Sekä HIFK että Ilves voivat olla runkosarjaansa varsin tyytyväisiä, onnistuivathan molemmat pesemään kasvonsa nihkeän viime kauden jälkeen. Varsinkin Ilveksen suoritus oli komea. Nousu jumbopaikalta kuudenneksi on jo sinänsä niin hyvä suoritus, että kävipä pudotuspeleissä miten tahansa, tupsukorvat voivat pitää kauttaan onnistuneena.
Hannu Aravirta puolestaan palautti petoluolaan ammattimaisuuden. HIFK:ssakin on keskitytty tällä kaudella enimmäkseen itse pelaamiseen kaiken ylimääräisen kohkaamisen sijasta. Se näkyi myös tuloksessa ja runkosarjan kolmossijaan ollaankin varmasti tyytyväisiä helsinkiläisleirissä. Mutta tuskin hyvä runkosarja saa HIFK:ta vielä tyydytetyksi. Nälkää riittää, kun joukkue halajaa välieriin ensimmäistä kertaa sitten kevään 2000.
Runkosarjassa HIFK oli Ilvekselle mahdoton tehtävä. Helsinkiläiset voittivat kaikki neljä keskinäistä kohtaamista ja niistä kolme vieläpä selvin numeroin. 5-1, 8-2 ja 6-2 ovat tamperelaisittain karua kerrottavaa.
Saako Harkinsin ketju taustatukea?
Runkosarjassa kolmanneksi sijoittuneen Helsingin IFK:n ympärillä lähes kaikki keskustelu ja spekulointi pyörii tehoketjun Pärssinen-Harkins-Kuhta ympärillä. Varsinkin pudotuspelien lähestyessä on noussut esiin kysymyksiä joukkueen materiaalin leveyden riittämisestä. "Kun pysäytät ykkösketjun niin pysäytät HIFK:n" on usein kuultu sanonta.
SM-liigan runkosarjassa ketjun nollaaminen onnistui suhteellisen harvoin. Ovatko SM-liigan valmentajat siis todella niin yksinkertaisia, että eivät ole tajunneet pelata tarkasti kyseistä ketjua vastaan jo runkosarjan otteluissa, vai onko kolmikko vain pysäyttämätön? Vastaus löytynee jostain välimaastosta.
HIFK:n valmentaja Hannu Aravirta on runkosarjan lähestyessä loppua puhunut myös joukkueen muiden hyökkääjien puolesta. Aravirta ei ainakaan myönnä huolta ykkösketjun mahdollisesta hiipumisesta.
- Hurtaj'n ja Hirschovitsin kentät ovat tehneet myös tulosta viime aikoina oikein hyvin, aivan verrattavissa muihin joukkueisiin. Se että meillä on kolme miestä niin selkeästi pistepörssin keulilla tekee eron ulospäin vielä suuremmaksi.
Jos Brett Harkinsin johtama kolmikko kuitenkaan ei jostain syystä pysty kannattelemaan IFK:ta pinnalla on Aravirta valmis reagoimaan.
- Kyllä meillä on varotoimenpiteitä harkittu ja käytettykin. Ratkaisuja ovat hajottaa sitä eri kentällisiin ja odottaa tulosta myös muilta kentällisiltä.
Toisaalta voidaan myös perustellusti sanoa, että se joukkue, joka pystyy HIFK:n ykkösketjun pysäyttämään ansaitseekin ottelusarjan voiton.
Ketkä pelaavat?
On mahdollista, että HIFK:n valmennus joutuu hajottamaan koostumuksiaan myös loukkaantumisten takia. Etenkin Kimmo Kuhdan ja Jere Karalahden sekä Ville Viitaluoman todellinen pelikunto on kysymysmerkki. Lisäksi pikkukolhuja löytyy varmasti monelta pelaajalta, mm. polveaan aikaisemmin loukanneelta kapteeni Toni Söderholmilta. Kuhdan puuttuminen runkosarjan päätösottelussa saamansa kolhun takia muuttaisi IFK:n lähtökohtia ennalta-arvaamattomasti.
