JYP tulevana välierävastustajana veti Kärppien päävalmentajan, Kari Heikkilän, hieman mietteliääksi sunnuntai-iltana kun oululaiset olivat ottaneet kauden avausvoittonsa hallitsevasta Suomen mestarista - Helsingin Jokereista.
Omaan peliin keskittyminen onkin Kärpille aivan oikea metodi pudotuspeleihin lähdettäessä. Joukkueessa on käsiä ja jalkoja enemmän kuin pienessä kylässä. Vastustajien scouttaamisen voi rajata maalivahteihin ja muutoin miettiä lähinnä omia tekemisiään.
JYP Jyväskylästä lukeutuu jo nyt kauden ehdottomiin voittajiin. Vuosia huolella tehty hyvä ja rauhallinen työ alkaa kantaa hedelmää kaukalossa. Hyvien peliesitysten muuttaminen euroiksi ei kuitenkaan ole vielä tällä kaudella onnistunut. Jotta kaupungissa saataisiin kunnollinen kiekkohuuma päälle, olisi vähintään venytettävä pleijareiden ensimmäistä kierrosta mahdollisimman pitkälle, muutoin joudutaan perinteisesti venyttämään lähinnä penniä. Parasta olisi tietenkin eteneminen vieläkin pidemmälle.
Kärppiä vastaan JYP:llä tulee kovat ajat. Nelostietä ees-taas jyräävät molempien joukkueiden fanibussit tulevat pitämään puolta Suomea varpaillaan ja huolehtimaan osaltaan teidenvarsien lannoittamisesta.
Pääkaupungissa jytisee
IFK:n kausi ei päättynytkään toistamiseen mahalaskuun, ainakaan vielä. Jos joukkue pistää kunnolla kampoihin Jokereille, ja etenkin jos se menee jatkoon, on Alpokin taas kaikkien kaveri viimeisen päälle.
Runkosarjassa viime vuoden tapaan sinne tänne pyllähdelleessä joukkueessa on muutama erittäin korkean profiilin pelaaja ja loistava maalivahti, Dave 'Olympos' Stathos. IFK:ssa saadaan henki taatusti päälle, ilman että valmennuksen tarvitsee siihenkään puoleen kiinnittää suurempaa huomiota. Jokerit on ennakkosuosikki, mutta jääkiekossa kaikki on mahdollista, etenkin paikallistaistoissa, etenkin Helsingin paikallistaistossa.
Hallitsevasta mestarista, Jokereista, on totutusti hankala sanoa mitään ennen pleijareita. Touhu saattaa olla tavat-toman tukkoista, tai sitten edetään lentämällä. Raimo Summanen on sen verran arvaamaton kaveri, mad professor, että joukkueen tulevaa taktiikkaa, tai kulloistakin sijaintia kuntokäyrällä, voi vain arvailla. Onko kuntohuippu kenties ajoitettu ensi syksyn Marski Cupiin? Siinä meillä jännittämistä.
Toivotaan että Pääkaupungin välieräparista tulee jotain semmoista josta voidaan jälkeenpäin todeta: "Ikinä en ole Suomessa nähnyt mitään vastaavaa!"
Kerhoseura
Mielenkiintoa ei puutu myöskään tästä välieräparista: HPK- TPS. Runkosarjaa tuijottamalla HPK menee heittämällä jatkoon, mutta niin piti käydä jo viime vuonna välierissä Jokereita vastaan. Tolkuttomasti ailahdellut ja sekoillut TPS on kuten IFK: maalivahtiosastolla löytyy ja profiilipelaajia löytyy. Palloseurassa on myös kaikesta huolimatta edelleenkin vahva voittamisen kulttuuri, ei sitä ole totaalisesti ehditty tappaa edes Ruissalosta käsin. Lisäksi TPS on, Tapparan lailla, nousukunnossa.
HPK oli valmentajansa, Jukka Jalosen, mukaan runkosarjan paras jo viime kaudella. Nyt se oli sitä myös pisteiden valossa, hoidellen komean kaikkien aikojen piste-ennätyksen. Nooh, välisarjavastustajat ehkä olivat osittain hieman lepsuja, mutta ennätys mikä ennätys.
Pleijarit ovat kuitenkin pleijarit. Moses is Moses ja bisnes is bisnes. Runkosarjaosaamisen ylistys voisi olla hyvä lopettaa ajoissa. Onko HPK:n taktinen osaaminen kasvanut viime kaudesta? Minun kristallipalloni on usvan peitossa.
Tänä vuonna Kerho on kuitenkin sikäli paremmissa asemissa SM-kullan suhteen, että se kohtaa Jokerit aikaisintaan finaaleissa, jos joukkueet sinne asti pääsevät. Helsingin Areenasta kun ei ole tainnut historian saatossa Hämeenlinnaan matkata kuin yksi vaivainen piste.
Bluesia Kirveellä
Jos JYP:n, IFK:n tai TPS:n jatkoon menoa voidaankin pitää yllätyksenä, niin välieräparista Blues - Tappara on turha viisastella etukäteen. Bluesin pitäisi olla vahvoilla, mutta Tappara on tullut todella lujaa viime aikoina. Joukkue on tuhrannut viime vuosina finaaleja enemmän kuin keskimääräinen liigaseura voi nykyään ajatella koskaan edes saavuttavansa. Oppirahoja on maksettu raskaamman päälle. Kokemusta löytyy, yhteen hitsautunut ja sisuuntunut joukkue löytyy. Jos esitämme Tapparalle saman kysymyksen kuin Kerholle: onko taktinen osaaminen kehittynyt viime kaudesta, niin minun perstuntumavastaukseni on että ON. Tällä kertaa Tappara on tullut pleijareihin hiipimällä, ei dieselin lailla tylsästi jyräämällä.
Tappara on vaarallisempi kuin aikoihin, mutta vaarallinen on Blueskin. Pleijareissa aina tärkeitä profiilipelaajia löytyy enemmän kuin vastustajalla, mutta löytyykö yhtenäisyyttä? Löytyykö Bluesista leveyttä? Entä jos Tappara taklaa Jan Calounista pelihalut pihalle, kuka silloin nousee esiin? Onko Blues joukkue vai yksilöurheilijajoukkue?
Yksilöurheilijoista ainakin maalivahti Jarmo Myllys on jo pelannut joukkueelle pelejä ja pisteitä viime aikoina. Kukaan tuskin kehtaa ennustaa että meno Wanhan kohdalla muuttuisi.
Koskapa tämä mietetuokio tuli aloitettua vanhalla kunnon urheilukliseellä, niin päätettäköön se myös sellaisella: Elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja.
että sikäli…
