Espoolaislähtöinen Arto Kuki on yksi niistä pelaajista, jotka tuskin koskaan näkyvät otsikoissa. Silti ei ole sattumaa, että hän on 2000-luvulla ollut voittamassa jo neljää mitalia ensin Tapparassa ja viime kaudella Jokereissa.
Kuki teki läpimurtonsa liigatasolle Kiekko-Espoossa 90-luvun puolivälin jälkeen. Jo tuolloin Kukin ketjusta puhuttiin liigan parhaana nelosketjuna; laidoilla paahtoivat Tero Tiainen ja Timo Hirvonen.
Hyvät otteet nuorten EM-kisoissa olivat poikineet 190-senttiselle voimasentterille NHL-varauksen jo kesällä 1994. Lähempi yhteistyö legendaarisen Montreal Canadiensin kanssa jäi kuitenkin haaveeksi, kun uraa alkoivat haitata polvivaivat.
- Ei oikeastaan koskaan mitään vakavaa yhteyttä ollut sinnepäin. Jotain sopimustarjouksia sieltä on tullut, että saavat pitää pelaajaoikeudet, Kuki kertoo vaatimattomaan tyyliinsä.
- Tietysti polvivamma tuli vähän huonoon saumaan, ehkä sitten olisi voinut olla jotain. Turha sitä on murehtia, se on ollutta ja mennyttä.
Polvivaivat sävyttivät Kukin kolmea viimeistä kautta Espoossa. Uusi alku uralle löytyi Tampereelta ja Tapparasta. Neljä kautta tuottivat yhden mestaruuden ja kaksi SM-hopeaa. Pisteitäkin alkoi jälleen kertyä tasaiseen tahtiin.
Marko Mäkisen kanssa Kuki muodosti väkevän parivaljakon, jota täydensi yleensä luisteluvoimainen toinen laituri. Jälleen puhuttiin liigan parhaasta nelosketjusta - ja -sentteristä.
- Itse haluaisin irti siitä, en välttämättä haluaisi aina olla nelosketjussa. Onhan se tavallaan imartelevaa, mutta tiedän, että pystyisin pelaamaan muussakin roolissa.
- Kun on leima lyöty otsaan, niin siitä on vaikea päästä eroon. Tiedä sitten, pitäisikö lähteä ulkomaille tai vaihtaa pienempään seuraan, Kuki naurahtaa.
Kukin liigauran aikana hänen ympärilleen on jokaisessa seurassa kasautunut tietyntyyppinen ketju, joka on pysynyt enemmän tai vähemmän vakituisena palasena muiden ketjujen eläessä. Laitureiltaan keskushyökkääjä toivoo kahta asiaa: luisteluvoimaa ja työmoraalia.
- Sellaisten pelaajien kanssa on hyvä pelata, jotka tekevät kovasti hommia ja ovat hyviä luistelemaan. Itse en mikään tuulennopea ole, siksi on hyvä, jos voi käyttää laiturien nopeutta hyväksi, Kuki perustelee.
- Eikä meidän ketjun peli toimi, jos siinä ei tee hommia.
"Meillä on kaikki mahdollisuudet"
Jokereissa pelatut vajaat kaksi kautta ovat sujuneet tilastoihin tuijottamalla Tappara-vuosia vaatimattomammin, vaikka viime kaudellakin Kukin kaulaan pujotettiin hopeinen mitali.
- Tapparassa olimme vähän isommassa roolissa. Mitä enemmän pelaa, sen paremmin on pelissä mukana. Sitä kautta sitten tehojakin tuli, selittää Kuki.
Toisaalta viime kautta häiritsi jälleen polvivamma, joka syntyi jo ennen kauden alkua. Tämä kausi on sujunut toistaiseksi siltä osin ongelmitta, vaikka muuten onkin ollut vaikea. Jopa niin vaikea, ettei uralla ole vastaavaa paikkaa tullut vastaan.
- Vaikka Espoossakin oli vaikeata, niin siellä ei ehkä joukkuekaan ollut niin hyvä kuin täällä. Kun ei lähtenyt kulkemaan, niin ei lähtenyt. Varmasti yhtä asiaa ei voi sanoa, mistä se olisi kiikastanut, Kuki muistelee alkukautta.
Jokerit on pelannut omia pudotuspelejään jo tammikuulta lähtien. Runkosarjaa on jäljellä vielä viisi ottelua, joissa ratkeaa, pääseekö joukkue lainkaan pudotuspeleihin.
- Meillä on kaikki mahdollisuudet, kunhan saadaan homma taas raiteilleen tauon jälkeen ja jaksetaan painaa hommia. Ennen taukoa mentiin jo oikeaan suuntaan ja osoitettiin, että pystymme voittamaan kenet vaan.
Kukin sopimus Jokereiden kanssa päättyy tänä keväänä. Jatkosuunnitelmat ovat vielä auki, mutta rivien välistä on luettavissa, mitä pelaaja tulevallakin kaudella joukkueeltaan odottaa.
- Ei tässä nyt ole mitään kiirettä mihinkään. Ulkomaille lähtö voi olla edessä joskus tulevaisuudessa, mutta ei vielä. Jos sinne lähtee, niin sitten tänne paluu voi olla vaikea, Kuki pohtii.
- Onhan se käynyt mielessä, mutta aina on löytynyt Suomesta hyvä paikka pelata ja menestyä. Minulle on ollut tärkeämpi juttu se, että joukkue pärjää, silloin on itselläkin hyvä olla.