Loukkaantumiset ovat haitanneet myös HIFK:n puolustajia kauden aikana. Joukkueen ennakkokaavailuissa kaksi parasta selvästi puolustavaa puolustajaa, Jarno Kultanen ja Ladislav Benysek joutuivat kumpikin olemaan pitkähköjä aikoja poissa runkosarjan aikana. Kumpikaan ei ole vielä saavuttanut täyttä pelirutiinia. Heidän panostaan IFK kuitenkin tarvitsisi. Kokeneiden pelaajien tulisi tässä vaiheessa vastata haasteeseen ja pelata kauden parasta peliään.
HIFK:n maalilla Dave Stathos on arvoituksellinen tekijä pudotuspeleissä. Stathosin pelin taso on kauden aikana vaihdellut enemmän kun muilla huippumaalivahdeilla, ja viime vuoden pudotuspelit eivät olleet hänen parasta aikaansa. Stathos on kuitenkin kevään aikana esittänyt paranevia otteita, ja mm. runkosarjan päätösottelussa Kärppiä vastaan mies pelasi kauden parasta peliään. Nähtäväksi jää, miten analyyttinen persoona pystyy siirtämään kaukalon ulkopuoliset havaintonsa pelistään myös varsinaiseen suoritukseen.
Mikä taktiikaksi?
Perinteisesti pudotuspeli ovat tiukkaa pelaamista, jossa vastustajan vahvuudet pyritään eliminoimaan. HIFK:n tilanne lähdettäessä ottelusarjaan Ilvestä vastaan poikkeaa hieman normaalista. Vaikka sarjasta odotetaan tasaista on HIFK:lla silti mahdollisuus lähteä pelaamaan ainoastaan "omaa peliä" vastustajan pelityylistä piittaamatta tai lähtemättä pimentämään heidän tähtiänsä.
Tällä kaudella HIFK on ollut parhaimmillaan, etenkin kotonaan, pelatessaan suurella intensiteetillä kaikkien kentällisten pyrkiessä hyökkäävään peliin. Ongelmia on syntynyt lähinnä siinä vaiheessa, kun hyvällä pelillä saavutettua johtoa on lähdetty säilyttämään. Ainakaan kotiotteluissa IFK:lla ei liene syytä lähteä pelaamaan tässä vaiheessa mitään erityistä pudotuspelikiekkoa.
Ilveksellä ei mitään hävittävää
Ilves lähtee tähän ottelusarjaan selvänä altavastaajana. Mitä muutakaan voi olettaa, kun joukkue on hävinnyt kahdeksan peräkkäistä ottelua HIFK:lle.
- Runkosarjan tappiot ovat meille yksi motivaation lähde, totesi Ilveksen päävalmentaja Vaclav Sykora.
Muutama viikko sitten Ilves taisteli vielä samoista sijoituksista HIFK:n kanssa, mutta sen jälkeen tuli notkahdus. Itseluottamus romahti parissa pelissä ja kotietu karkasi liian pitkälle. Pari viimeistä kotiottelua ja niiden hieno taisto kuitenkin nosti toiveita Ilves-leirissä. Vaikeuksissa ollut joukkue voitti sittenkin taiston viikon lisähuilista.
Viikon tauko tulikin Ilvekselle tarpeeseen. Se on joutunut kuormittamaan avainpelaajia ja kärsinyt myös loukkaantumisista. Tauon aikana se on saanut kerättyä rivinsä kasaan, kun alkuviikosta tuli tieto, että Erkki Rajamäkikin on toipunut pelikuntoon. Myös keskenkuntoisena kaukaloon palannut Timo Peltomaa ja viimeisen runkosarjapelin kipeällä kädellä pelannut Jukka-Pekka Laamanen ovat saaneet parannella itseään. Huili ei varmasti ole pahitteeksi myöskään Raimo Helmiselle, joka täytti torstaina 40 vuotta.
- Analysoimme vastustajan peliä ja keskitymme erityisesti omaan erikoistilannepelaamiseen, Sykora kertasi joukkueen ohjelmaa. Vaativana valmentajana tunnettu Sykora on kuitenkin antanut pelaajien herkistellä, sillä pelaajat saivat kokonaista kolme vapaapäivää: lauantain, sunnuntain ja keskiviikon.
