Ennen kauden alkua Predatorsien mahdollisuuksia play-off paikkaan ei
pidetty kummoisina. Liigan valmentajaeliittiin kuuluvan Barry
Trotzin käsissä oli todella nuori ja kokematon nippu. Ensimmäinen
kuukausi meni miten pahat kielet olivat Nashvillen kohtaloksi
povanneetkin. Joukkue hävisi kahdeksan kertaa 13 pelissä. Tappiot eivät
kuitenkaan olleet kovin suurilukuisia - suurin tappio tuli neljän maalin
marginaalilla 2.11 Dallasissa lukemin 7-3.
Mutta sitten suunta muuttui kuin taikaiskusta. Seuraavan kuukauden
Predsien peli oli suoranaista korkealentoa. Seuraavissa 12 pelistä Music
Cityn pojat poistuivat voittajina peräti kymmenen kertaa.
Seuraavista 14 pelistä viisari värähti taas alaspäin. Joukkue napsi neljä
voittoa, kolme tasapeliä ja sai seitsemän kertaa selkäänsä. Viimeisin
tappio tuli Detroitissa Joe Luis Arenassa rumin 6-0 lukemin.
Kuitenkin kun kausi kääntyy puoleenväliin on Nashvillessa syytä
tyytyväisyyteen.
Joukkueessa on pelannut kauden aikana 11-12 rookieta ja Predators on yksi
liigan kokemattomin ja nuorin tiimi. Sen palkkabudjetti oli kauteen
lähdettäessä liigan pienin. Siitä huolimatta joukkue on seitsemäntenä
läntisen konfrenssin sarjataulukossa ja omassa keskisessä divisioonassaan
kolmantena Detroitin ja St.Louisin jäljessä. Preds on kerännyt 39 pelissä
42 pistettä.
Kuinka paljon yksi maalivahti voi pelata?
Tshekkimaalivahti Tomas Vokoun on ollut Predatorsille kaikki
kaikessa. Vokoun johtaa liigan maalivahtien voittopörssiä 18 voitollaan ja
omaa varsin mukavan 91,6 torjuntaprosentin. Tshekkivahdin saldo tältä
kaudelta on (18-15-4). Mutta Vokoun tarvitsee välillä lepoa. 6-0
tappiossa Detroitia vastaan lopen uupunut Vokoun päästi neljä maalia 17
vedosta. Ottelu oli Vokounille 20 perättäinen matsi, missä hän oli
aloittava maalivahti ja hän on pelannut maalissa Predsien 37 pelissä 39
mahdollisesta. Levon saantia on haitannut kakkosvahti Chris
Masonin terveysongelmat. Mason on taistellut pitkäaikaisen flunssan
kanssa ja hän on laihtunut pari kiloa ja on ollut tiputuksessa
mineraalitasapainonsa kuntoon saattamiseksi.
Puolustuksessa yllättäviä ratkaisijoita
Predsien puolustus koki melkoisen mullistuksen kauteen lähdettäessä. Cale
Hulse, Bill Houlder, Karlis Skastins ja Andy Delmore vaihtoivat maisemaa.
Predators hankki kaksi kokenutta pakkia eli Stan Neckarin ja
Jason Yorkin. Noh, Stan Neckar meni sitten reväyttämään nivusensa ensimmäisissä
harjoituksissaan eikä ole pelannut sen koommin.
Puolustuksen ykköspakki ainakin peliajan perusteella on Kimmo
Timonen. Mies pelaa keskimäärin 25 minuuttia illassa. Timonen on
pelaamassaan 39 ottelussa iskenyt valotaululle pisteet 5+17=22 ja on täten
Predsin viidenneksi tehokkain pelaaja. Toiseksi eniten Nashville
puolustajista pelaa hieman yllättäen nuori vasta 21-vuotta täyttänyt
Dan Hamhuis. Tämä ykköskierroksen varaus kesältä 2001 johtaa koko
liigan tulokkaiden peliaikapörssiä reilun 21 minuutin keskimääräisellä
peliajalla ja on toisena joukkueensa taklauspörssissä.
Yksi puolustuksen tukipilari on vauhdilla liiigan eliittiin noussut
Mark Eaton, jonka +/--saldo (+11) on joukkueensa paras ja NHL:n 12.
paras sillä saralla.
Pari kautta SM-liigan puolustajien pistepörssiä dominoinut Marek
Zidlicky sai räjähtävän lähdön NHL:ään. Zidlicky pelasi kauden alun
piste-per-peli tahdissa ja miehen kiekollista taitoa ja kylmäverisyyttä
ihailtiin laajalti. Hän sai kutsumanimen "The man with no pulse", mies
ilman pulssia. Eritoten ylivoimalla Zidlickyn taidot pääsivät todella
oikeuksiinsa. Hän aloitti kautensa Dan Hamhuisin pakkiparina, mutta
siirrettiin myöhemmin pelaamaan Kimmo Timosen kanssa. Joulun tienoilla
Zidlickyn peli alkoi yskiä. Pisteitä ei tullut ja plusmiinus tilasto laski
silmissä. Vuoden ensimmäisissä peleissä tshekkipakin pistesaldo on taas
alkanut kasvaa alkukaudesta tutulla tavalla. Zidlickyn hetkellinen lama
oli myös suurin syy miksi Predatorsin ylivoima ei joulun alla toiminut
juuri laisinkaan.
