Viime keväänä kaikki näytti hyvältä. HIFK näytti menevän kohti pudotuspelisarjan kolmatta voittoa viidennessä puolivälierässä, mutta toisin kävi. HPK nousi tasoihin, ja vain kuusi sekuntia ennen kolmannen erän päättymistä entinen IFK-pelaaja Janne Laakkonen tummensi kevääseen hitaasti heräävän Helsingin taivaan. Laakkosen takakulmalta lähettämä rannelaukaus painui vastustamattomasti ohi helsinkiläisten maalivahtia vartioineen Mika Norosen.
HPK otti ottelusarjassa kolmannen voittonsa, ja eteni seuraavassa ottelussa välieriin. Jälleen kerran yksi IFK:n toivon täyttämä kevät oli päättynyt jättimäiseen pettymykseen.
Johtajuutta takalinjoille ja hyökkäykseen
Helsingin IFK toipui nopeasti kevään fiaskosta. Seura ilmoitti toukokuun alussa pelaajasopimuksesta, joka nosti koko seuran uskottavuutta ja toi kaivattua kokemusta kokoonpanoon – Ville Peltonen palasi 15 vuoden kierroksen jälkeen takaisin kotiin. Peltonen on juuri sitä, mitä IFK kaipasi – ja on kaivannut jo kauan. Peltonen on kaiken nähnyt kiekkosoturi, joka pelitaitojensa lisäksi on äärimmäisen tärkeä pukukoppipelaaja.
Vuoden 1995 kultasankari on pelaaja, joka tekee joukkuekavereistaan astetta paremman jääkiekkoilijan. Ja miehen pelkkä olemus huokuu sellaista varmuutta ja uskoa omaan tekemiseen, jota mikä tahansa joukkue tarvitsee menestyäkseen.
Peltonen ei ollut kesän ainoa "uusvanha" pelaaja stadilaisten hankintalistalla. Naapuriseura Jokereissa viimeiset kaksi kautta torjunut IFK-kasvatti Juuso Riksman teki niin ikään paluun "Nordiksen" kirkkaisiin valoihin. Riksmannin rooli ei ole kadehdittava. Jos paineet Jokereiden maalilla olivatkin kovat, ei tilanne helpota IFK:ssakaan. Riksmannille on tyrkyllä rooli seuran ykkösmaalivahtina – siis tehtävä, jossa oikein kukaan ei ole onnistunut sitten 1990-luvun lopun. Kassari toisensa jälkeen on joutunut luikkimaan häntä koipien välissä kohti väljempiä vesiä.
Riksmannin urakkaa helpottamaan HIFK palkkasi kokeneen Ari Vallinin. Viidensadan liigaottelun rajaa lähestyvä puolustaja on elintärkeä lisä helsinkiläisjoukkueen takalinjoille. Harjoitusotteluiden perusteella hankinta oli onnistunut.
Puolustusta vahvistettiin lisäksi Lahdesta siirtyneellä Mikko Kousalla. Lahtelaispuolustajalla pitäisi potentiaalia riittää ainakin geeniensä puolesta, sillä nuorukaisen isä, Keijo Kousa oli aikoinaan Suomen jalkapallomaajoukkueen kantavia voimia. Kousa olikin European Trophyssa IFK:n tehokkaimpia puolustajia, mutta lahtelaisen suurimmat ongelmat ovatkin puolustuspäässä.
Pakistoon eksootisemman säväyksen antaa amerikkalaispuolustaja Eddie DelGrosso, jonka try-out-sopimusta päätettiin jatkaa. Rohkeasti hyökkäyksiin mukaan tuleva puolustaja voi hyvinkin lunastaa itselleen koko kauden kattavan sopimuksen. Toinen try-outilla ollut ulkomaanapu, Ewan Barlow jatkoi jo matkaansa Ruotsin Rögleen.
Uusista nimistä myös Ville-Vesa Vainiolalla on sopimuksessaan koeaikapykälä, joka umpeutuu ennen liigan alkua. Viime kaudella Mestiksen KooKoossa pelannut 25-vuotias hyökkääjä omaa todellista potentiaalia lyödä läpi liigatasolla.
Maalivahdit taas ongelma?
