TPS:n pudotuspelien saldossa on nähtävissä selvä kuvio. Kaksi kotipeliä, kaksi voittoa - yksi vieraspeli, yksi tappio. Vykoukal näkee maanantaisen tappion Bluesille olleen lähinnä työtapaturma, joka ei toistu.
- Tiedämme, että olemme kotijäällä hyviä. Maanantaina Espoossa emme oikein olleet alussa valmiita. Tavallaan aloitimme maanantaina pelin kuten lopetimme lauantaina kotona, kun Espoo teki kaksi maalia kolmannessa erässä. Seuraavalla kerralla Espoossa uskon, että olemme todella paljon valmiimpia. Koetamme pelata sitä samaa peliä mitä tänään täällä, Vykoukal sanoi lähes täydellisellä englannillaan.
Illan ottelu oli ajoittain erittäin intensiivinen. Jiri Vykoukalilla oli tiukkoja kaksinkamppailuja eritoten Espoon Jukka Tiilikaisen kanssa. Kaksikko taklasi toisiaan kuin viimeistä päivää, mutta Vykoukal kielsi, että hän olisi muodostanut taisteluparin Tiilikaisen kanssa.
- Ei sillä ole väliä, enkä mitenkään katsonut että kuka siinä oli. Sitä tietää, että nyt pitää pelata tämän tyylistä peliä. Me olemme hyvässä kunnossa ja meidän täytyy taklata loppuun saakka ja pommittaa heitä aina kuin voimme. Siten saamme luotua heille painetta.
Toinen silmiinpistävä asia Palloseuran joukkueessa on pudotuspeleihin kiinteästi liittyvien playoff–partojen puuttuminen. Vykoukal oli Metsärannan ohella yksi harvoista joilla parta kasvoi.
- Ei tämä tyyli oikein ole suosikkini. Taidanpa itse asiassa ajaa sen tänään tai huomenna pois. En oikein pidä siitä ja se vähän häiritsee minua. En tarvitse sitä pitääkseni yllä pudotuspeli-fiilistä. Hyvin pelaaminen riittää minulle, ja siihen parran olemassaololla ei ole osaa eikä arpaa. Minulla ei ole mitään pudotuspeliriittejä. Haluan vain voittaa nämä puolivälierät ja edetä finaaliin asti.
Vykoukal on pelannut lähes koko kauden Antti Hulkkosen pakkiparina.
- Pakko sanoa, että Antti on paras pakkipari joka minulla on Suomessa ollut. Hänellä oli komea kausi Lappeenrannassa viime vuonna, mutta hän on parantunut vieläkin pelaajana paljon. Hänelle voi luvata ruusuista tulevaisuutta, Vykoukal hehkutti.
Hulkkonen ja Vykoukal ovat molemmat tyyliltään varsin hyökkääviä puolustajia. Siitä huolimatta yhteistyö sujuu, vaikkei rooleja olekaan kovin tarkkaan määritelty.
- Ei sitä ole mitenkään tarkkaan määritelty. Me molemmat haluamme tehdä maaleja, me molemmat haluamme pelata mahdollisimman hyvin ja auttaa joukkuetta. Espoossa emme oikein onnistuneet, mutta tänään meni hieman paremmin. Luulenpa, että ensi pelissä koetamme vieläkin parantaa peliämme.
Tepsin päävalmentaja Jukka Koivu on yksi niistä valmentajista, joka huutaa paljon ohjeita jäällä oleville pelaajille. Yleensä vielä suomeksi. Vykoukalille tämä ei ole ongelma.
- Heh, joskus ymmärrän mitä hän huutaa. Yleensä huudot ovat vain yksi sana, joten kyllä minä ymmärrän. Tuollaiset huudot tukevat omaa peliäsi. Kun huudetaan, että ”luistele”, niin tiedät luistella. Se helpottaa pelaajien pelaamista.
Illan pudotuspelivastustaja oli espoolaisjoukkue, jossa Jiri Vykoukal pelasi koko sen Blues-nimisen historian ajan.
- Valehtelisin jos sanoisin, että Espoo ei herätä minussa mitään tunteita. Se oli ainoa joukkue, ketä vastaan en olisi halunnut pelata pudotuspeleissä. Viisi vuotta on kuitenkin viisi vuotta. Koetan jättää kuitenkin tuon ajan taakseni ja keskittyä peleihini täällä. En puhunut heille pelin päätyttyä mitään, sillä haluan antaa koko panokseni TPS:lle. Kyse on vain jääkiekosta, jossa voimme hävitä. Koetan - tai pikemminkin - teen kaikkeni voittaakseni tämän sarjan, Vykoukal sanoi varman kuuloisesti.
Jollain tapaa tshekkipuolustajaa kuunnellessa tuntui, ettei kyse ollut pelkästään fraaseista ja sanahelinästä.
