Tappara ja Ässät kuuluivat SM-liigaan alkutaipaleella sarjan suurten ja menestyvien seurojen joukkoon. Pudotuspeleissä ne olivat vuodesta toiseen vakiovieraita. Niinpä tiet kohtasivatkin varsin taajaan.
Kaikkiaan joukkueet ovat otelleet pudotuspeleissä paremmuudesta viisi kertaa, joista peräti kolmesti finaaleissa. Edellisestä pudotuspeliväännöstä on kuitenkin vierähtänyt jo 12 vuotta.
Tappara on ollut näissä peleissä niskan päällä, sillä Ässät on kääntänyt homman edukseen ainoastaan kerran. Ominaista sarjoille on ollut tasaisuus sekä vaihtelevuus niiden sisällä. Lopullinen voittaja on usein noussut kuilun partaalta. Kotietu ei ole ollut erityisen vahva valtti, sillä vierasvoittojen sävyttämissä sarjoissa se on pitänyt vain kahdesti.
1976 Tappara-Ässät 2-0 (3-2 ja. 6-4)
Kaikkien aikojen ensimmäisellä SM-liigakaudella pudotuspeleihin pääsi neljä parasta. Runkosarjassa toiseksi tullut ja mestaruutta puolustanut Tappara sai välierässä vastaansa Ässät, joka varmisti kolmannen sijansa sekä ylipäätään paikkansa auringossa vasta runkosarjan viimeisellä kierroksella Lukkoa vastaan. Tappio olisi vienyt Lukon jatkopeleihin ohi Ässien.
Välierissä finaalipaikkaan vaadittiin kaksi voittoa. Kalevi Nummisen piiskaamat kirvesrinnat lähtivät sarjaan varsin selvänä ennakkosuosikkina. Ennen kauden alkua kovia menetyksiä kokeneet porilaiset tarjosivat kuitenkin miehekkään vastuksen. Hakametsässä ratkaisua jouduttiin hakemaan jatkoajalta. Siellä Tapparan Pekka Marjamäestä tuli SM-liigan pudotuspelien ensimmäisen äkkikuolemamaalin iskenyt pelaaja pelikellon pysähtyessä aikaan 64.05.
Isomäessä hyvin taistelleen patapakan diesel loppui kolmannessa erässä. Kokeneempi ja vahvempi tamperelaisjoukkue marssi loppuotteluihin. Taiston tauottua porilaiset kitisivät Tapparan puolirikollisesta pelityylistä.
Finaalissa Tappara nöyrtyi TPS:lle otteluvoitoin 2-0. Ässät puolestaan pokkasi pronssit HIFK:n nenän edestä.
1978 Tappara-Ässät 1-3 (8-0, 2-3, 4-8, 3-6)
Runkosarjan kaksi parasta selvittivät tiensä finaaleihin, kun Tappara kukisti Ilveksen välierissä voitoin 3-1 ja Ässät TPS:n voitoin 3-2.
Loppuottelusarjaan puolustava mestariryhmä Tappara lähti hienoisena ennakkosuosikkina. Olihan se ollut selkeä ykkönen jo runkosarjassa, ja lisäksi joukkue oli päässyt välierissä paikallisvastustajaansa vastaan helpommalla kuin Ässät omassa sarjassaan. Mutta ammattilaisreissuiltaan WHA:sta palanneilla Veli-Pekka Ketolalla ja Pekka Rautakalliolla vahvistuneen patapakan kovuus oli tiedossa.
Ensimmäisessä ottelussa Lasse Heikkilän suojattien kovuudesta ei ollut kuitenkaan tietoakaan. Tappara murjoi Ässät tylysti 8-0. Se kenties toi kirvesrinnoille liikoja luuloja omasta ylivertaisuudestaan. Joka tapauksessa ainakin se herätti Ässät.
Isomäessä Tapio Koskisen jatkoaikamaali tasoitti tiukaksi muuttuneen sarjan. Hakametsässä porilaisten farssi näytti saavan jatkoa, kun Tappara meni nopeasti 2-0-johtoon. Ässät kuitenkin nousi takaa ohi ja se käänsi koko homman päälaelleen. Kolmannen erän neljän maalin ässäilotulitus oli vain alkusoittoa porilaisten marssille.