HIFK:lla on paperilla kasassa jälleen hyvä ryhmä, joka voi kaiken osuessa kohdalleen taistella jopa siitä kaikkein kirkkaimmasta mitalista, mutta IFK:n viime vuodet tuntien tiedetään myös se toinen mahdollisuus. Helsinkiläisten kaikki osa-alueet kestävät vertailun pahimpien kilpailijoiden kesken, mutta kysymysmerkkejäkin toki on.
Yksi suurimmista kysymysmerkeistä on jälleen kerran maalivahtipeli. Juuso Riksmanin otteet harjoitusotteluissa eivät ole vakuttaneet, ja molarin jatkuvat selkäongelmat lisäävät arvoituksellisuutta entisestään. Pystyykö Riksman piiskaamaan itsensä vielä parin kauden takaiseen vireeseen? Jos ei, IFK:lla on taas maalivahtiongelma. Kakkosmaalivahti Jan Lundell on elämänsä kunnossa, ja voi runkosarjassa torjua pitkiäkin jaksoja hyvin, mutta Lundellin pään kestävyys kevään kuumimmissa taistoissa on tullut testatuksi ehkä liiankin monta kertaa. Ei vain riitä.
Puolustuksessa vaaditaan myös tasonnostoa. Toni Söderholm ei ole ollut entisensä enää vähään aikaan, joten nyt olisi aika palata samalle loistavalle tasolle. Jos kokenut Söderholm tässä onnistuu, on IFK:n pakisto jopa pelottavan vahva. Ari Vallin, Martti Järventie ja Markus Kankaanperä muodostavat terveenä ollessaan pakiston selkärangan. Silti pakisto kaipaisi yhtä rightin puolen viivatykkiä, mutta sitä IFK:lla on aikaa etsiä vielä siirtorajalle asti, sillä nykyinen pakisto riittää vallan hyvin syksyn taistoihin.
Hyökkäysosasto on stadilaisten vahvin osa-alue. Jo viime kaudella häikäissyt Mikael Granlund on valmis ottamaan ykkössentterin paikan Ruotsiin siirtyneeltä Kim Hirschovitsilta. Granlund saa rinnalleen paljon laatua, sillä HIFK:lta löytyy useita ykkösketjuun ja ylivoimaan kelpaavia hyökkääjiä. Vasta elokuussa sopimuksensa uusimaan päässyt Kimmo Kuhta tuo tärkeitä variaatiomahdollisuuksia ketjuihin. Peltonen on myös hyvässä kunnossa, joten tehoja voidaan odottaa. Juha-Pekka Haatajan pitäisi kuitenkin pystyä ottamaan joukkueessa ykkösmaalipyssyn paikka. Haataja on tosin kauden alussa viikkoja pois rannevamman vuoksi.
Myös Teemu Ramstedille on tarjolla iso rooli. Hänen odotetaan ottavan kakkossentterin rooli. Toisaalta, jos Granlund ei löydä yhteistä säveltä Haatajan ja Peltosen kanssa, voidaan viime kaudella erinomaisesti toiminut Ahtola-Ramstedt-Granlund-ketju koota uudelleen.
Hyökkäyksen osalta tilanne on osittain sama kuin puolustuksen; kädellisen laiturin hankkiminen nostaisi tasoa, mutta ei ole välttämätön.
Pakko onnistua
Viime kevät kypsytti monet pitkäaikaisetkin fanit. Joukkueen piti olla tarpeeksi vahva, mutta niin vain bensa loppui kesken. Nyt HIFK on kuitenkin ajautunut tilanteeseen, jossa sillä ei ole varaa samanlaiseen katastrofiin.
Kolmatta kautta IFK:ta valmentava Kari Jalonen on niin ikään vedenjakajalla. Tulosta olisi tultava. Viime kauden surkea loppu laitettiin monien papereissa nimen omaan Jalosen piikkiin. Ylivarovainen taktiikka kostautui karmaisevalla tavalla. Kysymys kuuluukin, onko virheistä otettu opiksi?
IFK tulee jälleen kerran menemään helpohkosti kuuden joukkoon, mutta siitä eteenpäin menestys riippuu monesta tekijästä. Kestääkö maalivahdin pää, ja osaako Kari Jalonen taikoa oikeanlaisen menestysreseptin. Jotta viime keväinen painajainen ei enää toistuisi IFK:n pitää uskaltaa pelata omilla vahvuuksillaan. Menestykseen on taas kerran hyvät eväät olemassa.
