Jatkoajan SM-liigatoimituksen toimituspäälliköt Matias Strozyk ja Manu Lempinen puntaroivat kauden ajan edellisen liigaviikon tärkeimpiä tapahtumia ja puhuttaneimpia aiheita. Tällä viikolla mukana on myös SM-liigan toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen.
Kannattaako identtinen Talviklassikko järjestää kolmantena vuonna peräkkäin?
Matias Strozyk: Katsomossa oli tänäkin vuonna mukavasti väkeä, varsinkin olosuhteet huomioiden ja vaikka pelilliset kauneudet jäivät pakostakin väliin, oli Talviklassikko jälleen onnistunut tapahtuma. Identtisyys on harmillinen asia, jolle ei kuitenkaan voi paljoa tehdä. Minkään muun kaksikon kohtaaminen tuskin saisi yli 30 000:a, tai edes 20 000:a katsojaa paikalle, joskin ulkoilmaottelua voisi kyllä ainakin kokeilla pienemmässäkin mittakaavassa. Jokerit-HIFK-kohtaamisen suhteen nyt kannattaa pitää ainakin yksi välivuosi.
Manu Lempinen: Jossain päin Suomea kannattaa yksi ulkoilmapeli vetäistä. Lähinnä on kyse siitä, ehtiikö mikään seura pääkaupunkiseudun ulkopuolella vielä ensi kaudeksi sellaista järjestää. Jos ja kun ei ehdi, Helsingin paikallisottelu kestää kulutusta vielä kolmannen vuoden talvipakkasessa. Taloudellisesti tuote on melko turvallinen, sillä markkinointikoneisto on tehokas ja media jaksaa aiheesta rummuttaa, joten väki löytää kyllä tiensä paikalle riippumatta siitä paljonko itse peli heitä kiinnostaa.
Jukka-Pekka Vuorinen: Ymmärrän, että kukaan ei halua lopettaa lypsävää lehmää, mutta liigassa näemme, että ulkoilmapelien tulisi levitä myös muihin kaupunkeihin. Toivottavasti näin tapahtuu jo ensi kaudella, suunnitelmia on.
Riittääkö SM-liigassa tähtiä tähdistöotteluun?
Strozyk: Tuskin ainakaan 21:n pelaajan joukkueiden verran. Ottelun toteutuessa kokoonpanojen arvonta, "pelaajien varaaminen" tai itä-länsi-jako ei olisi toimiva, vaan pätevä vaihtoehto voisi olla jonkinlainen kotimaisten ja ulkomaisten pelaajien kohtaaminen tai SM-liiga vastaan Elitserien. Täysiin kokoonpanoihin SM-liigassa ei riitä tarpeeksi valovoimaisia hahmoja, jotta NHL-höntsän suola, eli yksilötaito, saataisiin riittävän korkealle tasolle herättämään yleisön kiinnostus.
Lempinen: Mielenkiintoisia pelaajia riittää varmasti, se ei ole ongelma. Heitä vain näkee ihan riittämiin jo nykyjärjestelyilläkin. SM-liigan pelitahti on kiivas, ja taukojen aikana mahdolliseen tähdistöpeliin osallistuvat heput viilettävät maajoukkuetaistoissa. On vaikea nähdä, miten SM-liiga hyötyisi tähdistöpelistä markkinointikeinona. Yleisön kiinnostus tuskin olisi valtaisaa, pelaajia ei varmasti huvita ajatus pätkääkään. Ei jatkoon.
Vuorinen: Tähdistöottelukonseptista on jo olemassa ideani vuoden takaa, jonka liigan johtoryhmä silloin hyväksyi. Se on toki hieman erilainen kuin perinteinen tähdistöottelu ja toteutettaisiin yhdessä Ruotsin kanssa. Ruotsalaisilta ei vain näy vastauksia asiasta saavan. Tähdistöottelua ei myöskään tulla tekemään niin kauan kun se on meidän ja pelaajayhdistyksen välisessä sopimuksessa tasajaolla, koska siitä ei saada aikaiseksi kenellekään taloudellisesti houkuttelevaa konseptia. Tähtiä kyllä liigassa riittää.
Miten tamperelainen SM-liigakiekko saadaan nousuun?
