Kausi 2009-2010 loppui Ducksien osalta liian aikaisin. Joukkue ei päässyt pudotuspeleihin. Kesäkuussa kuultiin joukkueen ykköspuolustajan ja henkisen johtajan Scott Niedermayerin lopettavan uransa. Tämä tiesi sitä, että edessä tuli olemaan kiireinen kesä. Varsinkin puolustuksen rakentamisen osalta.
Viime kesän varaustilaisuudessa Ankat saivat pienimuotoisen onnenkantamoisen, kun yksi varaustilaisuuden lupaavimmista puolustajista, Cam Fowler, oli yllättäen varaamatta Ducksien 12. varausvuoron tullessa. Kings-fanien miehittämän Staples Centerin buuatessa armotta ei Bob Murray joukkoineen epäröinyt. Fowlerista tuli Anaheimin omaisuutta.
Varsinainen rakennustyö alkoi kuitenkin vasta heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Kun vapaiden agenttien huutokauppa alkoi, Ducksit vahvistivat miehistöään nappaamalla Buffalon pitkäaikaisen luottopakin Toni Lydmanin ja myöhemmin Ottawasta vapaan agentin paperit saaneen kovaotteisen Andy Suttonin. Syyskuussa myös Montrealissa viime kaudella pelannut Paul Mara liittyi joukkueeseen.
Hyökkääjistössä muutokset olivat paljon pienempiä. Hyökkääjistön ydinryhmä ei muuttunut ollenkaan eikä maalivahtirintamallakaan tapahtunut käytännössä mitään.
Hyökkäyksessä ei muutoksia
Tulevalla kaudella hyökkäyksen syömähampaat muodostavat samat pelaajat kuin viime kauden lopussakin. Tuoreen kapteenin Ryan Getzlafin ja Corey Perryn ankkuroima ykkösvitjan toisessa laidassa kokeillaan todennäköisesti useita eri vaihtoehtoja. Nuori Matt Beleskey on ykkösvaihtoehto kyseiselle paikalle.
Valmentaja Randy Carlyle sekoittaa ketjuja mielellään. On hyvinkin todennäköistä, että jos ykkösketju ei saa tulosta aikaan nopeasti, Beleskeyn paikan ottaa laidassa Bobby Ryan. Kakkosketjun kokoonpano riippuu pitkälti ykkösketjun otteista mutta Saku Koivu ja Teemu Selänne saavat taas mahdollisuuden näyttää osaamistaan yhdessä. Ellei mitään ihmeellistä tapahdu, ketjun kolmantena lenkkinä on joko Ryan tai Jason Blake.
Loukkaantuneena oleva Joffrey Lupul ei pelaa ainakaan ensimmäiseen kahteen kuukauteen selkävaivojensa takia. Lupulin toipuessa voi olla, että Ducks kokeilee ensimmäistä kertaa Carlylen aikana kolmea hyökkäävää ykkösvitjaa. Tällöin kakkos- ja kolmosketjun koostumukset menevät aika lailla sekaisin.
Kolmosketju lähtee kauteen todennäköisesti Dan Sextonin, Todd Marchantin ja Blaken johdolla. Kolmosketjun kokoonpano ei tosin ole pysynyt vakiona sitten Stanley Cup -kauden jälkeen, jolloin Samuel Påhlsson, Travis Moen ja Rob Niedermayer hallitsivat liigan kenties parhaana kolmosketjuna.
Nelosketjuun on tarjolla useampi fyysinen pelaaja. Lähes varmuudella ketjussa pelaavat Kyle Chipchura ja kovanyrkki George Parros. Satunnaista peliaikaa varsinkin kauden alussa tulee saamaan keskisarjan hanskaajana tunnettu Aaron Voros.
Peräpäässä muutoksia
Niedermayerin lopettamisen jälkeen kiekollisen pelin johtaja on Lubomir Vishnovsky joka pystyy hyvin avaamaan peliä ja pyörittämään ylivoimaa. Oman pään pelaaminen ei ole mikään Vishnovskyn vahvuus, mutta todennäköisesti hän saa avukseen Lydmanin kaltaisen luotettavan oman pään pelaajan.
Toisessa puolustusparissa häärii Sutton. Kolossin parina nähdään alkukaudesta nuori ja lupaava sveitsiläinen Lucas Sbisa. Kolmosparin muodostavat Sheldon Brookbank ja Mara. Kumpikaan ei häikäise kiekollisella osaamisellaan, mutta molemmat pelaavat perusvarmaa puolustuspeliä ja ovat varsin ilkeitä oman maalin suojelijoita.
Kesällä varattu Fowler saa mahdollisesti haistella NHL-tunnelmia 9 ottelun verran. Tämän jälkeen edessä voi olla palautus juniorijoukkueeseen OHL:ään, jotta Fowlerin 3-vuotista edullista tulokassopimusta ei katsota virallisesti alkaneeksi. Satunnaista peliaikaa voivat odottaa organisaatiossa jo pidempään kasvaneet Brett Festerling ja Brendan Mikkelson.
Maalivahtiosastolla ei tapahtunut käytännössä mitään muutoksia. Jonas Hiller jatkaa ykkösmaalivahtina ja edellisellä kaudella hankittu Curtis McElhinney jatkaa kakkosmaalivahtina. Organisaatiossa olevat nuoret maalivahdit kuten Timo Pielmeier eivät ole pystyneet haastamaan viime kauden kaksikkoa, joten he jatkavat AHL:ssä jollei Hiller tai McElhinney loukkaannu.
Ennuste:
Kivikovassa läntisessä konferenssissa ei ole yhtään helppoa peliä. Kun Ducksien oma divisioona on yksi liigan kovimpia, ei pisteitä Ankoille tule helposti.
Puolustuksessa on selviä aukkoja varsinkin kiekollisen pelin puolella. Hyökkäys on pitkälti Getzlafin, Perryn ja Ryanin varassa. Jos joukkue saa pelata ehjän kauden ilman loukkaantumisia ja viisikkopuolustus toimii hyvin, omaa Ducks mahdollisuudet päästä pudotuspeleihin. Tämä kuitenkin edellyttää tasonnostoa ja onnistumisia pelin jokaisella osa-alueella. Runkosarjan päätyttyä Ducks on todennäköisesti sijoittunut sijoille 6-12.
Seuraa häntä
Lucas Sbisan odotetaan vihdoin lunastavan niitä odotuksia, joita hänen harteilleen on kasattu. Ducksien puolustus suorastaan huutaa kiekolliseen peliin pystyviä pakkeja. Tällä alueella Sbisalla on potentiaalia nousta Vishnovskyn rinnalle. Lisäksi Sbisa on isokokoinen ja fyysinen pelaaja, joka välillä osallistuu myös jääkiekon hanskattomaan viihteeseen. Kokonaisuus on potentiaaliltaan varsin hyvä.
