Jatkoajan SM-liigatoimituksen toimituspäälliköt Matias Strozyk ja Manu Lempinen puntaroivat kauden ajan edellisen liigaviikon tärkeimpiä tapahtumia ja puhuttaneimpia aiheita. Tällä viikolla mukana on myös Jatkoajan Helsingin-toimituksen Teemu Tammilehto.
Onko tammikuun tasaus toimiva järjestelmä?
Matias Strozyk: Riippuu näkökulmasta. Tänä vuonna lähes kaikki seurat eivät valinneet vastustajaansa taloudellisin perustein ja tuloksena oli hyviä pareja, jotka onneksi sattuivat valintojen ja otteluiden välisenä aikana tekemään keskinäisistä otteluistaan vieläkin mielenkiintoisempia. Näistä esimerkkejä olivat TPS-Lukko ja Ässät-KalPa. Toisaalta yleisömäärien suhteen menestys ei ollut toivottavalla tasolla. Loppujen lopuksi koko tasauskikkailun voisi jättää suoraan pois ja koko järjestelmän suolan, eli kaksi keskinäistä kohtaamista parin päivän sisään, voisi laittaa suoraan otteluohjelmaan jo kesällä.
Manu Lempinen: Järjestelmää on suoraan vaikea sanoa toimivaksi tai toimimattomaksi. Negatiivisena puolena voidaan mainita jonkinasteinen keinotekoisuus, vaikka se onkin hyvin selkeää keinotekoisuutta. Mikäli järjestely jatkuu, muutaman vuoden kuluttua se hyväksytään jo normina. Iloinen piirre asiassa on tammikuinen pudotuspeliharjoittelu. Parin päivän rypistys piristää kummasti runkosarjassa juuri sitä ajanjaksoa, joka muuten on monien kannattajien kohdalta jo kevään odottelua. Ei systeemissä ainakaan mitään sellaista ongelmaa ole, että se pitäisi välittömästi räjäyttää alkutekijöihinsä.
Teemu Tammilehto: Yleisömääristä päätellen ei. Pelaajat kyllä pitävät tällaisesta pienimuotoisesta pudotuspeliharjoittelusta, mutta yleisöä ottelut eivät näytä vetävän. Esimerkiksi Tampereen paikallisottelu ei täyttänyt Hakametsän hallia kumpanakaan iltana. Vastustajien valitseminen tuo toki tietynlaista jännitettä ja taktikointia seurojen välille, mutta markkinointikikkana se ei toimi.
Lue lisää:
Tammikuun otteluohjelma
Siirtorajaan on enää reilu viikko. Millaisia liikkeitä on odotettavissa?
Strozyk: Tuttuun tapaan kysyntä ja tarjonta ovat pahasti epätasapainossa. Moni on keskushyökkääjän perässä, toiset puolustajan, loput molempien. Todennäköisesti ensi viikon tiistaina riittää jälleen liikennettä, mutta kenekään ison kalan en usko, valitettavasti, vaihtavan seuraa liigan sisällä. Ulkomailta joku voi löytää tiensä SM-liigaan ja matalamman profiilin pelaajia kyllä siirrellään.
Lempinen: Ässien ja Mika Toivolan työnäyte on ainakin kiinnostavaa nähdä. Tommi Huhtalan korvaaja nimittäin puuttuu yhä. Patrick Yetmanin lähdön myötä pelimerkkejä pitäisi olla käytettävissä, joten Ässien menestystoiveiden kannalta eletään nyt kriittistä aikaa. Lauantain Ässät-KalPa kieltämättä toi mieleen sen, että kuopiolaiset saattaisivat kookasta peruspuolustajaa tarvita riveihinsä loukkaantumisia paikkaamaan. Yleisemmällä tasolla tarkkailen kovasti, josko lapsenkengissä SM-liigassa oleva pelaajavaihtokulttuuri osoittaisi viimein heräämisen merkkejä. Useampi liigaseura saattaisi hyötyä tästä, sillä kaikilla vahvistuksia hamuavilla ei ole taloudellisia resursseja toteuttaa mielihalujaan.
Tammilehto: Kärkiseuroista ainakin pääkaupunkiseudun suuret liikkuvat varmasti vielä markkinoilla. Jokerit painii loukkaantumisten kanssa, ja etenkin puolustuspää on tällä hetkellä todella ohut. Joukkue saattaa hankkia myös keskushyökkääjän, jos Riku Hahlin paluu viivästyy. Myös KalPa hakee varmasti vahvistusta puolustuspäähänsä, kun Ryan Lannon on sivussa loppukauden. Mielenkiintoa herättää myös Bluesin maalivahtitilanne. Kolme ottelua torjunut Antti Ore on aloittanut vakuuttavasti, mutta kuinka kauan 32-vuotiaan tulokkaan lento kestää? Tammikuun lopusta tulee varmasti kiireinen, sillä kaikki joukkueet ovat jonkinlaisen vahvistuksen tarpeessa. Eri asia on sitten, riittääkö kaikilla rahaa uusiin hankintoihin.
