erän alkua. Luotamme siihen mitä teemme ja se kantaa usein pitkälle, sanoi John Madden.
Bostonin runkosarja oli hyvin kaksijakoinen. Alkukaudesta hyökkäävä pelityyli toi tulosta ja joukkue keikkuikin Itäisen konferenssin kärkipaikoilla. Maalivahdit ottivat tärkeitä koppeja ja puolustus toimi hyvin. Hyökkääjätkin olivat tasollaan ja he mättivät maaleja miltei kuin hiiri poikasia. Bruins oli yllättänyt asiantuntijat kypsällä pelillään, mutta lähes kaikki oli muuttuva kevät-kaudella.
Heti tammikuun alusta alkoi tappioita kertymään. Ensimmäisistä kahdeksasta
tämän vuoden puolella pelatusta pelistä selkään tuli peräti seitsemässä ja siitä, tottakai, alkoi tippuminen sarjataulukossa. Otteet hieman piristyivät lumien sulaessa, mutta se ei estänyt toimitusjohtaja Mike O'Donnellia
antamasta maaliskuun lopulla kenkää joukkuetta luotsanneelle Robbie Ftorekille. Päävalmentajan tyhjiä saappaita astui täyttämään O'Donnell itse.
Ja työsavottaa hänellä riittää.
Maalivahdit tietysti ratkaisevassa asemassa
Bostonilla ei ole ollut ykkösmaalivahtia oikeastaan koko kautena. Siirtojen takarajalla hankittiin Montrealista Jeff Hackett, mutta hän ei (odotetusti?)
ole ollut ratkaisu maalinsuulle. Kaiken lisäksi Hackett on juuri toipumassa loukkaantumisesta eikä todennäköisesti ole valmis pelaamaan sarjan avauksessa, vaikka saisi mahdollisuudenkin. Tällä hetkellä luultavasti kukaan ei tiedä, ei edes O'Donnell, kenen pitäisi aloittaa maalivahtina. Se voi olla Steve Shiels, Hackett tai jopa Tim Thomas. Se jää nähtäväksi.
Jos Bostonilla on ongelmia maalivahtiensa kanssa, niin sitä ongelmaa ei todellakaan ole Devilsillä. Martin Brodeur on selkeä ykkösvahti ja pelaa kaikki joukkueensa pudotuspelit ilman loukkaantumisia. Hän onkin yksi tämän hetken NHL:n kokeneimmista ja kovimmista pudotuspelimaalivahdeista - todisteena tästä kaksi Stanley Cup-voittoa. Parhaimmillaan Brodeur yksinkertaisesti sulkee maalinsa eikä kiekkoa saada hänen ohitse millään. Tämä onkin Bostonin suurin ongelma - kuinka ohittaa huippuvireinen Brodeur, joka voitti runkosarjassa 41 ottelua - eniten koko liigassa? Brodeur on
voittanut nyt neljällä kaudella yli 40 peliä, mikä on uusi NHL:n ennätys.
- Marty on yksi parhaista maalivahdeista, joita olen koskaan valmentanut. Ei ole olemassa sellaista tilannetta tai peliä, johon Martin Brodeuria ei voisi
laittaa pelaamaan. Hän on kokenut urallaan paljon ja tuo rauhallisuudellaan paljon apua puolustukseemme, hehkutti Pat Burns.
Maalivahtipeli meneekin selkeästi New Jerseyn eduksi.
Devils jyrää myös puolustuksessa
Puolustus on Bostonin toinen akilleen kantapää. Omalla alueella tulee pahoja virheitä ja kurinalainen joukkuepuolustus on välillä tuntematon käsite Bruinsin joukkueelle. Vastustajat pääsevät myös useasti
ylivoimahyökkäyksiin, kun kaikki kolme hyökkääjää saattavat olla maalin takana ja puolustaja nousee vielä siniviivalta tukemaan hyökkäystä. Yksi pieni harhasyöttö ja heti syntyy omaan päähän vaarallinen tilanne.
