Liigaan laajennusjoukkueena viime vuosituhannen lopuilla liittyneen Nashville Predatorsin kehitys on ollut tasaista. Toissa kaudella pitkäjänteinen työ kantoi hedelmää ja Tennesseen ylpeys pelasi jo pudotuspeleissä, joutuen tosin tunnustamaan Detroit Red Wingsin paremmakseen. Pelaamatta jääneen viime kauden jälkeen Preds on kuitenkin vahvistunut selvästi, joten eteneminen pudotuspeleissä ensimmäistä kierrosta pidemmälle on täysin mahdollista.
Kariya suurin kaappaus
Nashvillen suurin siirtouutinen oli eittämättä Paul Kariyan tarttuminen seuran haaviin. Vikkelä laitahyökkääjä pelasi Coloradossa vaisun kauden, joten näyttöhaluja piisaa. Kariya on Predatorsille loistava profiilihankinta, sillä muuten joukkue on melko nimetön.
Kesä oli Tennesseessä muutenkin hyvä. Joukkue pysyi pääosin hyvin koossa. Tärkeät pelaajat tekivät jatkosopimukset ja muutama vahvistuskin – Kariyan lisäksi – löysi tiensä Nashvilleen. Puolustus vahvistui huomattavasti, kun Danny Markov saapui vaihtokaupassa Philadelphiasta. Lisäksi hyvä aloittaja Randy Robitaille on mainio täsmähankinta hyökkäykseen.
Menetykset eivät olleet mainittavia. Peruspuolustaja Andreas Liljan ja keskushyökkääjä Denis Arkhipovin lähdöt eivät tunnu juuri missään, sillä tulijat korvaavat heidät mainiosti.
Vokoun paljon vartijana
Nashvillen itseoikeutettu ykkösvahti on tshekki Tomas Vokoun. Viime kauden Helsingin IFK:ssa viettänyt Vokoun on pätevä veskari, mutta kuten petopaitaisetkin kannattajat muistavat, sattuu mustia hetkiä aina silloin tällöin. Mikäli Predators aikoo nostaa sijoitustaan, on Vokounin löydettävä otteisiinsa tasaisuus. Pudotuspeleissä on pään pysyttävä kylmänä ja keskittymisen sataprosenttisena.
Kakkosvahdin paikalle on tarjolla toissa kauden tapaan Chris Mason. Teknisesti pätevän Masonin taso kuitenkin vaihtelee, joten ykköseksi hänestä ei ole. Tuuraajan roolin Mason täyttää kuitenkin mainiosti, joten Brian Finleyn kohtaloksi jäänevät farmipelit. Loukkaantumiset ovat hidastaneet Finleyn kehitystä, joten Kärpistä siirtyneellä Pekka Rinteellä on hyvä mahdollisuus kiilata farmijoukkue Milwaukee Admiralsin ykkösveskariksi. NHL-otteluita ei suomalaiselle kuitenkaan ilman loukkaantumisia osune.
Kiekollinen taito puolustuksen paras ase
Puolustus on Predatorsin vahvin osa-alue. Ykköspuolustajana jatkaa tuttuun tapaan kuopiolainen Kimmo Timonen. Viime kauden kasvattajaseurassaan KalPassa kiekkoillut Timonen on pelannut vahvat harjoituspelit ja on valmiina toistamaan kauden 2003-04 mainiot pistelukemat. Timosen ohella Marek Zidlicky on tärkeä kiekollinen puolustaja. ”Suomalaiskaksikon” lisäksi ainakin Dan Hamhuis pystyy tekemään kiekon kanssa paljon.
Nashvillen kannattajat kiittelevät Danny Markovin hankintaa vielä pitkään. Monipuolinen puolustaja tuo raudanlujaa asennetta ja pystyy auttamaan myös ylivoimapelissä. Oman pään pelaamisen kannalta Markovin hankinta on elintärkeä.
Valmentaja Barry Trotzilla on käsissään yksi yllätyskortti. Vasta 20-vuotias Ryan Suter on yllättänyt harjoitusotteluissa kypsillä peliesityksillään. Lahjakas all round-puolustaja voi hyvin nousta kuuden pelaavan pakin joukkoon, mikäli pelit jatkuvat samanlaisina. Voimaa tosin Suter tarvitsee vielä lisää. Muu puolustuskalusto on kokenutta Jamie Allisonia lukuunottamatta nuorta.
Sentteriosasto arvoituksena
Paul Kariya. Yksi nimi, joka ratkaisee paljon. Liiankin? Paul Kariyan hankinta oli GM David Poilelta oivallinen veto, mutta kanadalaisen värväämisessä on riskinsä. Tehot putosivat Coloradossa pahasti ja loukkaantumiset ovat toisinaan olleet pienikokoisen hyökkääjän riesana. Onko vaarana myös se, että muu joukkue jää liiaksi Kariyan selän taakse odottamaan, että tähtipelaaja ratkaisee ottelut yksin? Onnistuessaan Kariyalla on kykyjä nostaa koko hyökkäyksen tasoa selvästi.
Kaudella 2003-04 peräti 73 tehopistettä nakutellut Steve Sullivan on yhdessä Scott Walkerin kanssa joukkueen tärkeimpiä laitahyökkääjiä. Molempien ratkaisupotentiaali yhdessä Kariyan kanssa on Nashvillelle mittaamattoman tärkeä. Hyökkäys on erittäin luisteluvoimainen, mikä NHL:n sääntöuudistukset huomioiden voi olla hyvä uutinen. Jos vauhtikiekko saa tilaa mailaviidakon keskellä, Nashville on vahvoilla.