Lue lisää:
Jatkoajan SM-liigasiirtolista
Pystyykö Timo Lehkonen kääntämään vielä HPK:n kurssin?
Strozyk: Taistelu jumbosijan välttämisestä on alkanut kääntyä HPK:n ja Ilveksen väliseksi, joten helppoon paikkaan Lehkonen ei pääse. Lehkonen on saanut kerätä oppia esimerkiksi Jukka Jalosen taustalla ja uskon pelaajien kyllä tukevan uutta valmentajaansa, mutta saa kyllä tehdä täyden työn päättääkseen Kerhon kauden muuten kuin liigakarsinnoissa. Ensi kaudelle koko organisaation on syytä käydä läpi toimintatapojaan, niin surullinen on muutaman vuoden takaisen mestarin tilanne.
Lempinen: Karsintojen välttäminen tai vähintään karsintojen kautta HPK:n liigapaikan varmistaminen on Lehkosen ainoa tavoite, sen kummemmasta kurssin muutoksesta ei tarvitse edes haaveilla. Joukkue on täynnä keskinkertaisuutta kaikilla osa-alueilla. Se on ymmärrettävää, koska rahaa ei muunlaiseen pelaajarekrytointiin ollut. Toisaalta taas ne muutamat kärkihankinnat olivat surkeita. Hämeenlinnassa vaaditaan nyt kaikilta kärsivällisyyttä ja etenkin järkeä toiminnan pitkäjänteiseen suunnitteluun. Lehkosen ainoa missio on pelastaa se mitä pelastettavissa on, eli liigapaikka.
Tammilehto: Ei pysty. Tosin, jos kurssi kääntyy edes sen verran, että joukkue välttää karsinnat, voi Lehkonen pitää suoritustaan onnistuneena. Kerhon ongelmat ovat tällä hetkellä paljon valmentajakysymystä syvemmällä, joskin valmentajanvaihdos oli odotettu ja oikea ratkaisu. Jotakin oli tehtävä. Lehkosen päällimmäinen missio on pitää joukkue elossa ensi kauteen asti, jolloin seurassa toivottavasti alkavat uudet kuviot.
Lue lisää:
Uutinen: Rindell ulos HPK:sta - Lehkonen tilalle
Kommentti: Maalitaulu sai Rindellin kasvot
Miten SM-liigan kurinpitomenettely toimi viime viikolla?
Strozyk: Jari Sailio oli ainut lisäsanktioita saanut. Hän myös ansaitsi sen Jarkko Ruudun turhasta lumienkeliliioittelusta huolimatta, joten kahden ottelun pelikiellon suhteen SM-liiga oli oikeassa. Sen sijaan Kalle Kaijomaan taklatessa Masi Marjamäkeä SM-liigan kurinpidon turhat pykälät nousivat esiin. Videopäätuomari ei vienyt asiaa eteenpäin, joten Sampo Liusjärven kädet olivat sidotut. Ilveskään ei asiasta valittanut ja Kaijomaa pääsi pelaamaan tasauksen toisessa osassa. SM-liigan kurinpitäjän pitäisi voida ottaa käsiteltäväkseen tapaukset, vaikka kumpikaan videotuomari ei veisikään sitä eteenpäin. Siinä mielessä järjestelmä ei toiminut, muutenkin kuin vain viime viikolla.
Lempinen: Keskitän nyt huomioni ainoastaan Sailion ja Ruudun tapaukseen, sillä se on mainio esimerkki siitä, miksi järjestelmä ei ole toimiva. Kurinpitopäätöksessä todetaan, että Ruutu on kiekoton mies ja Sailio kohdistaa taklauksensa tietoisesti päähän. Lopputuloksena on kahden pelin panna. Teko oli siis rangaistavuudeltaan samanlainen kuin Ilari Melartin ja Matt Generousin tappelu vähän aikaa sitten. Siinä ei ole mitään järkeä, vaarallisista taklauksista on annettava kovempia sanktioita. Liusjärvi perustelee tuomiota myös aiemmalla linjalla vastaavien taklausten suhteen. Se on ymmärrettävää, mutta ongelma on siinä, että aiempi linja on täysin naurettava.
Tammilehto: Huonosti. Sailion tapaus meni kurinpitomenettelyn osalta hyvin, mutta Kaijomaan tapauksessa mentiin pahasti metsään. Tappara-puolustajan taklaus oli todella törkeä päähän kohdistunut taklaus, ja se oli selvästi tahallinen vahingoittamisyritys. Puolustaja lensi kyllä ottelusta pihalle, mutta kun videopäätuomari ei vienyt asiaa eteenpäin, välttyi Kaijomaa lisärangaistuksilta. Kurinpitomenettely on todella epäselvä ja tapoihinsa kangistunut. Rangaistuksen eteneminen Liusjärvelle asti vaatii videopäätuomarin päätöksen tai seurojen käsittelypyynnön. Käsittelypyynnön hinta on 5000 euroa, joten varmasti moni valitus jää tämän takia piippuun. Rahat toki palautetaan, jos käsittelypyyntö johtaa tuomioon, mutta seurat pelaavat usein varman päälle.
