Jatkoajan SM-liigajulkaisu 2005-06

Työsulkukauden ja NHL-tähtien jälkeen SM-liigassa on edessä paluu arkeen. Pariton joukkuemäärä on vihdoin historiaa, kun KalPa nostettiin menneen kauden päätteeksi liigaan. Neljälletoista joukkueelle ei ole tahtonut mitenkään riittää pelaajia, niinpä moni seura vielä hakee vahvistuksia kauden käynnistyessä.

Pääosin lähteneiden tähtien korvaajat kuitenkin löytyvät vanhaan tapaan seurojen omista nuorista. Nostimme esiin kustakin liigaseurasta yhden pelaajan, jonka on syytä tehdä läpimurtonsa tulevalla kaudella, jos meinaa ylipäätään sen tehdä. Monen pelaajan kohdalla näytön paikka voi olla viimeinen.

Perinteiseen tapaan Jatkoajan toimittajat veikkasivat kauden voittajia ja häviäjiä. Pistepörssin kärkinimien ja kiertopalkintojen voittajaehdokkaiden lisäksi huomiota jaetaan tällä kertaa myös näkymättömämmille tähdille. Toimituksen työryhmä listasi liigan työn sankareita ja väriläiskiä.

Suurempia linjoja käsitellään vaatimattomasti nimetyssä juttusarjassa "Jatkoaika pelastaa suomalaisen jääkiekon". Ajatuksia ja mielipiteitä taatusti herättävä kolumnikolmikko löytyy muiden liigaa yleisellä tasolla koskevien näkemysten tapaan tämän tekstin oikealta puolelta.

Seuraavassa joukkueiden esittelyt ja linkit kutakin joukkuetta koskeviin tarkempiin analyyseihin sekä pelaaja- ja valmentajahaastatteluihin.

1. Kärpät

Kahden edelliskauden mestari Oulun Kärpät saa lähteä kauteen positiivisena. Joukkueen runko pysyi vahvana, eikä NHL puraissut kokoonpanosta isoa palasta. Oululaisten riveistä löytyy laajuutta, kärkeä, potentiaalisia tulevaisuuden lupauksia ja voittava maalivahti - kaikki, mitä vain toivoa voi?

Kärpät porskuttaa vahvan joukkueensa, taloutensa ja koko organisaationsa voimalla kohti kolmatta peräkkäistä mestaruutta. Joukkueesta lähti merkittäviäkin pelaajia, mutta menestyäkseen mestarien tulee uusiutua ja saada uutta tuulta purjeisiinsa. Aukkoja paikkaamaan ovat tulleet tsekkisentteri Michal Bros ja kokemusta tuova Kalle Sahlstedt. Pelityyli on muuttunut aikaisempia kausia suoraviivaisemmaksi ja aktiivisemmaksi.

Vedenjakajalla ovat mielenkiintoiset nuoret hyökkääjät Juhamatti Aaltonen ja KalPasta tullut Tomi Mustonen, joiden murtautumista liigaan on lupa odottaa tällä kaudella, jos kahden taiteilijan työn taso pysyy yllä läpi kauden. Harjoitusotteluissa kaksikko on pelannut samassa ketjussa, mutta tsekki Petr Tenkratin loukkaannuttua toinen saanee lisää vastuuta.

Näytön paikka: Topi Jaakola

Vahvaan 83-ikäluokkaan kuuluva puolustaja kirjoitti kahden vuoden jatkosopimuksen. Edessä on todellinen näytön vuosi, sillä vuoristoratamainen pelaaminen tulisi saada tasoitettua. Lopullinen silaus puuttuu.

Artikkeli: Löytyykö Kärpille pysäyttäjää?, 7.9.

Haastattelu: Saarenheimo tähyää pimeydestä kohti parrasvaloja, 7.9.

Haastattelu: Pietilä palasi Suomeen, 31.8.

Kärppien pelaajakortit

2. Jokerit

Waltteri Immosen johtama joukkue pelaa harjoituspelien perusteella hieman rohkeammin kuin muutaman edelliskauden Jokerit. Kyseessä voi kuitenkin olla ennemminkin käskijän persoonallisuudesta kuin ohjeista johtuva ero - Immosen alaisuudessa virheitä ei pelätä niin paljon. Tämä sopinee hyvin erityisesti nuorille puolustajille, joiden odotetaan täyttävän viimekautisten NHL-vahvistusten jälkeensä jättämän aukon.