Strozyk: Uskon Jukka Rautakorven nostavan Tapparan ainakin urheilullisesti vähintään kymmenen kärkeen ja pudotuspelijoukkueeksi. Siinä ohessa toimiston puolella on syytä pitää tilikirjaa silmällä seuran talouden turvaamiseksi ja sivuvaikutuksena tulevien kulujen minimoimiseksi. Ilves onkin suurempi ongelma, kun vakaus ja pohja ovat kyseenalaisia sekä konttorissa että kaukalossa. Raimo Helmisen onnistuminen päävalmentajana on välttämätöntä organisaation herättämiseksi, uusi valmentajanvaihto ensi kaudella pudottaisi uskottavuuden jo nollatasolle.
Lempinen: Jaa-a, tähän tarvitaan enemmän ekspertiisiä kuin tähän hätään on minulta löydettävissä. Järkevyys ja suunnitelmallisuus tulevat ensimmäisinä mieleen toiminnan perusperiaatteita pohdittaessa. Toisin sanoen, kaikkea päinvastaista Ilveksen nykymenoon verrattuna. Ilveksen osalta tilanne on sikäli surullinen, että taloudellinen tilanne vaatii yhden urheilullisen nappikauden muuttuakseen oleellisesti. Tappara puolestaan voi kohentaa ryhtiään yllättävänkin nopeasti. Ensi kauden päävalmentaja on tottunut menestymään. Hän saanee tiimiinsä sellaisia apuja, että kirvesrintojen valmennusryhmästä on tulossa erinomainen.
Vuorinen: Nopea nousu ehdottomasti uuden hallin kautta ja pidemmällä tähtäimellä juniorikiekkoon panostamalla. Tampere oli kiekkoilun mekka, mutta uusia piristäviä tuulia tarvitaan.
Voiko SM-liigan toimitusjohtaja blogata tuomarikritiikistä?
Strozyk: Onhan toimitusjohtajalla oikeus ottaa julkisesti kantaa "yrityksensä" asioihin, vaikka rooli ei esimerkiksi NHL:n komissaaria vastaakaan. Yhden päävalmentajan nostaminen valokeilaan on kyseenalaista, varsinkin kun aiheellista palautetta on tullut moneltakin taholta, mutta seuraan mieluummin asioita avoimesti käsittelevää liigaa kuin pienessä sisäpiirissä seurustelevaa hyssyttelykerhoa. Julkinen kirjoitus on merkki asettumisesta tuomareiden taakse, mutta pääasiallinen vaikutus näkyy toivottavasti pitkälläkin aikavälillä aiempaa avoimempana keskusteluna.
Lempinen: Blogikirjoituksen nostattama häly oli mielenkiintoinen. SM-liigalta toivotaan usein avoimuutta, toimitusjohtajan blogia avoimempaa viestintää on vaikea kuvitella. Mikäli tämä oli ennakkotapaus, ja jatkossa SM-liigan viestintä on joka suuntaan avointa ja läpinäkyvää, Vuorisen avaus oli kannatettava ja rohkea. Vanhanaikaista ajattelua, jossa kaikki kritiikki pyritään hyssyttelemään liigaperheen sisällä, ei tarvita enää mihinkään. Mutta liikenteen on syytä olla kaksisuuntaista, se on selvä asia.
Vuorinen: Harvoin, jos koskaan on yhdellä kertaa tullut niin paljon kiekkoväeltä positiivista palautetta. Luonnollisesti jokerifanit eivät tykänneet, kun heidän joukkuettaan ojennettiin. Siviilissä Erkka [Westerlund] on ystäväni, mutta ammatillisesti häntä koskevat samat lait kuin muitakin. Erkan pitää olla esimerkki myös positiivisesti ja tässä asiassa hän oli negatiivisesti tapetilla juuri silloin. Tiedoksi, että kaikille seuroille lähti samaan aikaan myös virallisestikin asiasta lähes jokavuotinen nootti. Tuomareitahan saa arvostella, mutta tuomareiden henkilökohtainen psyykkinen koskemattomuus on laitettava jossain vaiheessa järjestykseen. Ennen pudotuspelejä on syytä julistaa kaikille osapuolille työrauha. Blogejahan on turha kirjoittaa, jos niissä ei hieman räväytä ja ravistele. Blogin kautta tuli kerrottua se, että kansankaan ei tarvitse sitten ihmetellä kun sakkoja tai toimitsijakieltoja alkaa ropista. Pelisäännöthän ovat jääkiekkoväen yhteisesti sopimat.