Neljännessä pelissä Porissa vietettiin kunnon kansanjuhlia. Isomäen yleisökapasiteetti oli tuohon aikaan 8600 katsojaa. Virallisiin tilastoihin yleisömääräksi merkattiin 9364. Todellisuudessa katsojia oli vielä tuhansia tuotakin enemmän.
Valtaisa porilaisyleisö sai mitä halusi. Se näki Veli-Pekka Ketolan shown, joka johdatti porilaiset mestaruuteen. Martti Jarkon tähdittämä Tappara-sikermä jäi lopulta jalkoihin, vaikka se menikin johtoon vain 21 sekunnin pelin jälkeen. Tasaisena ottelu pysyi kolmanteen erään saakka, mutta siellä Ässät meni ottelun kaikissa ässämaaleissa mukana olleen Ketolan (2+4) johdolla menojaan Arto Javanaisen ja Kari Makkosen säestäessä maestroa.
Hallin katsojakapasiteetin roimasta ylityksestä jäähallin isännöitsijä sai paria vuotta myöhemmin 140 markan sakot. Tiettävästi SM-liiga maksoi sakon kiltisti isännöitsijän puolesta.
1979 Ässät-Tappara 2-3 (3-6, 3-4, 5-3, 3-2, 2-5)
Vuotta myöhemmin oli revanssin paikka. Osat olivat vaihtuneet. Ässät oli nyt puolustava mestari, runkosarjan ykkönen ja ennakkosuosikki. Tällä kertaa Tappara joutui välierissä tiukoille TPS:n kanssa, kun taas Ässät selätti HIFK:n puhtaasti 3-0.
Ässät uskoi olevansa jopa kovempi kuin vuotta aiemmin. Mutta niin oli Tapparakin. Sarjasta tulikin yksi SM-liigan pudotuspelihistorian parhaimmista.
Tappara hiljensi porilaiset heti avauksessa. Musertava toinen erä ei jättänyt Ässille sanan sijaa. Toinen ottelu oli kunnon trilleri. Tapahtumia hallinneet patapaidat joutuivat pettymään, kun Jukka Porvari iski isännille voittomaalin jatkoajalla ajassa 72.27.
Selkä seinää vasten Ässät löysi lisää taistelutahtoa. Sarja kääntyi porilaisvoittoiseksi, kun ensin Isomäelllä Tappara kaatui 5-3, ja Hakametsässä oli Ässien vuoro olla onnekkaampi jatkoajalla. Tapio Koskisen maali heti jatkoajan alkuu kattoi pöydän kunnon huipennukselle.
Porissa valmistauduttiin toiseen peräkkäiseen mestaruuteen. Juhlakansaa ei Isomäkeen päässyt aivan yhtä vuolaasti kuin vuotta aiemmin. Viimeisen pelin uskottiin joka tapauksessa olevan Ässien juhlaa, kun Tappara oli jo menettänyt tukevan otteensa mestaruudesta.
Mutta toisin kävi. Kahden erän tiukan vääntämisen jälkeen Ässät väsähti. Jukka Porvari iski johtomaalin heti päätöserän alkuun, eikä kotijoukkue siitä enää noussut. Kovakuntoisempi Tappara korjasi potin. Mestaruus päätti Kalevi Nummisen menestyksekkään aikakauden tamperelaisten peräsimessä.
1984 Tappara-Ässät 3-1 (4-5 ja. 6-3, 3-2, 3-4 ja.)
Viiden vuoden tauon jälkeen vanhat kiistakumppanit pääsivät jälleen ratkaisemaan mestaruuden kohtalon. Tappara lähti pudotuspeleihin paalupaikalta, Ässät toisesta ruudusta. Välierissä porilaiset ottivat finaalipaikan Kärpiltä viidennen pelin jatkoajalla. Myös Tappara joutui viiteen peliin TPS:ää vastaan.
Joukkueet olivat luonnollisesti viiden vuoden aikana muuttuneet varsin rajusti. Poissa olivat Ketolat ja Jarkot, tilalla mm. Christian Ruuttu ja Timo Susi. Valmennuksissa puolestaan Antti Heikkilä oli korvannut Lassen ja Tappara mellasti Olli Hietasen johdolla.
