Ilveksen mahalaskun ABC

LIIGA / Artikkeli
Tampereen Ilves asetti kauden alla tavoitteeksi mitalin. Juhlakausi päättyi kuitenkin mahalaskuun. Urheilulliset tavoitteet jäivät toteutumatta, nuorien pelaajien sisäänajo keskeytyi ja tuote voi pahoin. Ilves pelasi läpi kauden huonoa jääkiekkoa. Seuraavassa syitä mahalaskulle aapisen muodossa.

Jääkiekkojoukkueessa ja maailmassa sen ympärillä on miljoonia menestykseen ja menestymättömyyteen vaikuttavia tekijöitä. Joka ikiselle aakkosten kirjaimellekin löytyy monia. Jatkoajan Mika Suonsyrjä poimi jokaiselle kirjaimelle omansa. Näistä koostuu selitys sille, miksi Ilveksen kausi epäonnistui.

Varoitus! Seuraava teksti sisältää ainoastaan kauden negatiivisia asioita!

lisää

Minne matka,Ilves?
[lue lisää]



Pelaaja-arviot
[lue lisää]

A

Aloitukset:
Ilves antoi läpi kauden kilpailijoilleen valtavan määrän etumatkaa tällä osastolla. Perttu Lindgrenin saldot aloituspisteillä olivat ykkössentterille häpeälliset. Kokeneet Mikko Peltola ja Raimo Helminen valuivat tilastossa alle 50%:n ja muistakaan ei löytynyt apua.

B

Bararuk, David:
Malliesimerkki surkeasta hankinnasta, joka nakertaa seuran uskottavuutta kaikilla tasoilla – joukkueen ryhmädynamiikasta puhumattakaan . Allekirjoittanut sai kolmessa tunnissa P-Amerikasta yksiselitteiset arviot Bararukin liigakelvottomuudesta, miten ihmeessä Ilveksen johto ei siinä onnistunut?

C

Captain eli kapteeni:
Raimo Helminen on toiminut Ilveksen kapteenina kaudesta 1999-00 asti. Kaikkien aikojen liigalegenda kuitenkin hyllytettiin syyskaudella nolosti paikaltaan mitättömän rikkeen vuoksi. Asiaan jouduttiin puuttumaan valmennusjohdon ulkopuolelta. Helmisen innottomuudesta kapteenin tehtäviä kohtaan huolimatta raju virhe, joka söi joukkueen ilmapiiriä.

D

Distance eli etäisyydet:
Tämä oli läpi kauden Ilveksen suurimpia pelillisiä ongelmia. Viisikon etäisyydet kasvoivat jatkuvasti liian suuriksi. Tätä kautta vastustajat pääsivät iskemään Ilveksen hyökkääjien ja puolustajien väliin. Ongelman suurin aiheuttaja oli puolustajien huono liike ja energiataso.

E

Eloranta, Kari:
Joukkueen päävalmentaja 17.11.2006 asti. Hyvän debyyttikauden jälkeen odotukset olivat korkealla. Eloranta sai tutun kakkosvalmentajan joukkueeseen, runsaasti vaikutusvaltaa joukkueen rakentamisessa ja ennenaikaisen jatkosopimuksen asemansa pönkäksi. Kaikesta tästä huolimatta tulos oli totaalinen floppi. ”Piri” sai väistyä joukkueen majaillessa sarjataulukon sijalla 11 aneemisten esitysten jälkeen. Kauden pahin floppi.

F

Foreign players eli ulkomaalaispelaajat:
Joukkueeseen hankittiin ennen kauden alkua kaksi ennakolta kovaa pelimiestä Kristian Kudrocin ja Tomas Kurkan muodossa. Kurka sai väistyä nopeasti, kun maaleja ei syntynyt odotetulla tavalla. Kudroc pelasi läpi kauden, mutta ei päässyt odotetulle tasolle. Lisäksi kauden mittaan pukukopissa vieraili erinäisiä hiihtäjiä, joiden visiitit jäivät lyhyeen. Kurkan tilalle hankittu Radek Duda pelasi pisteiden valoissa hyvin, mutta esitykset kentällä ja kentän ulkopuolella eivät vastanneet pistesaldoja. SM-liigan mittapuulla keskinkertainen kaarti ei riitä, mikäli Ilves aikoo menestyä.

