Jokerit lähti pudotuspeleihin ja ensimmäiseen JYP-otteluun melkoisesti kasaan parsitulla pelaajaluettelolla. Fortuna koetteli joukkuetta pitkin talvea ja juuri kun Marko Jantunen palasi hyökkäyksen tehonyrkkiin, keskenkuntoisena tosin, joutui tärkeä kolmossentteri Valtteri Filppula jättämään kauden kesken sivusiteiden hajoamisen vuoksi.
Mikko Ruutu ei ole pelannut kaudella peliäkään ja Todd Warriner kerkesi tahkota vain kymmenkunta peliä ennen pitkää sairaslomaa. Kaiken päälle vielä viimeisessä runkosarjan ottelussa pakisto mureni käsiin Martti Järventie, Sami Heleniuksen ja Arto Tukion särjettyä paikkojaan.
Kanadalaiset, tuo kumma pudotuspelikansa. Todd Warriner osoitti todellisia ammattimiehen elkeitä palaamalla laatikkoon suoraan playoffiin, vaikka mies olisi varmasti voinut vielä potea polviaan ja nivusiaan vaikka ensi syksyyn. Vielä sunnuntai-aamun jääharjoituksessa meno oli todella tukkoisen näköistä toivotaan-toivotaan -tunnelmissa, mutta Warriner sai kaivettua kylliksi liikettä illan JYP-peliin, jottei nyt jalkoihin jäänyt. Tuloksena syöttöpiste ja olosuhteet huomioon ottaen hyvä peli.
- Tottakai tunsin oloni ruosteiseksi, mutta uskon että homma lähtee tästä vielä, jutteli Warriner ottelun jälkeen.
- Ketjumme (Warriner-Burström-Pesonen) oli sujuva ja pelasimme mielestäni vahvaa peliä. Tyytyväinen olen, myhäili Warriner ja vakuutteli olevansa täysin parantunut vammoistaan.
Miehen polvituet eivät tosin siltä näyttäneet. Päävalmentaja Jortikkakin huikkasi osuvasti.
- Kyllä ne kai molemmat polvet aika holkit on.
- Nivus- ja polvivaivojen kohdalla toipuminen on erilaista, kuin vaikka olkapään loukkaantumisen suhteen, kun et voi luistella ollenkaan ja täytyy vain levätä. Minun täytyy tehdä todella paljon ekstraa, jotta pääsisin takaisin kuntoon. Paljon pyörällä polkemista ynnä muuta, analysoi Warriner tilannettaan.
- Ei hänellä ole oikeastaan kunnon kaksinkamppailuharjoituksia takana ollenkaan, kertasi Jortikka.
Niin tai näin, Warrinerin paluu olisi erinomainen asia Jokereille. Kaikki kunnia nuorille pelaajille ja fanaattisesti teini-ikäisille peliaikaa halajaville, mutta kokenut kanukki voi aina nousta pudotuspeleissä arvoon arvaamattomaan, vaikka polvet klenkkaisivat ja pää olisi kainalossa. Warriner omaa myös selvästi maalintekijän piirteitä, mistä kertovat osaltaan miehen vähissä runkosarjapeleissä iskemät viisi kaappia.
- Ei hän missään nimessä meidän huonoin hyökkääjä tuolla ollut, arvioi myös Jortikka.
