Minä taisin törmätä erilaisiin pisteveikkauksiin ensimmäistä kertaa 1990-luvun alussa lukiessani pohjois-amerikkalaisia kiekkolehtiä. Fantasy GM League ja Hockey Pool-otsikot näyttivät kovin mielenkiintoisilta, varsinkin kun samassa yhteydessä oli erilaisia pelaajalistoja. ”Oho, toikin vanha raakki on rankattu korkeammalle kuin toi nuori tulokas. Aivan varmasti Keith Tkachuk tekee enemmän pisteitä kuin Dave Andreychuk (ei muuten tehnyt). Ja Daigle tekee tällä kaudella ainakin 80 pistettä (not ...)”.
Eka kerta
Ensimmäisen kerran osallistuin yksinkertaiseen pistepooliin 1990-luvun puolessavälissä, kaudella 1993-94. Pisteveikkauksen järjestäjä oli silloin Helsingissä vaikuttanut Jouni, jolla oli aikaisempaa kokemusta pooleihin osallistumisesta Kanadasta. Osanottajia poolissa taisi olla hiukan toistakymmentä ja monien osallistujien innostus taisi olla tietämystä suurempaa. Hockey Newsin Yearbookia oli varmasti ennen varaustilaisuutta selattu kiivaasti ja pitkiä pelipaikoittaisia ranking-listoja oli kirjoiteltu enemmän tai vähemmän ahkerasti. Pari päivää ennen NHL:n alkua suoritetussa draftissa tunnelma oli tiivis. En muista enää miten monta pelaajaa per pelipaikka valittiin, tai miten isolla varausvuorolla varasin, tai vaihteliko varausjärjestys eri pelipaikkojen mukaan, tai käännettiinkö varausjärjestys joka kierroksen jälkeen, enkä edes osallistumismaksun suuruutta. Mutta sen muistan, että voitin poolin ennenkaikkea Brendan Shanahanin ansiosta ja siitä lähtien hän onkin ollut yksi suosikkipelaajiani.
Voitin Jounin silloin vuosia sitten - mitä pidän vieläkin poolurani kohokohtana - ja ajattelin kysyä häneltä kolme vinkkiä hyvän joukkueen valitsemisessa ensi kaudeksi. Ja Jouni vastasi: ”Paras koskaan antamani hockey pool-vinkki oli kesällä 1992 antaessani kanadalaisille kavereilleni vihjeen valita pelaaja nimeltä Teemu Selänne, joka tulee tekemään 30 maalia hyvällä tuurilla jo ensimmäisellä kaudellaan. Tämän vinkin ansiosta tuli syötyä monta ilmaista ateriaa. Kesällä 1992 vancouverilainen kiekkotoimittaja oli vielä mennyt kirjoittamaan, että Teemulla on kyllä nopeutta, mutta Ray Neufeldin kädet ...
Kuten oikean jääkiekkojoukkueen kokoamisessakin, myös pool-joukkueissa voittaja on se, joka osaa valita oikein myös 3-4 ketjun nimet.
Vinkki 1: Kannattaa seurata muutoksia seurojen sisällä; nuoren pelaajan rooli joukkueessa saattaa kasvaa, ympäristönvaihdos voi tehdä jollekin hyvää ja näkyä pisteissä. Varo innostumasta liikaa harjoitusottelujen pisteistä ennen NHL-kauden alkua, näiden ottelujen taso on kaukana NHL-jääkiekosta. Esimerkkejä pelaajista, joitten pisteet tulevat nousemaan yo. syitten vuoksi: Mike Comrie, Tim Connolly, Rob Niedermayer.
Vinkki 2: Jollain pelaajalla saattoi olla huono tai lyhyt kausi viime vuonna loukkaantumisten tai sopimuskiistojen takia ja moni saattaa unohtaa näitten potentiaalin. Esimerkkkejä: Curtis Brown, Anson Carter, Scott Niedermayer, Jamie Langenbrunner.