Jokereissa suurimman muutoksen piti olla valmentajan vaihtuminen, mutta elokuun NHL-sopimukset pistivät hyökkäysosaston suunniteltua suurempaan remonttiin. Viimehetken hankinnoilta Justin Mapletoftilta ja Jesse Niinimäeltä odotetaan paljon, aika näyttää onko kaksikosta ykkös- ja kakkossenttereiksi. Sveitsistä Suomeen palannut Tony Virta ja Ilari Filppula tuovat kaivattua taitoa myös ykkösnyrkin ulkopuolelle.

Loukkaantumiset ovat häirinneet pahasti narripakan valmistautumista kauteen, mutta kokoonpanon täytteeksi Immosella on heittää lukuisia parikymppisiä lupauksia. Joukkue kaipaa kuitenkin vielä yhtä selkeää maalitykkiä ja loukkaantumissuman yllättäessä leveyttä puolustukseen.

Näytön paikka: Jesse Niinimäki

Niinimäen lahjat kiekollisessa pelissä ovat tiedossa, mutta nykyajan jääkiekossa ei pelkällä taidolla pärjää. Kiukutteluun, surffailuun ja heikkoon asenteeseen ei ole enää varaa, muuten NHL:n ja kirkkaat valot voi unohtaa lopullisesti. Jokerit tarjoaa keskushyökkääjälle tilaisuutta pelastaa uransa - pelaajan on nyt vastattava huutoon.

Analyysi: Arvoituksellinen narripakka, 5.9.

Haastattelu: Waltteri Immonen - oma poika ensi kertaa puikoissa, 3.9.

Haastattelu: Haastattelussa Tim Thomas, 28.8.

Haastattelu: Tim Thomas: "NHL:n rikkaat tähdet myivät alakerran väen sopimusneuvotteluissa", 28.8.

Haastattelu: Mapletoft halajaa nopeasti takaisin NHL:ään, 6.9.

Jokereiden pelaajakortit

3. Blues

Uudet tuulet puhaltavat Espoossa, organisaatio on uusittu lähes kokonaan omistajaa lukuunottamatta. Blues on onnistunut pelaaja- ja valmentajamarkkinoilla kesän aikana, haaviin on tarttunut Raimo Summasen ja Kari Heikkilän lisäksi pelaajia Tuomas Eskelisestä viime kauden pistepörssivoittajaan Steve Kariyaan.

Bluesilla on tulevalla kaudella yhdessä TPS:n kanssa SM-liigan suurin kaukalo, jo yksinään se tuo muutoksia pelityyliin. Aktiivista luistelua ja taitoa nähdään Espoon Areenalla tulevalla kaudella. Joukkue on sekoitus omia kasvatteja, paluumuuttajia ja taitavia profiilipelaajia.

Harjoituskaudella Blues voitti puolet pelaamistaan peleistään. Vastustajat olivat astetta kovempia, sillä Blues kohtasi peräti seitsemästi Venäjän pääsarjajoukkueen. Joukkueen ulkomaalaiskiintiö on täynnä, mutta Lauri Tukosen ja Petteri Nokelaisen jättämät aukot ovat edelleen paikkaamatta.

Näytön paikka: Niko Nieminen

Nieminen aloittaa kuudennen liigakautensa Espoossa. Hyökkääjän henkilökohtainen piste-ennätys on viime kauden kymmenen pistettä, eikä se varmasti tyydytä ketään. Harjoituspeleissä oli edelleen havaittavissa pientä arkuutta varsinkin laitakahinoissa. Mahtavatkohan syynä arkuuteen olla useat loukkaantumiset? Tulevalla kaudella Niemiseltä odotetaan jälleen onnistumisia ja nousua mahdollisesti hyökkääväänkin rooliin - kuten useana kautena aikaisemminkin.

Analyysi: Espoolainen huippujääkiekko tienhaarassa, 26.8.

Haastattelu: Varakapteeni Markku Hurme terveenä tulevaan kauteen, 27.8.

Haastattelu: Neil Littlesta Bluesin viimeinen lukko, 24.8.

Haastattelu: Summanen tarjoaa Espoon mallia koko maalle, osa 1, 2.9.

Haastattelu: Summanen tarjoaa Espoon mallia koko maalle, osa 2, 5.9.

Haastattelu: Steve Kariya valmis toiseen vuoteen Euroopassa, 7.9.

Bluesin pelaajakortit

4. TPS

TPS:n ympärillä leijuu kysymysmerkkejä ennen kauden alkua. Materiaali on laadukas, mutta pelottavan kapea. Lisäksi joukkuetta kiusaavat kauden alussa monet loukkaantumiset. Palloseura ei kestä enää runkopelaajien loukkaantumisia, kun mahdollisia vahvistuksiakin vasta odotellaan.