Bostonin puolustuksesta löytyy pelkästään Pohjois-Amerikkalaista väriä. Luulisi siis, että puolustaminen ja kovaa pelaaminen olisi hanskassa. Ehkäpä näin onkin, mutta puolustamisen hanska on ainakin hukassa, kovaa pelaaminen
sentään onnistuu tällä miehistöllä. Puolustuksesta löytyy muutama perusvarma omanpäänpakki ja pari kiekollista puolustajaa. Ongelma on siinä, että kiekolliset pakit eivät osaa puolustaa ja puolustavat eivät osaa tehdä kiekon kanssa muuta kuin siivota sen pois alueelta.
Dan McGillisin hankinta oli hyvä kaappaus, mutta hänkään ei ole pystynyt kääntämään kurssia. Bryan Berardilla on ollut suurimmat ongelmat omassa päädyssä. Tällä kaudella onkin nähty, että hän on pelannut hyökkäysketjussa. Hal Gill, Sean O'Donnell, Nick Boynton ja konkari Don Sweeney lienevät loput pelaavat puolustajat.
Vaikka New Jerseyn puolustajat ovat jo paperilla selkeästi paremmat, niin heidänkin tehtävänsä helpottuu sekä tehostuu kun puolustamiseen osallistuvat kaikki kentällä olevat viisi pelaajaa. Entisen Boston-luotsin, Pat Burnsin,
joukkue pelaa erittäin kurinalaista ja varmaa viisikkopuolustusta, jossa ei ylimääräisiä riskejä oteta. Devils puolustaa kärsivällisesti viiden miehen voimin pakottaen vastustajan pelaajat kiekonmenetyksiin ja iskee sen jälkeen nopeasti vastaan. Tämä vastustajat turhauttava pelityyli tuo tulosta, mutta ei juurikaan ystäviä katsojien joukosta. Tosin näin keväällä ei ystävillä ole mitään merkitystä sillä vain voitot lasketaan.
- Kaikki eivät ehkä pidä pelityylistämme, mutta olemme käyttäneet sitä jo vuosia ja aina se näyttää tuottavan tulosta. Emme voi ajatella miltä se näyttää katsomoon vaan sitä miten toimii omaksi parhaaksemme kaukalossa, sanoi veteraanipuolustaja Ken Daneyko.
Puolustuksen vahvan kivijalan muodostavat konkarit Scott Stevens, Richard Smehlik sekä Ken Daneyko. Heitä vastaan ei ole yhdelläkään vastustajan hyökkääjällä kiva pelata sillä he eivät armoa anna eivätkä pyydä. Kaksikkoa tukee nuoremmat, mutta jo lähes kolmekymppiset Scott Niedermayer, Brian Rafalski ja Tommy Albelin sekä muutaman vuoden nuoremmat Colin White ja Oleg Tverdovsky. Tällä seitsikolla lähtenee Devils liikkeelle pudotuspeleihin.
- Kunhan jokainen pelaaja tietää kentällä roolinsa ja jokainen pelaaja on valmis auttamaan toista, olemme todella kova tiimi. Ei ole mitään mieltä lähteä hyökkäämään järjettömästi, sillä pelisysteemimme perustuu vahvaan
joukkuepuolustukseen. Kärsivällisyys ja systemaattisuus ovat parhaat aseemme, Burns analysoi.
Maalivahtipelin tapaan Devilsillä on selkeä etu puolustuksessa ja erityisesti viisikkopuolustuksessa.