Vinkki 3: Seuraa supertähtien vaikutusta ketjukavereihin. Buren veljekset tulevat tekemään sata maalia tulevalla kaudella eikä Pavel tee niitä kaikkia. Peter Bondrasta saattaa tulla Rocket Richard Trophyn voittaja Washingtonissa Jaromir Jagrin rinnalla - kun taas Pittsburghissä Martin Straka tullee jäämään kauas viime kauden pisteistään.”
Kokemusta alkaa karttua
Asuessani Tampereella tutustuin muihinkin NHL-faneihin. Winnipeg Jets-faniudesta kärsineen työkaverini kanssa päätimme järjestää itse yksinkertaisen pistepoolin, sillä olihan minulla jo kokemusta poolista. Tästä päätöksestä alkoikin kiivas kädenvääntö sääntöjen ja pistelaskusysteemien määrityksestä. Onko maali yksi, kaksi vai viisi pistettä? Miten jäähyt lasketaan? Lasketaanko plus/miinus-tilasto mukaan? Onko joukkueessa vaihtomiehiä? Jos on, niin miten monta vaihtoa voi kauden aikana suorittaa? Milloin vaihdot voi suorittaa? Kuinka suuri osallistumismaksu peritään? Kuka laskee pisteet?
Neuvottelujen jälkeen päädyimme tavallisiin pistetaulukoihin; maalista kaksi pistettä, syötöstä yksi pojo, jäähyistä 0,1 pistettä per minuutti, ei +/-:sta. Päätösten jälkeen aloimme levitämään poolsanaa ja lopulta saimme varaustilaisuuteen kokoon reilun kymmenen hengen joukon. Järjestimme kaverini kanssa poolin neljänä vuonna ja joka kerta muistikuvani drafttilaisuudesta on samanlainen - se on hikistä hommaa. Kun yli kymmenen miestä ahtautuu yhteen huoneseen vinkkilistojaan plaraten ja NHL-pelaajien nimiä hokien, niin kyllä siinä ikkunat menee väkisinkin huuruun. Hakatessani parin kuukauden välein pelaajien pisteitä Excel-taulukoihin opin taulukkolaskennasta monta käytännöllistä asiaa esim. taulukoita laatiessa kannattaa harrastaa ristiintarkistuksia. On noloa, jos kilpailun kakkonen kyseenalaista koko laskentatuloksen taulukossa olevan pienen kymmenen pisteen virheen takia ...
En saanut Tampereen poolissa ensimmäisenä vuonna työstäni odottamaani palkintoa. Pisteveikkauksen voiton vei voitonvarmojen järjestäjien nenän edestä Vancouver-spesialisti Nuckhead. Seuraavina vuosina järjestys onneksi vaihtui ja järjestäjätkin onnistuivat korjaamaan voittopotin. Nuckhead pysyi kuitenkin kärkisijoilla vuodesta toiseen ja siksi pyysin häneltäkin kolmea vinkkiä ensi kauden pooljengin valitsemiseen. Nuckheadin ohjeet olivat:
1. Ylivoima. NHL:ssä ei ole kovin paljon pelaajia, jotka keräävät paljon pisteitä pelaamatta ylivoimaa.
2. Läpimurron partaalla olevat pelaajat. Useimmin pelaajat pelaavat läpimurtokautensa kolmantena tai neljäntenä kautena. Voimahyökkääjiltä tämä kestää usein vuoden pidempään. Varo toista kautta pelaavia pelaajia.
3. "Sleepersit". Älä katso liian tarkkaan viime kauden pisteitä - katso kokonaisuutta ja aikaisempia kausia.