Miehistön selkäranka on pitkälti sama kuin viime kaudellakin. Uusia kasvoja joukkueessa ovat paluumuuttaja Mika Lehtisen lisäksi haaviin tarttuneet ruotsalaiset Daniel Widing ja Andreas Jämtin, joka on esiintynyt harjoitusotteluissa edukseen. Ehkä merkittävin lähtijä oli ykkösmaalivahti Teemu Lassila. Tuomo Karjalainen ainakin aloittaa kauden selvänä ykkösmaalivahtina. Jää nähtäväksi, pystyykö hän lunastamaan ykköstorjujan viitan vai joutuuko TPS etsimään mitat täyttävää veskaria ulkomailta.

Vaihtoaitiosta löytyy myös tuttuja nimiä. Hannu Jortikka ja TPS on aina ollut menestyvä yhdistelmä. Odotukset ovat siis korkealla. Jortikalla ja hänen apunaan toimivilla Hannu Virralla ja Esa Keskisellä on kuitenkin kova savotta edessään. Mikäli Palloseuran kokenut kaarti nousee huipputasolleen ja Karjalainen vastaa asetettuun haasteeseen, joukkueella on mahdollisuudet taistella runkosarjan kärkisijoista, mutta jos mainitut osa-alueet pettävät TPS pelaa sijoista 4-8.

Näytön paikka: Markus Seikola

Jo kuudennen liigakautensa aloittava nuorukainen on hiljalleen tosipaikan edessä. Junioreista huippulahjakkaana nousseella puolustajalla on kaikki eväät kansalliselle huipulle, mutta näytöt uupuvat vielä. Väläyttelee lahjojaan toistuvasti, mutta sortuu välillä uneliaaseen laahustamiseen. Lapsuksista ja lepsuilusta on päästävä eroon, näyttöpaikkoja tuskin riittää enää pitkään.

Analyysi: TPS:n monet haasteet, 7.9.

Artikkeli: TPS-leirissä edetään aikataulussa, 7.9.

Haastattelu: Hannu Virta - TPS-ikonin kotiinpaluu, 7.9.

Haastattelu: Esa Keskinen palaa innokkaana, 7.9.

Haastattelu: Andreas Jämtin - aika viiksien jälkeen, 7.9.

Kolumni: Olennaisia asioita?, 7.9.

TPS:n pelaajakortit

5. Tappara

Tappara on palannut vanhaan komentoon, kun penkin taakse ovat ilmestyneet Jukka Rautakorpi ja Kari Makkonen. Kun mukana ovat vielä Rautakorven vanhat luottomiehet Grönvall, Mäntylä, Mäkinen ja Ojaset, voisi hätäisimpi vetää johtopäätöksen, että Tappara on palaamassa parin kauden takaiseen malliin.

Rautakorpi on kuitenkin koko ajan muistuttanut, että peli on muuttunut sitten vuoden 2003 kultajuhlien ja korostanut liikkeen ja kiekollisen pelin merkitystä. Siksi onkin mielenkiintoista nähdä millaista kiekkoa Tappara lopulta pelaa, pystyykö Rautakorpi muuntautumaan uuteen pelitapaan ja ennen kaikkea pitääkö pelitapa loppuun asti, jos voittoja ei tule.

Tappara vaikuttaa paperilla ja kaukalossa laadukkaalta, mutta ennen kaikkea tasapainoiselta ryhmältä. Suuria tähtiä ei ole, mutta tasaisen varmojen suorittajien kanssa Rautakorpi on ennenkin repinyt hyviä tuloksia.

Näytön paikka: Teemu Laine

Teinitähti ei ole missään vaiheessa noussut liigassa sille tasolle kuin on odotettu. Jokereiden kannattajat pistivät epäonnistumisen valmentajan syyksi, mutta kun Laine on joutunut ajoittain penkille myös Tapparassa, kannattaa miettiä, onko vikaa myös miehessä? Ominaisuuksia huipulle on, mutta nyt on aika näyttää, että otteisiin löytyisi myös tasaisuutta.

Artikkeli: Tapparalla edessä toiveikas juhlakausi, 9.9.

Haastattelu: Jukka Rautakorpi ja raa'an työn paluu, 29.8.

Haastattelu: Kiekkojunnujen kesä, 2.9.