Muista laitahyökkääjistä maininnan arvoinen on Adam Hall, joka nousi kuopiolaiskannattajien suosikiksi pelaamalla työsulun ajan KalPassa. NHL:ssä rikkovassa roolissa pelaava Hall sai Suomessa vastuuta myös kiekollisessa pelissä. Jää nähtäväksi, pystyykö Hall valtaamaan isompaa roolia myös Nashvillessa. Kahteen viimeiseen ketjuun tarjokkaita on riittämiin, joten materiaalin leveys ei ole ongelma.
Keskushyökkääjät ovat Predatorsin suurin kysymysmerkki, ehkäpä myös joukkueen heikkous. David Legwand ykkössentterinä on mies paikallaan, mutta muissa ketjussa taso uhkaa pudota. Greg Johnson on hyvä puolustustehtävissä, mutta tehoja mieheltä on turha odottaa. Kakkossentterin paikka on siis auki. Aloitusspesialisti Randy Robitaille on väläytellyt harjoituspeleissä, mutta hänestä tuskin on vaativaan rooliin. Yllättääkö Simon Gamache nousemalla vastuunkantajaksi, vai meneekö paikka try-outin kautta sopimuksen saaneelle Yanic Perreaultille? NHL-tasolle käypiä pelaajia on kuitenkin riittävästi.
Ylivoimasta syömähammas?
Nashville Predatorsin luotsina jatkaa tuttuun tapaan Barry Trotz. Kanadalainen on valmentanut Predatorsia seuran koko NHL-taipaleen ajan. Jack Adams Awardilla kauden 2003-04 päätteeksi palkittu Trotz apujoukkoinen nauttii vahvaa luottamusta Tennesseessä, mistä osoituksena on tuore jatkosopimus.
Trotzilla on edessään suuri haaste, sillä Predatorsilla on kaikki aseet pelata itsensä pitkälle. Menestys vaatii kuitenkin tehokasta ylivoimapeliä, mihin joukkueella pitäisi olla lähes kaikki edellytykset. Siniviivalle on asettaa Timosen lisäksi Zidlicky ja Markov ja maalintekijöitäkin löytyy. Ainoaksi ongelmaksi nousee se, kuka toimii ylivoimapelin aivoina. David Legwandille tarjoutuu jälleen iso ruutu. Harjoituspeleissä pakkopeli olisi voinut toimia paremminkin, mutta pitkässä runkosarjassa on aika hioa kuvioita kevättä varten.
Alivoimapeli toimi harjoituskaudella melko hyvin, mikä on ehkä hienoinen yllätys Nashvillen hyökkäysorientoitunut puolustus huomioiden. Puolustuksen puutteita tosin paikkaa erinomaisesti hyökkääjistä löytyvä alivoimaosaaminen, mitä edustavat muun muassa Adam Hall ja Greg Johnson.
Pudotuspeleissä pidemmälle
Nashville on vahvistunut sen verran, että sen voi nimetä huoletta mustaksi hevoseksi. Detroit Red Wings on hallinnut Keskistä divisioonaa selkeästi viime vuosina, mutta muuttuneessa tilanteessa Predators on vahva haastaja.
Jos kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, on Predatorsilla kaikki edellytykset edetä pudotuspelien ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon. Konferenssin finaaliin yltäminen vaatisi kuitenkin jo venymistä. NHL:ssä on kuitenkin vuosien saatossa nähty jos jonkinlaisia yllätyksiä, joten muutaman pelaajan nostaessa selkeästi tasoaan on Predatorsillakin mahdollisuutensa. Hyvällä maalivahtipelillä ja puolustuksella on suuria kaadettu ennenkin.
Tarkkaile heitä
Simon Gamache
Taitava hyökkääjä on ollut tulollaan jo useamman kauden, joten olisiko nyt aika tehdä läpimurto. Gamache on viihtynyt tähän asti laitahyökkääjän tontilla, mutta edellytyksiä sentterinä pelaamiselle on vähintäänkin riittävästi. NHL:n uusi tuomarilinja tehnee lisää tilaa taitopelaajille.
Ryan Suter
Ennusmerkit viittaavat menestyksekkääseen NHL-uraan. Suter on vielä nuori, mutta harjoituspelit ovat antaneet aihetta odottaa hyviä esityksiä jo tällä kaudella.
Adam Hall
Duunariosaston miehiin kuuluva Hall vieraili viime kaudella Suomessa. Mestis oli 25-vuotiaalle hyökkääjälle väärä sarja, mutta kenties jotain oppeja kiekollisesta pelaamisesta tarttui mukaan. Pääseekö Hall esiin myös NHL:ssä?
Paras kiekonkäsittelijä: Simon Gamache
Paras laukoja: Paul Kariya
Paras luistelija: Paul Kariya
Paras aloittaja: Scott Nichol
Paras taklaaja: Jordin Tootoo
Paras ärsyttäjä: Jordin Tootoo
Paras pelinrakentaja: David Legwand
Paras puolustava hyökkääjä: Greg Johnson
Paras hyökkäävä puolustaja: Kimmo Timonen
Enforcer/tappelija: Jeremy Stevenson
MVP: Paul Kariya
