Lukon 39-vuotias veteraanipuolustaja Erik Hämäläinen saavuttaa toisena pelaajana SM-liigassa 800 pelatun pelin rajan. Juhlaottelussa vastaan asettuu Helsingin
Jokerit, jota Hämäläinen on edustanut pitkällä urallaan kolmen kauden ajan. Hämäläisen edellä maratontaulukossa on vain HIFK:n Pertti Lehtonen, jolla on
pelattuja runkosarjapelejä 864.
Erik Hämäläinen oli voittamassa keväällä 1982 B-juniorien SM-hopeaa, ja seuraavana syksynä hänet nostettiin yhdessä muiden muassa Jari Torkin ja Vesa Salon kanssa Lukon
liigajoukkueeseen. Muutaman kauden jatkunut holtiton pelaajien osteleminen oli johtanut siihen, että Lukon rahapussi oli ammennettu tyhjiin, joten ratkaisu oli
pakon sanelema juttu, ja sopi kuvioon muutenkin, sillä valmentajaksi pestattiin B-junnut hopealle johtanut legendaarinen maalivahti Risto Kaitala.
Hämäläisen, tuttavallisemmin "Eepin" ensimmäinen SM-liigakausi alkoi ruusuisesti, kun heti kotiavauksessa kaatui TPS maalein 3-2, mutta nopeasti nuori ryhmä
palautettiin takaisin jään pinnalle. Kauden lopulla Lukko oli runkosarjassa viimeinen ja joutui karsintasarjassa HPK:ta vastaan, joka kävi pudottamassa nuoren
raumalaisryhmän divariin.
Viimeisen karsintasarjan pelin jälkeen Eepi kävi muiden edustuksen juniori-ikäisten pelaajien kanssa pelastamassa A-nuorten sarjapaikan.
SaPKo jäi liigassa kovia kokeneiden nuorten jalkoihin, ja näin Hämäläiselle ja muille nuorille jäi edes jotain voitettua kaudesta käteen. Kauden päätyttyä liigaseurat iskivät houkuttelevia tarjouksia pöytään saadakseen lupaavan Lukkopakin riveihinsä, mutta raumalaisen jääkiekon onneksi Hämäläinen jäi muiden nuorten tavoin
kasvattajaseuraansa. 18-vuotiaiden maajoukkueessa Hämäläinen tosin oli voittamassa EM-hopeaa kauden päätteeksi.
Paluu liigaan tapahtui jo vuoden päästä ja karsinnoissa vastassa oli sama joukkue kuin vuotta aiemminkin eli HPK. Jälkeenpäin Hämäläinen on todennut, että mikäli
nousua ei tuona vuotena olisi tullut, hän olisi todennäköisesti vaihtanut maisemaa päästäkseen pelaamaan liigassa. Nyt 20-vuotiaiden maajoukkueessa pelannut puolustaja voitti MM-hopeaa.
Hopea kaulassa Kuopioon
Numerolla 7 tuolloin pelannut Hämäläinen jatkoi Lukossa uraansa kevääseen 1988 saakka, jolloin palkintona oli hopeamitalit. Finaalissa Tappara oli voitoin 4-1
parempi, ja kauden jälkeen Hämäläinen päätti lähteä katsomaan millaista on pelata jääkiekkoa Rauman ulkopuolella. Kovaa nousua liigan eliittiin tehnyt Kuopion KalPa sai lopulta houkuteltua Hämäläisen riveihinsä, ja KalPassa Eepi pelasikin neljä kautta nousten viimeisellä kaudella joukkueen kapteeniksikin.
Paras kausi Kuopiossa oli 1990-91, jolloin KalPa pelasi finaalissa häviten kuitenkin TPS:lle 4-1. Koko Kuopiossa olonsa ajan Hämäläinen oli opiskellut yo-merkonomiksi, ja saatuaan opinnot päätökseen matka jatkui pääkaupunkiin ja Helsingin Jokereihin. Ensimmäiset A-maaottelunsa Hämäläinen pelasi kaudella 1991-92 ja oli mukana Prahan MM-kisoissa
1992, jolloin Suomi sai historiallisen hopeamitalinsa. Suomeltahan lähti ennakkoarvioiden mukaan kisoihin "kaikkien aikojen huonoin joukkue" jolta kukaan
tuskin odotti muuta kuin "sarjapaikan säilyttämistä".
Jokereita Hämäläinen edusti kolmen kauden ajan, ja ne kaudet olivatkin menestyksen aikaa. Vaikka ensimmäinen kausi päättyi katkeraan play off-tappioon Ässille jo ensimmäisellä pudotuspelikierroksella, niin toisena kautena 1993-94 tuli jo Suomen mestaruus. Jo keväällä 1993 SM-liigan palkintogaalassa Hämäläinen valittiin liigan parhaaksi puolustajaksi ja hän voitti myös liigan tehopörssin. 1994 Hämäläinen palkittiin play offien tehopelaajana. SM-hopeaa tuli vuotta myöhemmin ja tammikuussa 1995 Erik Hämäläinen oli Jokereiden mukana voittamassa Euroopan Cupia.
Samana keväänä Hämäläinen oli Tukholman MM-kisoissa voittamassa Suomen ensimmäistä ja toistaiseksi ainutta MM-kultaa. Myöhemmin Hämäläinen on rauhalliseen tapaansa todennut, ettei kulta muuttanut mitenkään hänen elämäänsä. Vuonna 1994 Hämäläinen oli Suomen Mestaruuden lisäksi voittamassa Suomelle Olympiapronssia Lillehammerin kisoista ja myöhemmin keväällä Milanon MM-jäältä oli kotiintuomisina hopeamitalit.