Tapparan pelaajakortit

6. HPK

Hämeenlinnassa alkaa viides kausi Jukka Jalosen komennossa, ja tilanne ennen kauden alkua on melko samankaltainen aiempiin vuosiin verrattuna. HPK:n ryhmä ei taaskaan ole kovin nimekäs, mutta silti joukkueesta löytyy tarpeeksi palikoita hyvään menestykseen asti. Suurimmat paineet ladataan nuoren maalivahtikaksikon Karri Rämön ja Miika Wiikmanin niskaan.

Taktisesti ja pelillisesti Pallokerho jatkaa melko lailla samoilla teeseillä kuin aiempina kausina. HPK:n peli on nopeaa ja liikkuvaa, jossa sekä kiekko että pelaajat pyrkivät vaihtamaan suuntaa nopeasti. Tällä kaudella Kerhon ryhmässä korostuu entisestään nuoruuden into, kokemattomuus ja johtavien pelaajien vähäinen määrä.

Harjoituskaudella HPK esitti voitokkaita ja suht valmiita otteita, mutta ryhmän kokoonpano on vielä jossain määrin auki. Joukkueen ulkomaalaiskiintiössä on tilaa vielä kahdelle pelimiehelle. Hämeenlinnalaiset saattavat yllättää jälleen monet, jos ja kun Jalonen pystyy yhä saamaan miehistönsä pelaamaan toimivien oppiensa mukaisesti.

Näytön paikka: Janne Lahti

HPK:n oma kasvatti ei vielä pisteiden valossa ole esittänyt liigassa kummempia, mutta potentiaalia eturivin maalitykiksi on. Fyysiset valmiudet erinomaiset, mutta ei ole toistaiseksi kyennyt hyödyntämään taitojansa ja ominaisuuksiaan. Nyt peliaikaa näyttäisi olevan tulossa roppakaupalla, joten 15-20 maalia ei ole mahdoton urakka.

Dialogi: HPK:ta kahdelta kantilta, 5.9.

Haastattelu: Kapteeni Jokela uskoo Kerhon hengen voimaan, 5.9.

Haastattelu: Kerho sopii Jaloselle ja Jalonen Kerholle, 5.9.

Artikkeli: Wiikman ja Rämö kovaan testiin, 7.9.

HPK:n pelaajakortit

7. HIFK

HIFK:n joukkue koki melkoisia muutoksia kauden jälkeen, kun suuren NHL-poistuman lisäksi joukkueen ykköskentällinen lähti Sveitsiin ja Ruotsiin. Paikkaajia näille pelaajille ei ole löytynyt kuin yksi, joten joukkue lähtee melkoisen kokemattomana uuteen liigakauteen. Maalivahti Sebastien Centomon harteille on kasattu melkoiset paineet pitää joukkue pystyssä. Puolutuskalusto on terveenä pysyessään lähes liigan kärkikastia, mutta hyökkäyksessä HIFK:lla on luvassa ongelmia, ainakin ilman muutamaa oikeaa vahvistusta.

Menestyspaineet ovat HIFK:n kannettavana joka kaudella ja vaativa kannattajajoukko ei siihen juurikaan helpotusta tuo. HIFK:n monivuotinen menestymättömyys on herättänyt jo joissakin kannattajissa epäluottamusta tulevaisuuteen, joten Doug Sheddenin johtamalla ryhmällä on kova koettelemus edessään. Myöskin joukkueen johto saattaa olla tulilinjalla, jos harventuneeseen miehistöön ei saada huippuluokan vahvistuksia tai se ei pärjää toivotulla tavalla.

Näytön paikka: Kim Hirschovits

"Hirso" oli yksi lupaavimmista IFK-pelureista A-junioreissa, mutta läpimurtoa keskushyökkääjä ei ole liigan keskikastiinkaan vielä tehnyt. Tällä kaudella alkaa olla näytön paikka ja IFK:n nuoressa joukkueessa nousu liigaelittiin on hyvin mahdollista. Peliaikaa ainakin on luvassa runsaasti.

Haastattelu: Shedden ja IFK työnteolla menestykseen, 2.9.

Haastattelu: IFK:n miehistö Sheddenin silmin, 2.9.

Haastattelu: Janne Hauhtonen uuden haasteen edessä, 2.9.

HIFK:n pelaajakortit

8. Lukko

Raumalla liigakauteen lähdetään varovaisen luottavaisena. Viime kauden nimekkäästä ryhmästä on toki poistunut useita tärkeitä pelimiehiä, mutta sama on tilanne monessa muussakin seurassa. Uusista pelaajista eniten vastuuta on tarjolla Scott Langkowille, Jamie Wrightille sekä Tuukka Mäkelälle. Keväällä valmennusvastuun ottaneella Jarmo Tolvasella on käsissään nippu, jolla pystytään realistisesti taistelemaan sijoista 6-8. Kuuden joukkoon sijoittuminen olisi joukkueelta erittäin hyvä suoritus.