Lankean virtuaalimaailman pauloihin
Viimeisen parin vuoden aikana olen tutustunut aivan uudenlaisiin NHL-kisoihin, sillä internet on verkottanut NHL-fanit kaupungista, maasta tai maanosasta riippumatta. Ensimmäinen käytännön kosketukseni verkkopelaamiseen sain vastatessani sfnet.urheilu.jaakiekko-palstalla olleeseen ilmoitukseen. Serkukset Aki ja Rami olivat päättäneet perustaa virtuaaliliigan, jossa osallistujat varasivat pelaajat saman tapaisesti kuin aikaisemmin pelaamissani pistepooleissa, mutta aiemmin sovitun palkkakaton rajoittamana. Sarjan päästyä käyntiin alkoikin uudenlaisten asioiden opettelu. Olin tottunut siihen, että kun pelaajat oli varattu, niin niissä pysyttiin. Vaihtomiehiä oli ehkä yksi tai kaksi, mutta ei sen enempää. Virtuaaliliigassa vaihtomiehiä oli useampia ja kauden kuluessa niitä kertyi välidrafteissa aina vain lisää. Lisäksi oli mahdollisuus tehdä kauppoja toisten osallistujien kesken, mikä toi aivan uuden ulottuvuuden pelaamiseen.
Pelaaminenkin oli aivan erilaista mihin olin tottunut. Osallistujien kokoamat joukkueet pelasivat toisiaan vastaan viikon mittaisissa otteluissa, joiden lopputuloksen ratkaisi kilpailijoiden valitsemien pelaajien ko. viikon aikana NHL:ssä tekemät pisteet. Liigassa pelattiin NHL:n tapaan runkosarja, josta jatkoon päässeet pelasivat keskenään pudotuspelit. Net Hockey Leagueen osallistuminen oli erittäin mielenkiintoinen kokemus, josta parhaiten jäi mieleen serkusten asian vuoksi tekemä työmäärä. Kilpailijoiden kerääminen, varaustilaisuuksien järjestäminen, liigan verkkosivuston perustaminen, tilastojen viikottainen laskeminen. Mieletön määrä työtä - ja lopullisena tuloksena Ramille selvä 2-0 tappio liigan loppuottelussa allekirjoittaneelle, joka matkalla loppuotteluun voitti ennakkosuosikki Akin tiukassa välieräottelussa 2-1 [Brodeur rulez]. Ja kaikki tämä pelkästä harrastamisen ja tekemisen ilosta, siis ilman minkäänlaista osallistumismaksua. Vaikuttavaa työtä.
Akin ja Ramin vinkit ensi kauden valintoihin.
Aki: 1) Kenties suurin kysymys kaikissa pooleissa: hankkiakko tähtiä vai leveä joukkue? Panostaakko Jagriin ja Bureen vai luottaa koko joukkueen panokseen? Tätä kysymystä on managerin syytä harkita tarkkaan, kausihan on tunnetusti pitkä ja raskas...
2) Kaikki alkaa maalivahtipelistä, joukkue ei voi voittaa ilman loistavaa maalivahtia. Ketkä sitten ovat ensi kauden kuumat nimet? Kestävätkö nuoret maalivahdit kuten Biron ja Nabokov koko pitkän kauden? Jaksavatko vanhat tähdet kuten Hasek ja Roy loistaa myös koko runkosarjan?
3) Älä paljasta kaikkia salaisuuksiasi. Tullakseen voittajaksi, tulee managerilla olla aina pari ässää hihassa.
Rami: Uusi NHL kausi lähestyy ja minulla alkaa puiminen ketkä tulevat nostamaan panostaan tällä kaudella? Panostanko tasavahvaan joukkueeseen vai otanko kentällisen tähtiä ja muut hieman tasottomampia pelaajia? Tuleeko Boucher pelaaman montakin peliä tänä kautena?? Monia kysymyksiä joihin ei ole yhtään ainutta oikeaa vastausta. Lähdetäänpä kelaamaan joukkueen rakentamista alhaalta ylöpäin, eli maalivahdit.
Maalivahdin hankinnassa on suurin riski. Hyvät, voittavassa joukkueessa pelaavat maalivahdit ovat todella arvokkaita, joten satsaus sinne veisi suuren palan pois kenttäpelaajien palkoista. Näiden valinnoissa kannattaa olla todella tarkkana. Tuleeko Hurme tekemään todellisen läpimurron? Jatkaako J-S Aubin Loistavia otteita? Varmoilla maalivahtivalinnoilla et voi upota kaulaa myöten suohon. Mutta menestyskään ei ole niin taattu kun jos osaat veikata esim. että Hurme pelaa loistavan kauden Ottawan riveissä pelaten runkosarjassa 68 ottelua jne. Varma tasainen play-off paikka vai koko liigan voiton hamuaminen????