Ovatko kahden mainoskatkon erät järkeviä?
Strozyk: Eivät kenenkään muun kuin mainostajien kannalta, hiljalleen tuntuu siltä ettei heidänkään. "Tähtipelaajien lepuuttaminen" on naurettava tekosyy keskeytykselle, joka useimmiten saa pelaajat asettumaan aloitukseen ennen tauon huomaamista. Yksi mainoskatko menetteli, mutta nykyinen järjestelmä tappaa peliä täysin. Televisiossa mainokset ovat minimissä, hallilla niitä katselee murto-osa kannattajista. Ongelma ei rajoitu pelkästään SM-liigaan, mutta se tosiasia ei tee siitä mitenkään vähäisempää.
Lempinen: Ei niiden järkevyydessä enää nykyään mitään kyseenalaistettavaa ole. Aikoinaan muutokseen totutteleminen vei toki pidempään kuin yhden lisäminuutin voisi kuvitella vaativan. Nyt on jo sellainen tunne, että näin on aina ollut. Tietysti ylimääräinen paussi saattaa katkaista joukkueen hyvän painostusjakson, mutta eivätköhän nämäkin pitkän kauden mittaan melko tasaisesti jakaudu. Peluutukselle tauko tuo omat mahdollisuutensa. Niiden mahdollisuuksien mielekkyys tuntuu varmasti erilaiselta katsojan ja nelosketjun hyökkääjän näkökulmista.
Vuorinen: On ja ei. Urheilullisesti se antaisi esimerkiksi valmentajille mahdollisuuden käyttää parempia pelaajia enemmän, mutta taas toisaalta vaikuttaa pelin "flow'hon" joskus negatiivisesti. Taloudellisesti se tarvitaan, koska ottelun aikaisiin mainoksiin ei ole riittävästi tilaa. Toinen katkohan on seurojen ja toinen liigan äänimainoksille ja tiedotteille. Sitä aina ihmettelen, että miksi se meillä olisi ongelma ja maailmalla taas ei?
Viikon kommentti
KalPa-valmentaja Tuomas Tuokkola suojattinsa Joonas Riekkisen kaudesta:
– Pisteet ovat todella hyvät, vaikka hän on välillä ollut ykkösketjun laita, nelosen sentteri, kakkosketjun pakki ja niin edelleen. Maalivahdiksi ei ole vielä tarvinnut laittaa.
Lue lisää:
Haastattelu: Jääkiekon yleispelaaja
Aiemmat maanantaijäät:
Viikko 6 (30.1.-5.2., Ilari Savonen)
Viikko 5 (23.1.-29.1., Matti Väisänen)
Viikko 4 (16.1.-22.1., Teemu Tammilehto)
Viikko 3 (9.1.-15.1., Harri Laiho)
Viikko 2 (2.1.-8.1., Jarmo Korhonen)
Viikko 1 (26.12.-1.1., Eero Hurmerinta)
Viikko 51 (12.12.-18.12.)
Viikko 50 (5.12.-11.12., Ilari Isotalo)
Viikko 49 (28.11.-4.12. Alpo Suhonen)
Viikko 48 (21.11.-27.11., Asko Huuki)
Viikko 47 (14.11.-20.11., Tommi Koivunen)
Viikko 46 (7.11.-13.11., Mika Tuutti)
Viikko 45 (31.10.-6.11., Jukka Jalonen)
Viikko 44 (24.-30.10., Hannu Viinikkala)
Viikko 43 (17.-23.10., Janne Onnela)
Viikko 42 (10.-16.10., Timo Tolonen)
Viikko 41 (3.-9.10., Marko Kivenmäki)
Viikko 40 (26.9.-2.10., Juha Palosaari)
Viikko 39 (19.-25.9., Eetu Huisman)
Viikko 38 (12.-18.9.)