Lukon puolustuspelaaminen on ollut harjoitusotteluissa varsin hyvää, etenkin molemmat maalivahdit ovat onnistuneet mainiosti. Huolenaiheena Lukko-puolustuksessa on todellisen viivapelotteen puuttuminen. Tämä tuleekin mitä todennäköisimmin näkymään kauden aikana viimevuotista heikompana ylivoimapelaamisena.

Hyökkäykseen Sami Torkin saappaita täyttämään hankittu Jamie Wright kuuluu Lukon tärkeimpien pelaajien joukkoon. Monipuolisuutensa takia hän lienee jopa maalitykki Pasi Saarelaa tärkeämpi pelaaja joukkueelleen. Nuorista pelaajista on syytä mainita valmentajaltakin auliisti kehuja kerännyt Miikka Tuomainen. Kokonaisuutena Lukon hyökkäys on liigan keskitasoa, mutta vähämaaliset harjoitusottelut asettavat hienoisia kysymysmerkkejä tämänhetkiseen viimeistelytehokkuuteen.

Näytön paikka: Markku Paukkunen

Turussa Paukkunen ei noussut kovinkaan vastuulliseen rooliin, mutta nyt hänellä on hyvä tilaisuus vakiinnuttaa paikkansa jopa kakkospakkiparissa. Harjoituspelit ovat osoittaneet Paukkusen pystyvän pelaamaan mm. hyvää kiekollista peliä, tosin peliesitysten tasaisuudessa on vielä jonkin verran petrattavaa.

Artikkeli: Lukolla edessään arvoitusten kausi, 23.8.

Haastattelu: "Paroalhon Chelios" luottavaisena kauteen, 27.8.

Haastattelu: Lukko aloittaa uudessa komennossa, 31.8.

Haastattelu: Teemu Normio jatkaa siitä mihin keväällä jäätiin, 8.9.

Haastattelu: Tuukka Mäkelä hakee nostetta uralleen Raumalta, 11.9.

Lukon pelaajakortit

9. Ilves

Ilves lähtee kauteen pakka sekaisin. Ratkaisurooleja on vielä täyttämättä ja loukkaantumisista kärsineiden lista on pitkä. Odotuksissa on kaikesta huolimatta suora playoff-paikka. Tämä saattaa kuitenkin osoittautua joukkueelle turhan kovaksi tavoitteeksi. Ilveksen ilonaiheena on lahjakas nuorisokaarti. Tulevaisuuden vastuunkantajia on kasvamassa omista riveistä hyvää tahtia. Nimet Lindgren, Huhtala, Korhonen, Anttila, Mielonen ja Kuukka kannattaa painaa mieleen jo nyt. Näistä nuorista kuullaan jo alkavalla kaudella.

Ilveksen kivijalaksi suunniteltu puolustus on mennyt pahasti uusiksi kauden alla: Pettinen lähti NHL:ään, Jääskeläinen sekä Koistinen loukkaantuivat ja Allen osoittautui turhan kevyeksi vahvistukseksi jo hyvissä ajoin. Kauden kynnyksellä mukaan liittynyt Kevin Bolibruck on toistaiseksi katsomaton kortti. Kokeneen Jyrki Lumpeen harteilla on paljon painolastia osaston kannattelemisessa.

Hyökkäyspää on eheämpi kokonaisuus, kuin puolustus vaikka sielläkin on omat ongelmansa. Päteviä liigakiekkoilijoita on riittävästi, mutta osaamisen kärki on auttamattoman kapea. Varsinkin sentteriosasto suorastaan huutaa vahvistusta. Hankintalistalla onkin vielä ykkössentteri ja 1-2 ketjujen laituri. Alkukauden tehopelaajia haettaessa päät kääntyvät Jussi Pesosen, Toni Koiviston, Jonas Anderssonin ja ikinuoren Raimo Helmisen suuntaan.

Näytön paikka: Ville Koistinen

Nuoresta iästään huolimatta Koistisella on kokemusta jo 183:n liigaottelun verran. Edellisten kahden kauden pistesaldot (7+16 ja 6+14) antavat odottaa Koistisen ottavan suuren roolin Ilveksen hyökkäysten avaajana ja ylivoiman viivamiehenä. Harjoituskautta haitannut loukkaantuminen haitannee Koistisen alkukautta, mutta sarjan edetessä Koistinen noussee Ilveksen ykköspuolustajaksi.

