Viime kaudesta jäi paha maku Panttereiden suuhun
Florida Panthersien edellisestä kaudesta on vaikea löytää mitään positiivista: loukkaantumiset, puolustuksen heikkous, valmennusjohdon ongelmat sekä useiden pelaajien alisuoritukset olivat suurimmat syyt katastrofaaliseen kauteen. Joukkueen saldoksi jäi kauden päätyttyä 66 pistettä - 32 vähemmän kuin kaudella 99-00 - joka oli neljänneksi vähiten koko NHL:ssä. Suuri pettymys joukkueelle, joka vielä edelliskaudella selviytyi playoffseihin. Joukkueen kaksi valopilkkua olivat maalihirmu Pavel Bure sekä suuria odotuksia jo hieman täyttänyt maalivahti Roberto Luongo.
Bure oli jälleen liigan kovin maalitykki saalistamillaan 59 maalilla, jotka olivat ennätyksellisesti lähes 30 prosenttia koko joukkueen maalisaldosta! Luongokin rikkoi Panthers-ennätyksen torjuttuaan 5 nollapeliä. Kaudella oli fanienkin kannalta sentään ainakin yksi iloinen hetki: Murrayn veljekset saivat lähteä valmentajan ja GM:n hommista. Päävalmentajan paikalle tuli organisaatiossa jo työskennellyt Duane Sutter; GM:n hommat otti - ainakin toistaiseksi - hoitaakseen William Torrey. Sutterin johdolla joukkueen esitykset paranivat hivenen, mutta tilanne oli siinä vaiheessa kautta jo hyvin toivoton. Lisää viitteitä satsauksesta uudenlaiseen tulevaisuuteen saatiin viimeistään siinä vaiheessa, kun joukkueen peruskokoonpanoon kuuluneet Mike Sillinger, Ray Whitney ja Todd Simpson kaupattiin pois juuri ennen siirtorajan umpeutumista.
Vilkas kesä takana
Fanien kannalta katsottuna muita positiivisia asioita alkoi tapahtua valitettavasti vasta kauden päätyttyä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kauan ilmassa leijunut huhu joukkueen myynnistä toteutui, kun joukko liikemiehiä entisen amerikkalaisen jalkapallotähden Bernie Kosarin johdolla osti Panthers-organisaation 101 miljoonalla dollarilla. Uusi omistajaryhmä pääsee nyt joukkueen myymisen sijasta keskittymään tosissaan asioiden korjaamiseen, niin taloudellisella kuin pelilliselläkin puolella. Johtajat vaihtuivat, mutta valmentaja pysyy samana Duane Sutterin tehtyä jatkosopimuksen.
Tämän vuoden draft-tilaisuus järjestettiin Etelä-Floridassa, ja isännät onnistuivat yli odotusten. Joukkueella oli ykköskierroksen varauksensa suhteen paljon vaihtoehtoja, ja kuumimmaksi huhuksi nousi puolustaja Mike Komisarekin varaus. Kun Stephen Weissia ei kuitenkaan varattu kolmella ensimmäisellä vuorolla, oli Florida enemmän kuin innoissaan varatessaan tämän Steve Yzermaniinkin verratun pelaajan. Pitkästä aikaa Floridalla on omassa systeemissään kehittymässä mahdollinen supertähti. Weissin tämän kauden pelisuoritukset Panttereissa voivat jäädä vähäisiksi, joten toivottavasti joukkueen johto osaa olla kärsivällinen hänen kanssaan. Vähintään yhtä suuren huomion sai fanien keskuudessa aikaan Valeri Buren tulo joukkueeseen. Pavelin veli matkasi Calgarystä Floridaan yhdessä Jason Wiemerin kanssa; vaihdossa Flamesiin siirtyi fanien keskuudessa sekalaisia tunteita herättänyt Rob Niedermayer. Kun joukkue pääsi samoihin aikoihin eroon myös ikuisesta riesastaan Jiri Dopitasta, oli ilta mitä hienoin ja valmistautuminen uutta kautta varten pääsi kunnolla vauhtiin.
Edelliskauden joukkueesta ovat lähteneet pois myös Greg Adams, Len Barrie, Vaclav Prospal, Mike Wilson ja Anders Eriksson. Buren ja Wiemerin lisäksi nähdään ensi kaudella Pantteri-paidassa paluumuuttajat Jeff Norton, Ryan Johnson ja Bill Lindsay sekä Ruotsissa loistanut Kristian Huselius. Niklas Hagmanin hyvät otteet harjoituspeleissä voivat tuoda hänelle paikan joukkueessa, jossa laitahyökkääjien paikoille on kuitenkin kovaa tunkua.
Saavatko maalivahdit apua?