Bostonin hyökkäys paras puolustus
Hyökkäyksessä Bostonilla selvästi terävämpi kärki kuin Devilsillä. Bostonin nuoret hyökkääjätähdet Joe Thornton ja juuri pitkästä loukkaantumisestaan toipunut Sergei Samsonov olisivat kovia vahvistuksia millä tahansa joukkueelle. Heitä tukevat elämiensä kaudet pelanneet Glen Murray ja Michael Knuble. Nelikon lisäksi maalintekovastuuta kasataan vielä Brian Rolstonille, Josef Stumpelille sekä Martin Lapointille. Ketjut täydentävät vielä Marty McInnis, PJ Axelson, Michal Grosek, PJ Stock ja Rob Zamuner.
Bostonin pelityyliin kuuluu lisäksi melko suuret hyökkäysvapaudet varsinkin kahdelle ensimmäiselle ketjulle, joten he pääsevät toteuttamaan itseään ja käyttämään parhaita avujaan vapaasti. Kolmosketju Rolstonin johdolla pelaa vastustajan ykkösketjua vastaan tehtävänään pitää oma pää puhtaana. Se on kuitenkin samalla erittäin vaarallinen vastaiskuissa. Nelosketju tuskin pelaa paljoa, mutta aina kun pelaa niin voi olla melko varma, että jotain
tapahtuu.
New Jerseyn hyökkäysmateriaali on tasainen ja erittäin sitoutunut puolustamiseen. Vertailun vuoksi Devilsin paras pistemies Patrik Elias teki tällä kaudella 57 pistettä, kun Bostonilla oli neljä enemmän pisteitä tehnyttä pelaajaa, huippuna Thornton joka keräsi 101 pistettä. New Jersey
odottaa maaleja lähinnä nelikolta Elias, Jamie Langenbrunner, Scott Gomez ja Jeff Friesen. Lisäksi konkarihyökkääjä Joe Nieuwendyk ja erinomainen puolustava hyökkääjä John Madden saattavat nousta esiin maalien uodossa.
Devils teki runkosarjassa vain 216 maalia, toiseksi vähiten kaikista liigan pudotuspelijoukkueista. Malintekokilpailussa Devils jää Bostonin jalkoihin,
mutta niin avoimeen peliin Devils ei ole valmis lähtemään.
New Jerseyn suurin ongelma tässä sarjassa lieneekin Thorntonin pysäyttäminen. Muutaman vuoden takainen ykkösvaraus on kasvanut hänelle varattuihin saappaisiin ja on yksi tämän hetken parhaista pelaajista ja pystyy kääntämään otteluita omalla panoksellaan. Aina kun Thornton on kentällä voi olla varma, että vastakkaiselta puolelta löytyy ainakin Madden sekä Stevens, joiden tehtävä on pitää hänet aisoissa hinnalla millä hyvänsä. Helppoa se ei tule olemaan, sillä Thornton on iso ja todella vahva, joka ei
kaihda fyysistä peliä.
Hyökkäyksestä etu Bruinsille.
Erikoistilanteet ratkaisevat paljon
Nykypäivän jääkiekossa erikoistilanteet ovat nousseet jo lähes liian suureen rooliin pelejä ratkaistaessa. Maaleja tehdään vähän varsinkin pudotuspeleissä ja jokainen ylivoimatilanne voi olla ratkaiseva. Onkin mielenkiintoista nähdä minkälainen tuomarilinja tulee olemaan pudotuspeleissä ? jatkuuko runkosarjan linja vai löystyykö se jälleen kerran keväällä, vaikka Colin Campbell on julkisesti luvannut tuomarilinjan pysyvän muuttumattomana?
Niin kuin olettaa sopii, ylivoima on Bostonilla hyvää. Thornton toimii ylivoiman moottorina, Samsonovin paluu antaa reilusti muita vaihtoehtoja, Murray pistää maalin edestä kiekkoja sisään ja Rolston toimii viivamiehenä
hyvän laukauksensa johdosta yhdessä Berardin kanssa. Noilla miehillä pitäisi ja aika hyvin tuleekin tulosta. Runkosarjassa Bruinsin ylivoima kahdeksanneksi parasta.