Sitten siirrytään puolustuslinjoille. Kun kerran pisteiden keräyksestä on kysymys, niin ei tietenkään kannata hankkia puolustajaa, jonka tehtävänä on pitää oma pää puhtaana. Eli lähes kaikki ylivoimaa pelaavat puolustajat ovat kannattavia hankintoja. Esimerkiksi ykkösylivoiman "huonompi" puolustaja tulee varmasti tekemään paljon pisteitä, vaikka onkin paljon halvempi kuin ykköpuolustaja. Yleensä EI kannata kokeilla kepillä jäätä, kuten eräs GM teki viime kaudella NetHockeyLeaguessa draftatessaan Posmykin, joka oli sitten koko kauden farmissa. Monilla hyvillä hyökkäävillä puolustajilla oli huono viime kausi, joten kannattaa myös vilkaista niitä halvempiakin puolustajia. Sieltä löytyy varmasti monta kuumaa nimeä.
Sitten loppujen lopuksi hyökkäyspäähän johon yleensä käytetään suurin osa budjetista. Tämä osa-alue on kyllä tuhansien mahdollisuuksin paikka. Kannattako ottaa Super-Mario sen karmeasta hinnasta riippumatta ja ottaa loput miehet listan hänniltä?? Vai kannattako ottaa n. puoleen hintaan vaikka Radek Bonk? Tähän osastoon tulee usein panostettua liikaa ja maalivahtien ja puolustajien kustannuksella. Taas löytyy kuumia nimiä myös listan loppupuolelta kuten myös pakeissa: Afinogenov, Friesen, Parrish, Kvasha, Korolyuk ... Suuri kysymys tulee varmasti olemaan kuka pelaa Buren veljesten välissä? Siinä ei voi pisteiltä välttyä edes huonoinkaan pelaaja. Lapa jäähän ja nimi lehteen.
Aki ja Rami järjestävät tälläkin kaudella Nettiliigan. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Akiin tai Ramiin . Suosittelen kokeilemaan.
Kosketus kaupalliseen maailmaan
Net Hockey Leaguen piirissä tutustuin ensimmäisen kerran poolmaailman ”ammattilaiseen”. Kertoillessamme kiekkokokemuksiamme Deader paljasti voittaneensa Pro Hockeyn järjestämän Dream League-kilpailun paria vuotta aiemmin. Olin itsekkin osallistunut ko. lehden järjestämään kisaan, mutta kauden kestäessä olin kyllästynyt lähettelemään pelaajavaihtokuponkeja Norjaan ja jättänyt kisan kesken. Tosin menestyksen puutteella saattoi olla keskeytyksen kanssa jotakin tekemistä - sijoituksen pyöriminen tuhannen tienoilla ei oikein innostanut jatkamaan. Deader, mitkä sinun vinkkisi olisivat ensi kauden Dream Leagueen?
Deader: ”En ole vielä nähnyt tämän kauden hintoja joten vastaan todella periaatteellisella tasolla ja sillä varauksella, ettei sääntöihin ole tullut muutoksia.
Perussääntöni on valita laitahyökkääjiksi todellisia maalitykkejä. Buren ja Jagrin kaltaisten pelaajien tehot hyökkäävissä joukkueissa ovat osoittautuneet ratkaiseviksi. Ykkösylivoimaan kuuluminen on luonnollisesti plussaa. Laitoihin en oikeastaan koskaan hae mitään isompia yllättäjiä. Nuoret lupaukset tekevät aina paljon pisteitä harjoitusotteluissa, mutta päätyvät yleensä kauden alettua kolmosketjuun mikäli yleensä saavat jääaikaa. Sophomore jinx on myös kantapään kautta opittua todellisuutta vaikka se ei tietenkään 100%:sti pidäkään paikkaansa.