Loppuottelusarjasta odotettiin tiukkaa ja tasaista. Sellainen siitä myös tuli, kun kahdesti ratkaisua jouduttiin hakemaan jatkoajan kautta. Hakametsän avausottelussa Ässät karkasi avauserässä kolmen maalin johtoon, mutta Tappara tuli tasoihin. Jatkoajalla Harry Nikander iski kuitenkin Ässät voittoon.
Porissa puolestaan Tappara karkasi alussa parin maalin johton. Isännät eivät sitä kyenneet kiinni kuromaan, joten kolmanteen peliin edettiin tasatilanteessa. Siellä sarja jatkui yhä tasaisissa merkeissä. Tappara oli kuitenkin niukasti parempi ja otti kiinnityksen mestaruuteen.
Isomäki sai jälleen kunnian todistaa mestaruusjuhlia. Kova kamppailu meni jälleen jatkoajalle, ja siellä Tapparan juhlat käynnisti sittemmin legendaariseksi muodostunut tutkapari Erkki Lehtonen-Timo Susi.
1994 Ässät-Tappara 2-3 (3-4, 2-5, 7-4, 5-4, 1-4)
Kymmenen vuotta edellisen kohtaamisen jälkeen Ässät ja Tappara iskivät yhteen tällä kertaa puolivälierissä. Porilaiset olivat divarivisiittinsä jälkeen nousseet taas kärkikastiin. Tappara puolestaan pyristeli ankeiden kausiensa jälkeen myös takaisin aurinkoon.
Veli-Pekka Ketolan valmennuksessa Ässät oli rutistanut runkosarjassa hienosti toiseksi. Tappara oli sen sijaan sinnitellyt seitsemännelle sijalle ja pudotuspeleihin niukasti. Sarjassa olikin vain yksi ennakkosuosikki. Tapparan piti olla Ässille pelkkä suupala matkalla mitaleille.
Luulotauti kostautui. Ässät eli haavemaailmoissaan, kun Tappara oli jo kaikkien yllätykseksi sarjassa 2-0-johtoon. Viimeisellä hetkellä porilaiset kuitenkin heräsivät. Kolmannessa ottelussa punakone vyöryi vaivattomasti Tapparan yli hattutempun iskeneen Nemo Nokkosmäen johdolla.
Tampereella Ässät jatkoi vakuuttavaa menoaan. Lukemat 4-5 mairittelivat Tapparaa. Sarja oli kääntynyt ennakkosuosikeille.
Ratkaisevan viidenteen peliin kansa vaelsi katsomaan, mitä Ässät jatkaa porskuttamistaan kohti mitaleita. Luulotautia oli jälleen vahvasti ilmassa. Jälleen kerran se myös kostautui. Jiri Kuceran johdolla Tappara järkytti Ässiä ja porilaisyleisöä. Tapparan iskettyä ottelun loppupuolella ratkaisevat osumat Isomäen jää muuttui hetkessä lasisirpaleiden koristelemaksi. Pettynyt kotiyleisö osoitti mieltään viskomalla tyhjentyneet lauantaipullonsa jäälle ennen kotiinlähtöä.
Ässissä tuo ottelu päätti Arto Javanaisen pitkän ja maalirikkaan uran. Tappara puolestaan hyytyi välierissä TPS:ää vastaan. Pronssikin jäi ottamatta, kun Lukko kukisti kirvespaidat jatkoajalla.
2006 Tappara-Ässät
Kohtaaminen 12 vuoden tauon jälkeen. Tappara selkeä suosikki ja jälleen yksi suurista. Ässät haastaja ja pienten seurojen edustaja.
Joukkueiden välillä kipinöi, eivätkä ne kipinät ole mitään ystävyyden kipinöitä. Lämpimässä tammikuisessa Isomäen illassa mopo olikin jo karata käsistä. Miten käy pudotuspeleissä? Pitävätkö ennakkoasetelmat tällä kertaa kutinsa? Onko kotietu nyt valttia?