Analyysi: Ratkaisijoista pulaa, 9.9.

Haastattelu: Toni Koivisto on liigajäiden nuori konkari, 23.8.

Haastattelu: Heleniuksen oppipojasta kasvoi kaukalon kuningas, 30.8.

Haastattelu: Jonas Andersson tähtää yhä NHL:ään, 1.9.

Haastattelu: Kiekkojunnujen kesä, 2.9.

Ilveksen pelaajakortit

10. JYP

Tähtipelaajista tyhjentyneellä JYPillä on kauden alla edessä jälleen tuttu tilanne: vastuunkantajia olisi saatava omista nuorista sekä nimettömistä hankinnoista. Nimilistan perusteella joukkue on heikentynyt rankasti, mutta valmennus on ennenkin onnistunut tässä tilanteessa, joten JYP saattaa tänäkin vuonna yllättää puun takaa ja taistella itsensä jatkopeleihin.

Joukkue ei ole vielä täysin valmis, sillä Jarkko Immosen NHL-siirron myötä täytettäväksi jäi ykkössentterin paikka. Joukkueen menestys kulminoituu paljolti Immosen korvaajan ympärille, sillä nykyisellään hyökkäysmateriaali on varsin nimetön ja ratkaisijat ovat hyvin harvassa.

Puolustavien kenttäpelaajien parhaimmisto ja ykkösmaalivahti Sinuhe Wallinheimo jatkavat seurassa. Onkin epätodennäköistä, että oma verkko heiluisi sen enempää kuin aikaisempina vuosinakaan. Menestyksen ratkaisee sitten lopulta se, heiluuko vastustajan verkko. Jos joukkueesta löytyy uusia maalintekijöitä, se yltää kamppailemaan pudotuspelikarsintojen kotiedusta. Muussa tapauksessa pudotuspelikarsintapaikkaa saadaan jännittää runkosarjan loppukierroksille asti.

Näytön paikka: Juha-Pekka Hytönen

Tunnollinen puolustava sentteri alkoi viime kaudella saada myös hyökkäyspeliä kohdalleen. Alkukaudesta tarjolla olisi keskushyökkääjävajeen takia suuri rooli myös hyökkäyspäässä. Onnistuuko laittamaan piste-ennätyksensä jälleen uusiksi?

Analyysi: Aika Shelleyn jälkeen, 31.8.

JYPin pelaajakortit

11. Ässät

Porissa liigakauteen on valmistauduttu varovaisin odotuksin. Vahvana syyskauden joukkueena tunnettu pataryhmä haluaa tehdä Isomäestä mahdollisimman hankalan paikan vierailla. Toivottavasti päävalmentaja Mika Toivolan taskuvihkosta löytyvät termit "peräänantamattomuus" ja "joukkuehenki", sillä muutoin Ässien kaipaamat kotivoitot ja pudotuspelipaikan jahtaaminen voi jäädä pilvilinnojen rakenteluksi.

Monivuotinen luottoveskari Scott Langkow jätti seuran ja Ässien uudeksi ykkösvahdiksi sovitetaan nyt Ilveksestä siirtynyttä Juuso Riksmania, jonka kanssa torjuntavastuusta kilpailee Tuomas Nissinen. Ässien puolustuksessa nähdään joitakin uudistuksia. Latvialaisen ihmishyrrän Oleg Sorokinsin korvasi SaiPasta saapunut Justin Forrest, ja Venäjällä viime kauden kiekkoillut Tero Paappanen löysi itselleen pelipaikan lopulta Porista.

Merkittävimmät vahvistukset hyökkäyspäähän ovat toistaiseksi olleet länsirannikolle saaapuneet haalarimiehet Mikko Rautee ja Matti Kaipainen. Yli 70 maalia edelliskaudella yhteensä paukuttaneelle ykköstriolle Virkkunen - Williams - Tuominen ei kuitenkaan ole vielä korvaajia löytynyt. Menetettyä tulivoimaa paikkaamaan on tarkoitus hankkia uusia nimiä mahdollisimman pian. Porilaisten laajasta nuorisokaartista on odotettavissa profiilinnostajia, mutta liikoja ei kannata silti odottaa.