Maalivahdit, jotka pelaavat paljon. Salo on turvallinen valinta lähes aina. Potvin taas pieni arvoitus peliajasta huolimatta. Hasekia en edes harkitse ennen kuin Osgoodin tilanne selviää. Detroit voi peluuttaa Ozzieta alkukaudesta saadakseen aikaan mahdollisimman hyvän kaupan - ja luultavasti Hasek hinnoitellaan joka tapauksessa yli palkkabudjettini. Molareita valitessani hinta-laatusuhde merkitsee minulle enemmän kuin muilla pelipaikoilla. Pelkkä hyvä maalivahti ei tietenkään riitä vaan vaatii eteensä hyvän puolustuksen koska nollapelit ovat niinkin suuressa roolissa Dream Leaguessa. Kolikon toinen puoli on siis vaikkapa Bironin onnistuminen Buffalon kaltaisen joukkuepuolustuksen takana.
Kannattaa analysoida joukkueessa kesän aikana tapahtuneita muutoksia. Jonkun Mike Comrien merkitys Doug Weightin kaupan jälkeen on kaikkien hinnoittelijoidenkin tiedossa, mutta aika usein myös järjestäjiltä jää huomaamatta tärkeitä muutoksia, joiden vuoksi tiettyjen pelaajien rooli ja joukkueiden ylivoimakentät menevät uusiksi. Dream Leaguen järjestäjät ovat norjalaisia ja joskus tuntuu, että heidän NHL-tuntemuksensa voisi olla parempaakin. Pelipaikatkaan eivät aina pidä paikkaansa ja otankin usein sentteriksi kavereita, jotka todellisuudessa pelaavat laitahyökkääjinä.
Dream League on siinä mielessä helppo tapaus, että se alkaa vasta kun kautta on pelattu jo pitkään. Näin osallistujalla on aikaa katsoa tilanteen kehittymistä kauden ensimmäisen kuukauden ajan. Joukkuettaan ei kannata lähettää ennen kuin aivan viime tipassa ja ensimmäiseltä kaudelta jääneet vaihtonsa kannattaa tarvittaessa käyttää juuri ennen taukoa. Niiden kausien välissä olevan viiden vaihtomahdollisuuden kanssa kannattaa myös olla tarkkana. Aika monet tuntuvat unohtavan ne kunnes on liian myöhäistä.”
Kolme-neljä kautta sitten Pro Hockey siirtyi omassa kisassaan - hieman takellellen - nettiaikaan. Dream League ei ole kuitenkaan verkossa yksin, vaan melkeinpä jokaisella jääkiekkolehdellä, tai ainakin NHL-lehdellä, on oma kaupallinen virtuaaliliigansa verkossa. Onneksi kaupallisten liigojen lisäksi verkossa on myös ei-kaupallisia nettipooleja. Kiekkopesäläisten joukossa sai viime kaudella suuren suosion Small World Hockey-kisa. Muksu perusti kiekkopesäläisille kilpailuun omat divisooonansa ja ylläpiti ihmetystä herättävällä tarmolla Leikkikehässään kiekkopesäläisten sisäistä pistekisaa. Täytyy myöntää että minä nujerruin SWH:n vaatimaan jatkuvaan joukkueen ylläpitoon ja pelaajien vaihteluun. Eikä innostusta ruokkivaa menestystäkään tullut, mutta myönnän myös että en perehtynyt kunnolla kisan sääntöihin. Tänä vuonna Jatkoaikalaiset käyvät SWH:n kaltaista kisaa Sporting Newsin sivustoilla. Kisasta enemmän tässä ketjussa.
Pärjätäkseni JA:n kisassa tulevalla kaudella viimevuotista paremmin tein Muksulle kolme asiaa selventävää kysymystä. Miten se palkkakattosysteemi oikein pelaa? Miten vaihtoja SWH:ssä oikein kannattaa tehdä? Mihin ensi kaudella sinun mielestäsi kannattaa satsata?
