Ensimmäisen erän epävirallinen taklaustilasto osoittaa Kerhon vieneen taklaukset 18-17. Erä oli pelin selvästi fyysisin ja sen aikana jaettiin lähes puolet koko ottelun kolhuista. Kun Ässät ei onnistunut ensimmäisessä erässä horjuttamaan Kerhoa taklauksilla, ja asemat oli katseltu, hiipui tahti toisessa ja etenkin kolmannessa erässä.
Koko ottelun taklaukset vei lopulta HPK niukasti.
- Kyllä siellä joku tuli kylkeen aina välillä, mutta ei mitään ihmeitä, HPK:n Jyrki Louhi kommentoi ottelun jälkeen Ässien vaisuksi jäänyttä pommitusta.
Ottelun loppua kohti molemmat pyrkivät selvästi välttämään jäähyjä, joita Timo Favorin puhalsi herkästi. Etenkin Ässien Matt Nickerson sai pari kakkostaan melko helposti. Pudotuspeliotteluksi kamppailu jäi lopulta harvinaisen pehmeäksi.
Ässien valmentaja Mika Toivola vältteli kommentoimasta tuomarilinjaa ottelun jälkeen, mutta suostui televisiotoimittajien puristaessa paljastamaan sen verran, että Ässät olisi halunnut pelata hieman erilaisella linjalla.
- Eiköhän sen kaikki nähneet, tyytyi Toivola hymähtämään.
Joukkueiden taklauspelien suurin ero oli siinä, että HPK ohjasi Ässien hyökkäykset keskialueella laitoihin, kun taas Ässät ajoi kiinni Kerhon puolustajiin syvällä hyökkäysalueella, pyrkien siten häiritsemään avauksia ja luomaan painetta rännikiekkojen jälkeen.
HPK:n taklaukset jakautuivat eri kenttäalueille tasaisesti (puolustusalueella 37%, keskialueella 37% ja hyökkäysalueella 26%). Ässien vastaavat luvut olivat 49%, 14% ja 37%.
Ässien aktiivisimat taklaajat olivat odotetusti kentän eniten osumia merkkauttanut Patrick Forsbacka sekä pakit Matt Nickerson ja Marko Toivonen. Kerholaisista osumia jakoivat ahkerimmin etenkin ensimmäisessä erässä pörrännyt Mikko Laine, Joni Lappalainen ja hieman yllättäen Jukka Voutilainen.
HPK osoitti kotikentällään, että se pystyy vastaamaan Ässien taklauspeliin. Porissa Ässät tullee yleisön kantamana huomattavasti kovempaa, ja jos tuomarilinjakin on tuolloin sallivampi, saatetaan HPK punnita aivan eri tavalla.