Tukholman kisojen jälkeen Eepi lähti yhdessä KalPan ja Jokerien aikaisen joukkuekaverinsa Juha Jokiharjun kanssa Ruotsin Elitserieniin. Tukholman AIK oli seura, ja siellä kului seuraavat kolme kautta. Menestystä ei AIK:ssa tullut, mutta uusia kokemuksia roppakaupalla ja onpa Hämäläinen sanonut kehittyneensä pelaajana vielä Ruotsin vuosinaankin.
Kiertolaispojan paluu kotiin
Paluu Lukkoon tapahtui kaudeksi 1998-99. Vaikka ottajia olisi varmasti ollut muitakin, perhesyyt toivat 10 vuotta maailmalla reissanneen miehen takaisin. Lukon
takalinjoilla oli kokeneen pelaajan paikka auki, kun Jarmo Kuusisto suuntasi kulkunsa Tanskan sarjaan, ja Hämäläinen täytti tuon paikan paremmin kuin hyvin.
Eepin kiertolaisaikana Lukko oli jäädyttänyt pelinumeron 7 jota ennen Eepiä menestyksekkäästi kantoi Matti Keinonen. Nokkelana miehenä Hämäläinen liimasi toisen
seiskan paitaansa, ja sai samalla käskyn ommella kapteenin C-kirjaimen rinnukseensa.
Vaikka itse kausi 1998-99 sujui Lukolta mollisointuisesti, pelasi Hämäläinen rauhallista ja varmaa peliä ja kunnostautui myös maalintekijänä, 13 osumaa
puolustajalta on varsin hyvä suoritus.
Hämäläinen pelasi Lukossa kolme kautta. Kaksi jälkimmäistä kautta valmentajana ollut Vasili Tihonov houkutteli keväällä 2001 Eepin mukaansa Sveitsin A-liigassa pelaavaan
Langnau'hun. Vasili Tihonov sai potkut kesken kauden, mutta Eepi pelasi tuttua varmaa peliään koko kauden ajan, vaikka vaatimattomana miehenä omaa panostaan
vähättelikin. Esimerkiksi arvostettu sveitsiläinen jääkiekkotoimittaja Klaus Zaugg nimesi
eräässä lehtijutussaan Hämäläisen liigan parhaaksi puolustajaksi. Sveitsissä oli tuolloin kiintiö jonka mukaan joukkueessa sai pelata vain kolme ulkomaalaista, ja
kun Langnau päätti kaudella 2002-03 satsata puolustuksen sijasta hyökkäykseen ja palkkasi riveihinsä kolme ulkomaalaishyökkääjää, jäi Eepi ylimääräiseksi pelaajaksi.
Langnau tarjosi hänelle sopimusta, muttei takeita siitä että hän jokaisessa pelissä
pääsisi pelaamaan, ja niin Hämäläinen päätti palata takaisin Lukkoon.
Ismo Lehkonen teki hänestä heti kapteenin, ja tuttuun tyyliinsä Eepi nousikin heti
raumalaisyleisön suosikiksi. Joulun 2002 jälkeen pelattu peli HPK:ta vastaan jää
aikakirjoihin harvinaisuutena: yleensä kaukalossa herrasmiesmäisesti käyttäytyvä
Hämäläinen tönäisi pelin tuoksinassa linjatuomaria ja sai liigalta kolmen ottelun
pelikiellon. Herrasmiehenä Eepi myönsi rikkeensä ja otti tuomion mukisematta
vastaan. Pelikielto ei kuitenkaan ollut pitkän uran ensimmäinen, sillä jo kevään
1995 finaaleissa TPS:ää vastaan käytiin paljon puhuttu joukkotappelu, jossa Eepi oli
yhtenä Jokereiden pelaajana osallisena ja sai tappelun johdosta yhden ottelun
pelikiellon.
Kaudella 2002-03 vain kolme maalia tehnyt Hämäläinen nosti viime kaudella
maalimääränsä jo yhteentoista, ja kun otetaan mukaan kuluvalla kaudella syntyneet
tehopisteet 1+4, on tehopisteitä kertynyt uran 799 SM-liigaottelussa yhteensä
154+203=357. Jäähyllä Hämäläinen on aikaansa kuluttanut 557 minuuttia. Viimeiset
maaottelunsa Hämäläinen on pelannut kaudella 1996-97, ja kaikkiaan hän on edustanut
Leijonia A-maaotteluissa 108 kertaa, joiden tehopisteet ovat 7+16=23 ja 49
rangaistusminuuttia.
Erik Hämäläinen on myös varattu NHL:ään. Detroit Red Wings varasi nuoren puolustajan kesällä 1985, mutta vaikka Detroit kosiskeli miestä leirille, ei hän armeijakiireiden takia voinut sinne lähteä. Sen jälkeen asia painui unholaan, eikä
mies omien sanojensa mukaan ole pahemmin taalaliigaan edes haikaillut.
Erik Hämäläinen teki viime kauden päätteeksi Lukon kanssa vain yhden vuoden jatkosopimuksen, vaikka seura pitempää pestiä kapteenilleen tarjosikin. Takavuosina Hämäläinen tuli tunnetuksi kolmen vuoden pesteistään, mutta tällä kertaa Lukko-ikoni halusi katsoa uraansa vain vuoden eteenpäin.