Muksu: Palkkakattoa ei ole, vaan joukkueella on rahaa käytettävissään kauden alussa 50 miljoonaa. Pelaajien arvo nousee ja laskee ja siten vanha kohtuulliseksi havaittu keino halvalla ostamisesta ja kalliilla myymisestä pätee - ja kevääseen mennessä joukkueen arvo voi olla tuplaantunut. Täksi kaudeksi pelaajien hintaerot tuntuvat kaventuneen, joten on vaikea arvioida miten se vaikuttaa. Tärkeintä on muistaa se, että järjestelmä suosii rahallisesti massan mukana menemistä - valitettavaa mutta totta. Massan mukana meneminenkin on tehty hyvin helpoksi, koska jälkijunaankin voi hypätä. Pelaajien arvot päivitetään vain kerran viikossa.
Pelkäänpä että en osaa sanoa mihin kannattaisi satsata. Kenties neuvon satsaamaan jokaiseen kauppaan erikseen: Älkää ostako tai myykö, ennenkuin olette harkinneet juuri sen kaupan loppuun saakka ja juuri sen tilanteen pohjalta. Vain pitkäaikaiset loukkaantumiset tuovat helppoja päätöksiä.
...
Fantasialiigan voittamisesta minä en tiedä mitään, kun en ole koskaan voittanut. Pelannutkin olen vain Small Worldissa, joskin siitä kyllä on jonkun verrankin kokemusta. Niinä hetkinä kun peli on sujunut hyvin, olen havainnut, että reipas opportunismi on ollut tieni väliaikaseksi jääneeseen menestykseen. Maalivahtien loukkaantumiset lienevät paras ja selkein esimerkki: Kun voittavan joukkueen ykkösmaalivahti loukkaantuu, tekee kakkosmaalivahti seuraavissa peleissä kovaa tulosta. Halvalla. Vähemmässä mittakaavassa sama pätee myös esimerkiksi ylivoimakentällisiin, mutta siihen saumaan iskeminen vaatii yleensä jonkun verran oikeaa tietoa pelaajista.
Itse pelasin kohtalaisen kauden toissa talvena ja kantavana ajatuksena oli välttää turhia kauppoja. Ostin pelaajia pitkällä tähtäimellä ja pidin ostamani pelaajat, vaikka heti ensimmäisessä pelissä ei natsannutkaan. Tähän sekoitin sitten tuota opportunismia muutaman koko ajan vaihtuneen pelaajan muodossa. Joukkueessa oli siis hyvinkin hitaasti vaihtuva runko, mutta muutama paikka koko ajan "auki.”
Miksi ihmeessä aikuinen mies käyttää aikaansa tälläiseen puuhasteluun?
Jouni: ”Olen osallistunut jonkinlaiseen yleensä kaveripiirin Hockey Pooliin jo kaudesta 1981-82 lähtien enkä koskaan ole voittanut mitään, koska valitsen aina joukkueeseeni suosikkipelaajiani. Pooliin osallistuminen saa seuraamaan NHL-kiekkoa monipuolisesti - aamukahvilla huomaa lukevansa edellisen illan ottelujen tilastoja - ja pelejä katsoessa huomaa iloitsevansa mitä kummallisempien pelaajien syöttöpisteistä, koska nämä sattuvat olemaan omassa hockey poolissa.
Pooleja on niin monenlaisia, että on tärkeää valita sellainen mikä tuntuu hauskalta. Itse pidän sellaisista, joissa säännöt pakottavat rakentamaan joukkueen mahdollisimman realistisesti kuin oikean joukkueen - esimerkiksi antamalla plussaa jäähyminuuteista, eikä välttämättä pelkästään pistetilastojen kärkinimiä ja sellaisista pooleista, joissa pidetään reaaliaikainen varaustilaisuus.”
Nuckhead: ”NHL saa uuden merkityksen kun sinulla on oma pool joukkue. Kaveri on pakko voittaa ja jos satut voittamaan, tunne on kuin Ray Bourquella viime kauden jälkeen. Mikäli taas häviät... No, ensi kaudella sitten uudestaan!