Columbuksesta hankittu puolustava puolustaja Jamie Allison on
pelannut loukkaantumisten takia vain 23 peliä, mutta on pelikykyjensä
ohella tullut tunnetuksi lähinnä kantrilaulajan kyvyistään.
Levytyssopimuksesta on kuulemma ollut puhetta useankin levy-yhtiön kanssa.
Mistä todellinen sniper?
Preds on tehnyt tällä kaudella 94 maalia 39 ottelussa. Viime kaudella
joukkue teki 183 maalia koko kaudessa, joka oli liigan kolmanneksi pienin
määrä. Nykyisellä maalintekovauhdilla Nashville tulee tekemään
runkosarjassa 198 maalia.
Predsien ykköspyssy on ollut voimahyökkääjä Scott Walker, joka
tosin löytyy hyökkääjien pistepörssin sijalta 54. koko liigan osalta.
Pottunenäinen laituri on tehnyt pelaamassaan 33 pelissä tehot 12+13.
Walkerin hyvä kausi sai sille kuuluvan tunnustuksen kun mies valittiin
NHL:n viikon pelaajaksi.
Toinen merkittävä hyökkääjä Predatorsille on seuran ykköskierroksen varaus
David Legwand, jonka tehot 9+12 ovat seuran kolmanneksi parhaat.
Tosin Legwandilta odotetaan yhä sitä lopullista läpimurtoa liigan
eliittiin.Samaan pistemäärään on päässyt viime kauden lähinnä Milwaukeessa
farmissa viettänyt tshekkilaituri Martin Erat.
Maalinteko on aina ollut Predatorseille todellista tervanjuontia. Viime
kauden joukkueen maalikuningas oli Andreas Johansson vaivaisella 20
maalillaan. Tällä kaudella Johansson on pelannut vain seitsemän ottelua
aivotärähdyksen takia. Niissä otteluissa ruotsalainen teki tehot 2+2.
Oman väriläiskänsä Predsin hyökkäysarsenaaliin on tuonut Nunavutista
kotoisin oleva eskimo-kiekkoilija Jordin Tootoo. Vaikka tämä
parrunpätkän kokoinen sisupesä, jota ollaan kuvailtu NHL:n kovimpiin
taklaajiin kuuluvaksi, ei olekaan tehnyt pisteitä kummoisia määriä (1+2),
niin häneen asemaansa ei joukkueen sytyttäjänä ei kannata väheksyä. Tootoo
johtaa joukkueen jäähy- ja taklauspörssiä. Tämä nuorukaisen on toivottu
tuovat hieman harmaaseen organisaatioon paljon kaivattua väriä ja
räiskyvyyttä. Tootoon markkinointiin liittyvät kiemurat ovat saaneet
huvittaviakin piirteitä, sillä miestä ei juurikaan peluuteta
vieraspeleissä, vaan hänen tilallaan pelaa eskimokiekkoilijaa
huomattavasti pienempää mediakiinnostusta omaava Jeremy Stevenson.
Kotiotteluihin Tootoo on pukeutunut lähes aina. Tootoon mediahypestä on
hyötynyt miehen itsensä ja Nashvillen ohella hänen kotikaupunkinsa, jonne
ollaan miehen maineen myötä saatu ensimmäinen katettu jäähalli.
Joko tänä keväänä...?
Vaikeaa tulee Predseille olemaan pudotuspelipaikan varmistaminen, mutta
vastoin kauden ennakkokaavailuja se ei ole ollenkaan mahdotonta. Joukkueen
tulee saada ylivoimansa kuntoon ja saada Tomas Vokounille sellainen
back-up maalivahti, joka kykenee edes teoriassa torjumaan voittoja. Yksi
keino olisi nostaa farmijoukkueen NHL-tasonsa jo todistanut Milwaukeen
ykkösvahti Wade Flaherty tuuraamaan Vokounia.
Mutta ns. maalitykin Andreas Johanssonin tervehtymisen ja Zidlickyn uuden
nousukauden myötä seuraava 40 pelin repäisy kunnialla ei ole mahdoton
tehtävä. Tosin tiettyyn pessimismiin on aina syytä; Predatorsin lyhyen
historian aikana se on aina pelannut kauden alut ja kauden loput heikosti.
Tiedä vaikka Nashvillessa sävellettäisiin keväällä kappaleita play-off
pelien kunniaksi. Se on täysin mahdollinen skenaario.