Lue lisää:
Uutinen: Sailiolle pelikieltoa Ruudun kolhimisesta
Onko sääntö loukkaantumiseen johtavan taklauksen aiheuttamasta ulosajosta toimiva?
Strozyk: Ei se täydellinen ole, mutta ei sen ole tarkoituskaan. Moni taklaustilanteessa loukkaantuva pelaaja palaa kaukaloon vielä saman ottelun aikana, joten loukkaantumisen käyttäminen määräävänä tekijänä on siinä mielessä kyseenalaista. Viime viikolla esimerkkejä ovat Eero Elon taklaus Timo Seppäseen ja Markku Flinckin taklaus Arsi Piispaseen. Molemmat taklaajat saivat suihkukomennuksen ja molemmat pelaajat olivat joukkueidensa kokoonpanossa alle vuorokautta myöhemmin. Olennaista säännössä on pyrkimys vähentää vaarallisten taklausten määrää ja lisätä pelaajien harkintaa, mutta loukkaantumisen vakavuuden määrittely jäällä ja lyhyessä ajassa on mahdotonta. Nykyinen sääntö on kompromissiratkaisu, ja tuomarin pakottaminen valitsemaan ulosajon ja viheltämättä jättämisen välillä ei ole ideaalitilanne.
Lempinen: Ei se erityisen toimiva ole. Nyt pelaajilla on aivan liikaa valtaa käsissään, kyseenalaisen töötin jälkeen voi jäädä hetkeksi makoilemaan hyvillä mielin ja sitten palata pyörittämään ylivoimaa. Rehellisyyden pitäisi tietysti olla lähtökohta kaikelle, mutta eihän se ihan niin mene. Tuomareilla pitäisi olla laajempi keinovalikoima määrittää rangaistus nimenomaan teon mukaan. Asiassa on myös se puoli, että teko voi olla äärimmäisen törkeä, vaikka sen kohde ei tilanteessa loukkaantuisikaan. Selkeissä tapauksissa voi kurinpitovaiheessa mielestäni pyöritellä lääkärintodistuksia, mutta tuomareiden ei pitäisi joutua kenenkään terveydentilaa arvioimaan.
Tammilehto: Periaatekysymys. Rangaistaanko teosta vai teon seurauksista? Puhtaasta taklauksesta, jossa taklattava loukkaantuu, ei siis pitäisi saada minkäänlaista rangaistusta. Edellä mainitun perusteella olisi siis loogista, että rangaistaisiin vain itse teosta. Loukkaantuminen voisi olla koventava tekijä myöhemmissä kurinpitomenettelyissä, kun tekoa pystyttäisiin arvioimaan videoiden ja pelaajien lausuntojen perusteella. Nykyinen käytäntö aiheuttaa perjantain kaltaisia tilanteita, jossa tuomarit joutuvat heittämään kolikkoa. Flinckin taklauksesta oli nykyisillä säännöillä tuomittava joko pelirangaistus tai jätettävä tilanne tuomitsematta. Tällä kertaa tuomarit arpoivat yleisön paineen alla väärän vaihtoehdon, kun puhtaasta taklauksesta tuomittiin ulosajo pelkän loukkaantumisen varjolla.
Viikon kommentti
Pekka Virta TPS:n pelaajahausta:
– Tilanne on loistava. Meillä on pikkubussillinen pelaajia tuolla odottamassa julkistamista.
Lue lisää:
Otteluraportti: TPS-Lukko 12-0
Aiemmat maanantaijäät:
Viikko 3 (9.1.-15.1., Harri Laiho)
Viikko 2 (2.1.-8.1., Jarmo Korhonen)
Viikko 1 (26.12.-1.1., Eero Hurmerinta)
Viikko 51 (12.12.-18.12.)
Viikko 50 (5.12.-11.12., Ilari Isotalo)
Viikko 49 (28.11.-4.12. Alpo Suhonen)
Viikko 48 (21.11.-27.11., Asko Huuki)
Viikko 47 (14.11.-20.11., Tommi Koivunen)
Viikko 46 (7.11.-13.11., Mika Tuutti)
Viikko 45 (31.10.-6.11., Jukka Jalonen)
Viikko 44 (24.-30.10., Hannu Viinikkala)
Viikko 43 (17.-23.10., Janne Onnela)
Viikko 42 (10.-16.10., Timo Tolonen)
Viikko 41 (3.-9.10., Marko Kivenmäki)
Viikko 40 (26.9.-2.10., Juha Palosaari)
Viikko 39 (19.-25.9., Eetu Huisman)
Viikko 38 (12.-18.9.)