Roberto Luongo ja Trevor Kidd ovat mitä todennäköisimmin viettäneet kesän kaukana lentävistä kiekoista, sillä tämä maalivahtikaksikko sai niistä luultavasti yliannostuksen viime kaudella. Nämä miehet taistelivat ja suoriutuivat viime kaudesta oikeastaan erittäin hyvin, kun ottaa huomioon puolustuksen antaman tuen. Roberto Luongo vei kauden kuluessa Trevor Kiddiltä ykkösmaalivahdin paikan ja osoitti olevansa hehkutuksen arvoinen. Mies pelasi siis 5 nollapeliä, mikä on seuran ennätys. Saavutuksen arvo nousee, kun katsoo laukaustilastoja. Sellainen kiekkomäärä, jonka Luongo ja Kidd joutuivat ottelua kohden pysäyttämään ei voi olla terveellistä, joten toivottavasti he eivät tällä kaudella joudu samanlaisen tehtävän eteen. Trevor Kiddiä arvosteltiin kauden aikana siitä, että otteet huononivat heti hänen pudottuaan selväksi kakkosmaalivahdiksi, mutta mies on ennen kautta näyttänyt taas olevansa kunnossa, ja Sutter peluuttaakin miehiä varmasti sen mukaan kummalla on vire päällä. Mahdollisia ongelmia varten joukkue hankki kolmosmaalivahdiksi Wade Flahertyn. Hän voisi mahdollisesti suoriutua kakkosmaalivahdin hommistakin, ja tämä on nostanut Kiddin kauppaamishuhut taas pinnalle. Maalivahdeilta ei juurikaan voi edellyttää parempaa kuin viime kaudella; samanlaiset suoritukset riittävät pitämään tämän osa-alueen kunnossa.
Puolustuksessa ei merkittäviä parannuksia
Vuosi sitten kesällä Floridan odotettiin hankkivan Robert Svehlan avuksi toisenkin huippupuolustajan, joka pystyisi pelaamaan tasaisesti kovia minuuttimääriä. Niin ei kuitenkaan tapahtunut eikä näytä tapahtuvan tälläkään kesätauolla. Jälleen kerran puheet kovan luokan puolustajan hankkimisesta jäivät vain huhuiksi, ja joukkue saa tälläkin kaudella toivoa omien nuorten pelaajiensa nostavan pelitasoaan. Viime kaudella näin ei käynyt, mutta nyt John Jakopin, Lance Ward, Dan Boyle ja Brad Ference ovat taas vuoden kokeneempia, joten voimme jäädä odottamaan ketkä heistä mahtuvat kokoonpanoon. Varsinkin Ward esiintyi ajoittain kovastikin edukseen, ja voi olla, että hän aloittaa kauden Svehlan pakkiparina. Näiden kahden lisäksi varma pelipaikka on luultavasti takataskussa vain Bret Hedicanilla ja viime kauden sivussa olleella fanien suosikilla Paul Lausilla; Jeff Norton ja Lance Pitlick joutuvat varmasti kovaan taisteluun innokkaita nuorempiaan vastaan. Jokaisella puolustajalla on parannettavaa viime kaudesta, joten toivottavasti uusi valmennusjoukko saa ihmeitä aikaan. Selvää kuitenkin on, että puolustus on joukkueen huonoin lenkki, ja olisi suotavaa, että sen eteen tehtäisiin jotain. Voitaisiin esimerkiksi yrittää treidata yksi lupaavista laitureista yhteen isoon rooliin kykenevään puolustajaan.
Hyökkäyksen luisteluvoimaa lisätty
Eniten joukkueen ilme on muuttunut hyökkääjien osastolla. Kesällä tulivat paluumuuttajina takaisin eteläiseen Floridaan Ryan Johnson ja Bill Lindsay; molemmat olivat lähtiessään fanien suosikkeja ja saavat tämän aseman pikaisesti takaisin taistelija-pelityyleillään. Valeri Buresta puhutaan paljon, ja nyt joukkueella on vihdoin myös kakkosketjussa maalitykki; luultavammin Buren veljeksiä ei peluuteta yhdessä muuta kuin ylivoimalla. On tärkeää levittää maalintekoa useisiin ketjuihin ja Sutter haluaa varmasti molempien rinnalle pelaajan joka saa kaivettua kiekot kulmista. Valerin mukana tuli myös Jason Wiemer joka saa Niedermayerin jättämän paikan joukkueen puolustavana keskushyökkääjänä. Juuri hän on esimerkkiyksilö pelaajasta, jollaisia Floridan kokoonpanoon tarvitaan: pelaa kovaa ja tekee useita eri asioita joukkueen eteen. Kolmosketjun keskelle on montakin vaihtoehtoa, joista Wiemer on yksi, mutta vihdoinkin joukkueesta löytyy syvyyttä tällaiseenkin tilanteeseen.