Näytön paikka: Kristian Kuusela

Kolmen kauden aikana tasaisesti kehittyneelle Kuuselalle avautuu mainio mahdollisuus lopulliseen läpimurtoon. Ässien menestys tai menestymättömyys kiteytyy nimenomaan Kuuselan ja tapaisten potentiaalisten tapausten kehittymiseen. Harjoituspelit sekä viime kauden loppu ovat nostaneet Seinäjoen miehen osakkeita siinä määrin, että hän saanee paikan jopa ykkösketjusta. Vuosi sitten laitahyökkääjä ei ollut siihen valmis, mutta joko nyt? Riittävätkö rahkeet ylipäätään kantamaan tarjolla olevan suuren vastuun?

Analyysi: Ässillä ratkaisijoiden viitat vapaina, 7.9.

Haastattelu: Tero Paappanen veljessodan uusin värittäjä, 4.9.

Ässien pelaajakortit

12. Pelicans

Synkän ajanjakson jälkeen Pelicans on saavuttanut paljon jo pelikautta edeltävällä ajalla. Joukkue starttaa kauteen pitkästä aikaa vakaalta perustalta ja ilman häiritseviä menestyspaineita. Pudotuspelikarsinnat ovat yhä useammalle lahtelaiselle minimitavoite, vaikka pelkkä jumbosijan välttäminen olisi surullisenkuuluisalta seuralta hyvä saavutus.

Uusi päävalmentaja Jami Kauppi haluaa lopettaa sumputuksen ja luoda iloista jääkiekkoa. Hänen onnekseen seura on onnistunut hankkimaan pelaajia, joiden kanssa ideoiden toteuttaminen on realistista. Räkämaaleihin kyllästynyttä lahtelaisyleisöä hellitään varmasti komeilla sommitelmilla ja yksilösuorituksilla. Kokemattoman joukkueen rutiinitaso on kuitenkin niin alhainen, ettei hurmos kestä monen ottelun putkia.

Alkukausi näyttää suunnan. Tuolloin Pelicansin menestys riippuu pitkälti kahdesta tekijästä: maalivahtipelistä ja siitä, kuinka nopeasti ja hyvin kilpailijat saavat rivinsä koottua. Pelikaaneilla on iskukykyä rokottaa puolivalmiita vastustajiaan, mutta siihenkin vaaditaan pitävää peräpäätä. Markus Helanen on tunnettu ailahtelevista otteistaan ja Antti Niemi on liigatasolla täysin katsomaton kortti. Heidän onnekseen edessä oleva puolustus on nykyliigan mittapuulla tasapainoinen.

Näytön paikka: Matias Loppi

Ei ollut kypsä hyppäämään juniorisarjoista suoraan SM-liigaan, vaan lähti maksamaan oppirahoja ensin ulkomaille ja sitten Mestikseen. Vanhainaikainen taituri, jonka tärkeimmät aseet ovat ensiluokkainen pelisilmä ja tekniikka. Näiden vastapainona on taipumus poikkeamaan suoraviivaisuudesta. Siitä huolimatta Loppi on potentiaalia vilisevän joukkueen todennäköisin läpimurron tekijä.

Analyysi: Pelikaani nousee tuhkasta - mutta kuinka korkealle?, 1.9.

Haastattelu: Kaarnan laiva kohti oikeaa kurssia, 22.8.

Artikkeli: Ei enää pelaajakoordinaattoria, 22.8.

Haastattelu: Olli Julkusen toinen mahdollisuus, 28.8.

Artikkeli: Kolme lahtelaistoivoa, 7.9.

Pelicansin pelaajakortit

13. SaiPa

SaiPa lähtee kauteen jälleen pudotuspelipaikka mielessä. Suuria haaveita ei kuitenkaan elätellä, jo pelkästään miljoonalla mummon markalla pudotetusta pelaajabudjetista johtuen. Joukkue on jälleen kerran kasattu nuorista lupauksista ilman merkittäviä johtotähtiä. Monellakin pelaajalla on mahdollisuus nousta parrasvaloihin tai jatkaa taaperrusta perusjyränä.

Joukkue on ollut aika hyvin kasassa keväästä lähtien. Joukkueesta on puuttunut oikeastaan vain päävalmentajan toivoma iso ja kokenut puolustaja sekä maalitekoon pystyvä vahva laitahyökkääjä. Puolustaja löytyi kun NHL:ssäkin esiintynyt kaksimetrinen Kristian Kudroc sai sopimuksen try-outin kautta. Hyökkääjän etsintä on vieläkin kesken. Maalivahtitilanne SaiPalla oli keväällä kenties paremmassa kunnossa kuin koskaan, mutta Tomas Duban skandaali-loikkaus Ruotsiin sotki kuviot. Tilalle on kuitenkin hankittu Carolinan varaus Rob Zepp.