Ilveksen pelin kulmakivenä on puolustus. Se ei välttämättä ole liigan fyysisin, mutta siinä on paljon taitoa. Johtotähtenä loistaa tietysti Cory Murphy, jonka nousuja vastustajat yrittävät viimeiseen asti eliminoida. Runkosarjassa jo nähtiin, että kun keskityttiin Murphyn eliminoimiseen, nousivat Ville Koistinen ja Jukka Laamanen ratkaisijan rooleihin. Ilveksen hyväkätistä puolustusta täydentävät Kaspars Astashenko ja Teemu Jääskeläinen, joilla käsien lisäksi on myös kokoa. Joskus Ilveksen puolustus innostuukin hieman liikaa hyökkäämään ja silloin Juha Pitkämäki joutuu venymään parhaimpaansa.
Ilveksen peli perustuu hyvin pitkälti nopeaan suunnanmuutokseen ja aggressiviseen karvaukseen. Kun kiekko saadaan pois vastustajalta, pelin suunta muuttuu välittömästi ja hyökkäyksiin lähdetään nopeasti. Tässä näiden hyväkätisten puolustajien arvo kasvaa entuudestaan. Myös hyökkääjät tukevat aktiivisesti puolustajia ja hakeutuvat aikaisempiin kausiin verrattuna nopeasti parempiin syöttöpaikkoihin.
HIFK:n tapaan Ilves eli alkukaudesta pelkästään ykkösketjun varassa, mutta viime aikoina lisätehoja on löytynyt muistakin ketjuista. Jos ei Ilves-puolustus häikäise fyysisyydellään, niin hyökkäyksen telaketjuosasto on maan eliittiä. Nimet Erkki Rajamäki, Timo Peltomaa ja Shayne Toporowski ovat tuttuja kaikille kiekkoihmisille ja heitä tukevat nuoret Marko Luomala, Tommi Jäminki ja ihmiskuulamaisia otteita esittävä Antti-Jussi Miettinen.
- HIFK on erittäin kokenut joukkue, jonka pelityyli sopii hyvin play-offeihin. He pelaavat fyysisesti, pyrkivät hanakasti iholle ja maalin eteen. Heidän pelityylinsä on kanadalainen - yksinkertaista ja tehokasta, analysoi Sykora.
- Meidän täytyy pelata kuten hekin. Fyysisyyteen pitää vastata fyysisyydellä. Meidän pitää olla jatkuvasti hereillä, koska kaiken muun lisäksi vastustaja on erittäin taitava. Pelissä pitää olla mukana myös tunteella.
Ilveksen hyökkäyspelin sielu on tietysti Raimo Helminen. Pappa jaksaa painaa, vaikka ketjukaverit ovatkin olleet ajoittain aika pihalla. Vesa Viitakoski oli kovassa kunnossa yhdessä vaiheessa kautta, mutta viime aikoina peli on ollut pahasti hukassa. Kokeneen Viitakosken maaleja tarvitaan, mikäli Ilves mielii jatkoon. Jos isossa roolissa ovat olleet telaketjuosaston miehet, niin nuoret ja taitavat Villet Snellman ja Leino ovat myös nostaneet profiiliaan.
Mielenkiintoinen aspekti on, palaako Jesse Niinimäki Ilveksen pelaavaan kokoonpanoon. Niinimäki loukkaantui jo kauden kymmenennessä runkosarjaottelussa nimenomaan HIFK:ta vastaan. Ilveksen tiedotteissa on säännöllisesti lukenut paluuennusteeksi maaliskuun puoliväli, mutta mies itse on skeptisempi. Nähtäväksi jää palaako Jesse ja jos palaa, niin missä kunnossa hän on.
Jyrääkö HIFK?
HIFK ja Ilves ovat pudotuspeleissä kohdanneet toisensa kolmessa ottelusarjassa. Puolivälierässä 2001 joukkueet väänsivät tiukan sarjan, mutta Ilves meni lopulta välieriin voitoin 3-2. Kaksi muuta keskinäistä sarjaa onkin sitten ollut IFK:n heiniä. Kevään 1998 finaalisarjassa petopaidat pieksivät Ilvestä 3-0 ja 1983 välierissä tamperelaiset joutuivat antautumaan puolestaan voitoin 3-1.
Hannu Aravirralle jäi monien mielestä maajoukkueesta jonkinlainen luuserin leima otsaan. Niin tai näin, mutta SM-liigassa Aravirta kuuluu kuitenkin selkeästi voittavien valmentajien kastiin, vaikka tappioita on toki pudotuspeleissäkin tullut. Puolivälierissä hän on kuitenkin valmentanut seitsemän kertaa ja kuudesti hänen joukkueensa on selvinnyt välieriin.