Joukkue menetti parin viime kauden aikana hyökkäyspäästä paljon nopeutta, mutta tätä on nyt korjattu. Kevyn Adams, Ryan Jonhson, Bill Lindsay sekä Marcus Nilson lisäävät joukkueen liikettä kentän molemmissa päissä.
Olli Jokiselle tarjottiin viime kauden aikana moneen otteeseen kakkosketjun sentterin paikkaa, mutta Jokinen ei tässä tehtävässä onnistunut. Nyt Sutterilla on taas vaikea paikka edessä päättäessään kuka tuohon kakkosketjun keskelle sopisi. Jokinen on noussut jälleen ykkösvaihtoehdoksi ja nyt OJ:n pitää vain osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Harjoituskauden alussa Hagman-Jokinen-Huselius kolmikko teki leirillä tuhojaan ja kaikki antoivat itsestään lupaavan kuvan. Panthersien hyökkääjillä on pelaamisessaan parannettavaa kentän molemmissa päissä. Viime kauden huonoa puolustuspeliä ei voi panna pelkästään puolustajien piikkiin, vaan myös hyökkääjien on osoitettava halukkuutensa tehdä töitä kaikilla osa-alueilla. Toisaalta maalinteko ei saa jäädä yhden miehen harteille, kuten viime kaudella. Kun tarkastelee joukkueen kokoonpanoa, näyttää siltä kuin joukkue olisi saamassa hyvän balanssin hyökkäyskalustoonsa: löytyy sekä taitokiekkoa että voimakiekkoa pelaavia, puolustuspään ja hyökkäyspään spesialisteja sekä nuoria ja kokeneita. Nyt pelaajiin täytyy saada kurinalaisuutta pelata suunnitellun systeemin mukaisesti, ja otteiden täytyy olla tasaisempia kuin viime kaudella.
Valmennuksessa uusia kasvoja
Valmennus puolella Duane Sutter teki siis jatkosopimuksen ja valitsi myöhemmin kesällä häntä ensi kaudella avustavat valmentajat. Paul Baxter sai paikan, josta hänen kollegansa eivät varmasti ole kateellisia, hänen täytyy nimittäin tehdä ihmetekoja saadakseen Floridan puolustukseen lisää ryhtiä ja uskottavuutta. George Kingston taas tuo mukanaan yli 30 vuoden valmennuskokemuksen. Duane Sutter voi olla juuri sellainen valmentaja, jota tämä joukkue tarvitsee. Sutter arvostaa suuresti kovaa työntekoa ja hän sai loppukaudesta jopa Pavel Buren esittämään puolustustaitojaan. Nyt kun Sutterilla on vielä valitsemansa työryhmä ympärillään, voimme jäädä odottelemaan ehkä jopa yllättävän hyviä tuloksia.
Erikoistilannepelaamisen parannuttava
Joukkueen erikoistilannepelaaminen ei ole toiminut aikoihin. Yli- ja alivoima ovat pari viimeistä kautta tökkineet pahasti, ja kun lisää huonoon alivoimapelaamiseen runsaan jäähyilyn, tulos ei voi olla hyvä. Bill Lindsay ja Ryan Johnson tuovat hyvää alivoimapeliä ja ahkeraa karvausta. Ylivoimalla Sutter on harjoituskaudella kokeillut neljää tai välillä jopa viittä hyökkääjää samaan aikaan kentällä. Valeri ja Pavel osaavat maalinteon salat, kun taas Huselius ja Kozlov ovat syöttöspesialisteja; siinä on jo pari hyvää tutkaparia tiedossa. Erikoistilanteissa ottelut usein ratkaistaan, ja viime kauden heikko menestys osoitti Pantherseille hyvin selvästi, että tällä alueella on paljon parannettavaa.
Playoffs-haaveet
Kauden 99-00 jälkeen Panthers-pelaajat olisivat varmasti halunneet päästä takaisin jatkopeleihin ja osoittamaan, että pystyvät voittamaan niissäkin. Playoffsit jäivät kaukaiseksi haaveeksi, mutta nyt uudistuneella joukkueella on uusi mahdollisuus todistaa taitonsa. Playoffseihin pääseminen on vähintäänkin realistinen tavoite, ja muuhun ei saakaan tyytyä. Siitä eteenpäin onkin jo vaikeampaa noin kokemattomalla puolustuksella, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Yhden osa-alueen parantaminen ei auta, vaan joukkueen yleisilmeen on muututtava ja sitä kautta saatava pikkuasioita parannetuksi. Yksi asia on varma: Pantterit aikovat saada takaisin maineensa kovana ja työtä tekevänä joukkueena, jota vastaan kukaan ei mielellään halua pelata.