Harjoitusotteluissa pirteimpiä otteita ovat esittäneet Bluesista saapuneet Jarkko A. Immonen ja Antti Pihlström. Myös Ville Viitaluoma ja kokenut Kimmo Koskenkorva ovat esiintyneet väkevästi. SaiPan puolustus on kenties fyysisempi kuin koskaan. Kudroc on harjoituspeleissä kerännyt jäähyminuutteja enemmän kuin SaiPassa on totuttu. Hyvää taustatukea hänelle ovat antaneet Olli Malmivaara ja Ossi-Petteri Grönholm. Joukkueen kapteeni Petri Kokko on nousukunnossa nivusleikkauksen jälkeen.

Näytön paikka: Ville Viitaluoma

3+0, 8+17, 3+4, 5+9. Entisen nuorten SM-liigan pistepörssin voittajan liigaura näytti jo lähtevän kunnolla käyntiin kaudella 2002-2003 kun Viitaluoma mätti HIFK:ssa tehot 8+17. Sen jälkeen ura kuitenkin kääntyi alamäkeen. Nyt Viitaluoman otteissa on jälleen havaittavissa se potentiaali, joka juniorisarjoissa oli esillä. Harjoituspeleissä Viitaluoma on esiintynyt edukseen sekä kiekollisessa pelissä että rymistelyosastolla ja pisteitäkin on kertynyt noin piste per peli.

href="/smliiga.php?sivu=kolumnit&id=3522">Analyysi: Mälkiän nuori SaiPa haastaa veteraanit, 24.8.

href="/smliiga.php?sivu=kolumnit&id=3523">Kolumni: Kuningas mammona, 24.8.

href="/smliiga.php?sivu=kolumnit&id=3640">Haastattelu: Antti Pihlström, taklauskoneesta monipuolisemmaksi, 11.9.

SaiPan pelaajakortit

14. KalPa

Paluun liigaan tekevä KalPa lähtee haastamaan isompiaan liikkeen kautta. Joukkue koostuu nopeista ja taitavista pelimiehistä, joiden suurimmat heikkoudet ovat lähes kauttaaltaan fyysisellä puolella. KalPa lähtee kuitenkin haastamaan muut liigan pikkuseurat tosissaan ja odotettavissa on, että myös muutama isompikin päänahka tarttuu kuopiolaisten vyölle kauden mittaan.

Maalivahtiosasto on kuopiolaisilla kunnossa. Kimmo Kapanen on yksi niistä harvoista kokeneista pelaajista jotka pelaajavirta toi tulevaksi kaudeksi takaisin SM-liigaan. Puolustus on sen sijaan joukkueen heikoin lenkki. Paperilla puolustuksesta ei löydy montaakaan liigatasolle valmista pelimiestä. Samuli Suhosen rooli KalPan takalinjoilla tulee olemaan äärimmäisen suuri. Myös kokeneen Jermu Piston olisi suotavaa kääntää laskusuunnassa oleva uransa uuteen nousuun. Puolustukseen haetaan vielä yhtä ulkomaalaisvahvistusta.

Kilpipaitojen hyökkäys taas on pullollaan kysymysmerkkejä. Esimerkiksi Ahosilta, Kasper Kenig, Pöllänen, Kaartinen ja Hämäläinen ovat kaikki olleet Mestiksessä kovia nimiä, mutta liigatasolta kenelläkään heistä ei ole heittää kovia näyttöjä pöytään. Joku heistä varmastikin onnistuu liigassa, mutta samoin odotettavissa on myös epäonnistumisia. Suurimmat odotukset kuopiolaisleirissä kohdistuvat kuitenkin Sami Salosen ja Tomas Kurkan muodostamaan parivaljakkoon.

Näytön paikka: Ville Hämäläinen

Tapparan mestaruuskaudella pieneen rooliin jäänyt Hämäläinen lähti hakemaan uutta nostetta uralleen Mestiksestä. KalPassa mies onkin saanut vastuuta todella runsaasti ja kehittynyt selkeästi viimeisen kahden kauden aikana. Hämäläinen aloittaa kauden KalPan kakkossentterinä ja tulosta on ainakin harjoitusotteluiden pohjalta lupa odottaa.

Analyysi: Kalakukkokaupungin paluu liigakartalle, 4.9.

Kolumni: Viimeinen mahdollisuus, 4.9.

Haastattelu: Samuli Suhonen johtaa KalPa-puolustusta 4.9.

KalPan pelaajakortit