Kaiken kaikkiaan oma pool joukkue lisää entisestään mielenkiintoa koko liigaa kohtaan. Sinulla on pakottava tarve seurata myös näitä joukkueita, joissa sinun poolpelaajasi pelaa. Aamuisin tarkastat netistä tai teksti tv:ltä pool pelaajiesi yöllä tekemät pisteet ja mikäli juuri sinun pelaajasi on tehnyt pisteitä, olet tietysti erittäin tyytyväinen. Seuraat tiiviimmin koko NHL:ää koska sinun on oltava ajantasalla, jotta menestyisit poolissa. Tv-ottelutkin tulevat mielenkiintoisimmiksi mikäli jommassa kummassa joukkueessa pelaa oma pool miehesi. Kaiken kaikkiaan, oma pool joukkue on hyvinkin merkittävä asia NHL kauden aikana.”
Aki: ”Onhan se mukavaa tutustua muihin lajista tietäviin, keskusteluilta ei vain voi välttyä, ja hyvä niin. Lisäksi poolit tuovat sopivasti mielenkiintoa pitkään, ja välillä jopa turruttavaan runkosarjaan. Eikä sovi unohtaa sitä tunnetta kun saa serkun tai jonkun kaverin nujerrettua tiukassa kilpailussa. Tai sitä tunnetta kun voittaa voittamasta päästyään, ja kaatuu sitten tiukan taistelun jälkeen play-offseissa toiselle todelliselle jääkiekon ystävälle voitoin 2-1. Kyllä se tuon pienen ajan menetyksen ja työn määrän korvaa. :-)”
Rami: ”Kaipa mul on sellanen kilpailijan luonne ja haluun aina voittaa. Sekä tietenkin NHL ja manageroiminen kiinnostaa hyvin paljon.”
Deader: ”Itse olen aloittanut poolien pelaamisen nimenomaan kanadalaisten ja amerikkalaisten ystävieni kanssa joskus 1990-luvun alkupuolella, mutta onhan Akin ja Ramin Net Hockey Leaguen kautta tullut uusiakin kavereita.
Kyllä rahaa voi tehdä vaikka NHL:ää seuraamalla. Itse ansaitsin sillä vuodessa sen verran, että vaimolta napattiin asumistuki pois.
Hockey poolin voittaminen onnistuu tiedon, rutiinin, onnen ja ajankäytön yhdistelmällä. Itselläni ei riitä aikaa SWH:n opettelemiseen kunnolla joten keskityn näihin yksinkertaisempiin pooleihin. Nyt tosin perustin ensimmäisen SWH-joukkueeni jonka tavoitteena on Jatkoajan NHL-palstan divarin viimeinen sija.”
Muksu: ”Varmaan siksi, että elämään ei vielä voi rekisteröityä netissä ilmaiseksi? Kivaahan se on ja erityisen kivaa se on enemmän tai vähemmän tutulla porukalla, jossa kilpailutilanne otetaan henkilökohtaisesti.
Sen lisäksi NHL:n seuraamiseen tulee aivan uutta syvyyttä, kun nelosketjutkin tulevat tutuiksi. Itseasiassa koko kuva NHL:stä muuttuu helposti paljon vähemmän mystiseksi - ja paljon kovempitasoiseksi. Viime vuosina on ollut muotia vähätellä NHL:n tasoa, mutta karu totuus paljastuu melko äkkiä, kun pelejä seuraa tiiviimmin.
Rahan ja ystävien hankinnassa tärkeintä on muistaa hankkia rahat ensin. Ystäviä tulee kyllä sitten. Luulisin, sillä itse olen vasta tuossa rahanhankintavaiheessa - tarkemmin ajatellen sitäkin vasta suunnittelemassa.”
”Jaa mää vai?”
Kolme vinkkiäni: Alex Tanguay, joka perii Foppan paikan Avsien ykkös-yv:ssä. Mark Parrish, joka saa ensimmäisen kerran urallaan pelata maailmanluokan sentterin vierellä (sama koskee muita Islesin laitureita). Robert Luongo, jos pelaamassasi liigassa painotetaan voittoja eikä torjuntaprosenttia tai nollapelejä, muutoin pakki Derek Morris, joka perii Phil Housleyltä yv:n pyörittäjän paikan Calgaryssä.
Jaa miksikö harrastan pooleja? Hmmm, eikö tämä artikkeli kerro jo asiasta kaiken tarpeellisen?