Tapaamispaikkana on paikallinen kahvila, ja löydänkin katseellani "Vilin" istumasta pöydän äärellä. Nuorukainen lukee Iltapäivälehdestä viimeisimpiä Matti & Mervi -juoruja. Otetaan selvää kuka on tämä mies ja miksi hän on nyt Lappeenrannassa.
- Itse halusin tulla. Jos tahtoo kehittyä, ei saa jäädä tuleen makaamaan. Halusin kehittää itseäni pelaajana liigassa. Joitain muitakin vaihtoehtoja oli SaiPan lisäksi, mutta aika nopeasti sovimme kahden vuoden sopimuksesta. Kävin jo toukokuun aikana tutustumassa kaupunkiin kun joukkue veti harjoituksia.
Viitaluoma tuli nuorempana tunnetuksi siitä, että vaihtoi vasta A-junioreissa pelipaikkaansa - puolustajasta tuli keskushyökkääjä. Huono ei tämä siirto missään nimessä ollut, sillä kauden 2000-2001 saldona oli 37. 30+47=77 tehopistettä A-junioreiden SM-liigassa. Kauden 2001-2002 aikana Viitaluoma vasta opetteli miesten tavoille mutta kauden 2002-2003 alussa hän johti hetken aikaa SM-liigan kuuminta ja tehokkainta kentällistä: Carlo Grünn - Ville Viitaluoma - Ilkka Pikkarainen.
- Homma vain natsasi. Pelasimme tuolloin kauden alussa todella hyvin, tuli paljon vastuuta etenkin ylivoimalla. Silloin kiekko oli kivaa.
Noina aikoina Carlo Grünn johti muutaman viikon jopa SM-liigan pistepörssiä. Sitten nuorten miesten tehotehtailu vain tyrehtyi. Viitaluoma kokee, että hänen osallaan "lama" jatkui myös kaudella 2003-2004.
- Näihin asioihin kun tietäisi vastauksen niin ei näitä tapahtuisi. Kaikesta pitää vain ottaa oppia, vaikka mentäisiin välillä hieman vuoristorataa. Ehkä minulta puuttuu se viimeinen tappoisku, se viimeinen terävyys nyt tilanteissa. Jos tulee yksi onnistuminen, se voi laukaista koko tilanteen. Kävin myös Pelicansissa pelaamassa yhdeksän ottelua viime kaudella, sain hyvin vastuuta mutta tehoja ei tullut vaikka pelasin ensin Carlo Grünnin ja Shayne Toporowskin kanssa. Viime kaudella oli ylänuppi kyllä aika pahasti välillä jumissa ja tuli valvottua sekä mietittyä asioita aika paljon.
Pelicansin pelaajaliikenne viime kaudelta on surullisen kuuluisa väenpaljoudestaan. Miten Viitaluoma suhtautui tähän reissuun?
- Ei se ollut mikään keikkahomma minulle. Ja toivon ettei heidän organisaatio myöskään ajatellut että tulin vain tekemään parin viikon keikan sinne. Jokaiseen uuteen tilaisuuteen on tartuttava tosissaan.
Viitaluoman pudotellessa sanojaan harkitusti tulee eittämättä mieleen, että ehkä liigaa seuraava yleisö on myös hieman armoton entisiä "superjunnuja" kohtaan.
- Aika harvoin tulee mitään tuomoruutuja, jotka voivat 18- tai 19-vuotiaana iskeä liigassa kovia tehoja. Ehkä ihmisten mielikuva hieman hämärtyy siitä, kuinka kova juttu se oikeasti onkaan, että noin nuoret pojat voivat pärjätä hyvin SM-liigassa tai jopa NHL:ssä.
Viitaluoma on tällä hetkellä 23-vuotias. Osa ihmisistä on jo leimannut hänet - ja muut vastaavanikäiset pelaajat kautta maan - "ikuiseksi lupaukseksi". Suuren yleisön mielipide voi olla armoton, mutta kuinka asiantunteva se on, siitä voidaan olla montaa mieltä. Varmaa kuitenkin on, että Viitaluoma tekee kaikkensa jotta kehittyisi Lappeenrannassa.
- Täällä on mukava olla, kun ei ole mitään turhaa hälinää. Vietän nykyisin hallilla enemmän aikaa, kuin Helsingissä ollessani. SaiPa on kaikin tavoin se sympaattinen pieni seura ja tänne oli helppo sitoutua kahdeksi vuodeksi. Halusin tavallaan rauhoittaa tilanteen omalla kohdallani. Välillä joukkuetoverit antavat puukkoa, kun eivät ymmärrä slangisanoja ja kehoittavat että "mene Memppariin syömään".
Nuorista supertähdistä puhuttaessa siirtyy keskustelu Mestikseen. Miksi nuoret pelaajat tuntuvat kammoksuvan kyseistä sarjaa? Siellähän pelaa kuitenkin valtavasti laatupelaajia ja samoja kundeja joita vastaan juniorit pelasivat läpi nuoruutensa.
- Jaa-a, vaikea kysymys. Kun kävin itse pelaamassa Mestiksessä, niin oikein pyysin sitä siirtoa. Halusin päästä pelaamaan ja kehittymään ja tuolloin Mestis oli hyvä vaihtoehto. Se ei ole missään nimessä huono sarja. Vauhtia on todella paljon ja peli on ehkä yleisöystävällisempää kuin SM-liiga.
Kirjoitushetkellä Viitaluoman saldot tämän kauden osalta ovat kuudessa pelissä 0+1=1, mutta mies ei ota paineita pisteistä.
- Kaikki testitulokseni kehittyivät kesän aikana, mistä olen tyytyväinen. Jalkoihin tarvitsen eniten ruutia ja se on enemmän kuin yhden kesän projekti. Ennen kauden alkua loukkasin itseäni, ac-niveleni repesi ja olin viikon levossa, mutta muutoin olen ollut kunnossa. Olen pelannut välillä laidassa ja välillä sentterinä ja treeneissä nähty hyvä meno on se, jonka aiomme joukkueen kanssa siirtää myös otteluihin. Ja kuten sanottua, jostain kun löytäisin itse sen viimeisen tappoiskun niin se voisi muuttaa asioita. Esimerkiksi Ässiä vastaan pelatessa oli hienoa huomata Marko Kivenmäen nauttivan kiekon pelaamisesta niin paljon. Pelaaminen näytti Kivenmäen kohdalla niin helpolta.
Kypsiä sanoja nuorelta mieheltä.