New Jerseyllä riittää taitoa ja puolustajat ovat hyviä viivalla. Jostain syystä tulos on ollut todella kehnoa. Heidän ylivoimapelinsä oli koko liigan huonointa runkosarjassa. Siihen osa-alueeseen on Burnsin keksittävä jotain, sillä se on joukkueen suurin puute.
- Laukauksia pitää saada valtavasti lisää, jotta ylivoimamme pystyisi kilpailemaan muiden kanssa. En ole kuitenkaan huolissani, sillä niin kauan kuin pystymme tasakentällisin hallitsemaan kaukaloa, meillä ei ole mitään hätää, Burns mietti.
Alivoima onkin taas juuri päinvastoin. Devils oli liigan paras joukkue alivoimalla ja ovat myös vaarallinen joukkue iskemään alivoimamaaleja. Varsinkin Madden ja Gomez aiheuttavat nopeudellaan herkästi ongelmia ylivoimalla pelaavalle joukkueelle. Bostonilla ei alivoima toiminut niin hyvin ja se olikin runkosarjassa sijalla 18. Devilsin on kuitenkin oltava hereillä, ettei runkosarjassa viisi kertaa alivoimalla maalannut Rolston pääse iskemään.
Erikoistilannepelaaminen menee melko tasan, ehkä pienoinen etu Bostonille.
Ratkaisut penkin takana
Valmentajien kokemuksessa on huima ero. Devilsin valmentaja Burns on kolminkertainen Jack Adams-palkinnon voittaja vuoden parhaana valmentajana. Hänellä on tilillään yli tuhat ottelua penkin takana ykkösvalmentajana kun hänen virkaveljellään O'Donnelilla on pelejä päävalmentajana NHL:ssa yhdeksän. Tätä ennen O'Donnell on toiminut ykkösvalmentajana AHL:ssa kahden kauden ajan sekä apulaisvalmentaja Bostonissa yhden kauden ajan.
Mielenkiintoista valmennuskuviossa on se, että Burns valmensi Bostonia kolme kokonaista kautta 1997-2000 kunnes seuraavan kauden alussa sai potkut O'Donnelilta, joka oli jo silloin Bruinsin toimitusjohtaja.
- Jos tällaisia asioita ajattelee etukäteen, silloin ei ole valmis isoihin peleihin. Nyt olen New Jerseyssa ja teen kaikkeni sen eteen, että menemme loppuun asti, Burns kuittasi utelut aikaisemmista valmennuskuvioista.
Valmennuksesta menee etu jälleen Devilsin suuntaan.
Mitä tulemaan pitää?
Vaikka New Jerseyn pitäisi olla parempi joukkue, niin tuskin sarjasta mikään läpihuutojuttu tulee. Peleistä tulee luultavasti erittäin fyysisiä, paljon tunnetta sisältäviä ja tiukkoja. Tiukoissa paikoissa Devilsin kova kokemus astuu esiin ja antaa sekin oman etunsa heille.
- Nyt vastaa kausi alkaa kunnolla. Pudotuspelit ovat oikeastaan uusi kausi kaikille. Viime vuonna nämä pelit päättyivät meidän osaltamme ennenkuin ne ehtivät edes kunnolla alkaa (Carolina Hurricanes pudotti joukkueen
ensimmäisellä kierroksella). Tänä vuonna olemme kuitenkin valmiina, Scott Gomez kertoi.
Runkosarjassa joukkueet kohtasivat neljä kertaa. Devils voitti kahdesti, Bruins kerran ja kerran joukkueet päätyivät tasapeliin. Devilsin systeemin ja puolustuslinjan murtaminen on ollut ylitsepääsemätöntä lähes jokaiselle
joukkueelle tänä vuonna ja sitä se tulee todennäköisesti olemaan myös Bruinsille. Viime vuoden tapaista vahinkoa Meadowlandsissa tuskin tällä kertaa tapahtuu. Devils tulee menemään jatkoon voitoin 4-1.