Lukkojohdossa ei aikoinaan pidetty Vaclav Sykoraakaan voittavana valmentajana ja niinpä mies joutuikin kolmannella kaudellaan sivuun ennen pudotuspelejä. Tsekissä mies on kuitenkin pystynyt johdattamaan joukkueensa aina mestaruuteen saakka, eikä toisaalta Suomessakaan pelkkiä tappioita ole kertynyt. Lukon kanssa Sykora oli kahdesti puolivälierissä ja ne molemmat raumalaiset voittivat tsekkivalmentajansa johdolla.
HIFK lähtee puolivälieriin varsin selvänä ennakkosuosikkina. Ilvekselle ei yleisesti juuri mahdollisuuksia lasketa. Mutta onko homma sittenkään ihan niin selvää pässinlihaa, miltä se näyttää?
Ilvekselle tilanne on mitä otollisin. Mitään menetettävää ei ole, kun kausi on jo nyt onnistunut, eikä kukaan edes odota mitään ja kaikki paineet ovat vastustajalla. HIFK:lle puolestaan onnistuneella runkosarjalla ei ole juurikaan merkitystä, jos menestystä ei tule myös pudotuspeleissä. Kannattajat himoitsevat mitalia ja jos lähtö tulisikin jo puolivälierässä, olisi hyvä runkosarja lähes täysin nollattu.
Toisinaan ennakoitua paremmin sujuneen runkosarjan jälkeen joukkueen takki saattaa olla tyhjä pudotuspeleissä. Ilveksellä ei kuitenkaan tätä vaaraa pitäisi olla, sillä paikka pudotuspeleissä selvisi sen verran hyvissä ajoin, että joukkue on saanut valmistautua loppupeleihin jo varsin pitkään. Ja kun HIFK on vastustajana vielä mitä sytyttävin, lienee varmaa, että Tampereella on kynnet teroitettu, eikä nahkaa myydä ainakaan halvalla.
HIFK:lla on myös heikkoutensa, johon Ilves voi iskeä. Harkinsin kentän jälkeen helsinkiläisten materiaali ei kuitenkaan mitenkään erityisen kova ole, joten jos Ilves saa sen kuriin, on HIFK jo osittain lyöty. Varmasti Ilves pyrkii myös testaamaan miten kova on HIFK:n hermokontrolli. Pystyvätkö Erkki Rajamäki, Timo Peltomaa ja kumppanit hiillostamaan HIFK:n räjähdysherkän osaston pasmat sekaisin? Siinä saattaa olla Ilvekselle yksi iskunpaikka.
Toki HIFK:n suosikkiasema on silti perusteltu, vaikka ei materiaalienkaan perusteella ihan niin selvä, mitä monissa arvioissa on povattu. HIFK:n puolustus on selvästi Ilvestä parempi ja hyökkäys koko maan ykkönen jos pelkkä ykkösketju huomioidaan. Laajemmalla rintamalla katsottuna Ilveksen kakkos-nelosketjut kestävät kohtalaiseti vertailun helsinkiläisten vastaaviin.
Maalivahtien osalta kaksikkoa Dave Stathos-Juha Pitkämäki on vaikea laittaa etukäteen paremmuusjärjestykseen. Kumpikaan ei ole vielä todistanut olevansa ns. voittava maalivahti. Stathos on toki parhaimmillaan liigan eliittiä, mutta otteet ovat kauden mittaan ailahdelleet, eikä viime kauden pudotuspelitkään aivan parhaalla mahdollisella tavalla sujuneet. Pitkämäki on puolestaan pelannut läpimurtokautensa, mutta nyt panokset kovenevat ja tässä asetelmassa hän on vielä jokseenkin kirjoittamaton kortti.
Vaikka Ilveksellä siis omat mahdollisuutensa yllätykseen onkin, on kuitenkin pidettävä todennäköisenä, että HIFK marssii lopulta jatkoon. Kokonaisuutena materiaali on kuitenkin hivenen vahvempi ja laajempi, eikä kotietukaan varmasti merkityksetön ole. Ei homma varmasti neljästä poikki mene, ellei HIFK sitten pysty ottamaan liian vahvaa henkistä niskalenkkiä heti ensimmäisessä kohtaamisessa.