G

Goal eli maali:
Jääkiekko on maalintekopeli. Varsinkin Kari Elorannan alaisuudessa Ilves tuntui unohtaneen tämän. Maaleja syntyi koko kaudella aivan liian vähän.

H

Hakametsä:
Ilveksen ei onnistunut voittaa kriittistä kotiyleisöään puolelleen kuin ajoittain. Osin tästä syystä voittoprosentti kotiotteluissa jäi liian heikoksi.

I

Ilves:
on instituutio suomalaisessa jääkiekossa. Perinteet velvoittavat, menestystä olisi tultava. Tämä taisi muodostua seurajohdolle rasitteeksi, kun menestystavoitteita aikaistettiin juhlavuoden kunniaksi. Valitun strategian noudattamiselle paha sudenkuoppa.

J

Jääskeläinen, Teemu:
Nuoresta iästään huolimatta ”Dippi” on kuulunut joukkueen runkopuolustajiin jo useamman kauden ajan. Lopullista läpimurtoa eliittiin odotetaan kuitenkin edelleen. Käyttämätöntä potentiaalia jäi liiaksi varastoon.

K

Kontrollikiekko:
Pelitaktiikka, johon Ilves ilmeisesti pyrki syyskaudella. Puolustajien heikko avauspelaaminen yhdistettynä hyökkääjien huonoon syöttösuuntien tarjontaan torpedoivat tämän idean.

L

Liike:
Ilves liikkui kokeneen kaartin johdolla liian hitaasti läpi kauden. Pelaajien liikkeen lisäksi kiekon liike oli liian hidasta.

M

Materiaalin kapeus:
Ilveksestä löytyi pudotuspelivaiheessa kahdeksan hyökkääjää ja neljä puolustajaa, joilla oli valmentajan luottamus. Tämä on aivan liian vähän jos halutaan menestyä.

N

Nuoret:
Kokemattomuudesta on ajoittain maksettava oppirahoja. Ilveksen nuoret eivät saaneet virheitä kuitenkaan anteeksi ja penkinpää kutsui turhankin helposti. Moni jo useampana kautena sisäänajettu nuorukainen otti taka-askeleita tämän ansiosta.

O

Organisaatio:
Ilves Hockeyn organisaatio on paperilla toimiva. Kiekkomies hoitaa joukkueen kasaamisen ja talouden osaaja talousraamit. Ilmiselvää kuitenkin on, että ihan jokapäiväiseenkin toimintaan puututaan muiltakin tahoilta. Hyvänä esimerkkinä toimii seuran tiedotuspolitiikka, jossa lausuntoja julkisuuteen latelee milloin kukakin.

P

Pelaajabudjetti:
Ilveksen pelaajabudjetti oli kuluvalla kaudella noin 1,6 miljoonaa euroa. Tämä on aivan liian pieni luku sille, että Ilveksen voidaan olettaa realistisesti tavoittelevan mitaleja vuodesta toiseen. Pieni pelaajabudjetti selittää suuren osan pelaajiston epäkohdista.

Q

Questionmarks, eli kysymysmerkit:
Vaikka tässä artikkelissa käsitellään suuri määrä Ilveksen mahalaskun syistä, niin paljon jää vielä hämärän peittoon.

R

Runkosarja:
Ilves syö vuosi vuodelta kaiken pohjan pudotuspelimenestykseltä heikon runkosarjan vuoksi. Syyskausi oli tälläkin kaudella niin heikko, että Ilves joutui taistelemaan viimeisille kierroksille asti paikasta pudotuspeleissä. Runkosarjan viihdearvo oli myös heikoin vuosiin Ilveksen hampaattomien esitysten vuoksi.

S

Sentterit:
Sentterit ovat viisikoidensa tärkeimpiä pelaajia, he muodostavat joukkueen selkärangan. Ilveksessä tämä osasto petti pahasti. Ykkös- ja kolmossentterit, Perttu Lindgren ja Raimo Helminen, tekivät runkosarjassa yhteensä säälittävät yhdeksän maalia. Neljänteen viisikkoon ei löytynyt lainkaan vastuunkantoon yltävää keskushyökkääjää. Lisämiinus aloituksista.

T

Taklauspeli:
Ei missään nimessä Ilveksen vahvimpia osa-alueita. Pelin virtauksen mukaiset taklaukset puuttuivat liki tyystin. Aktiivisesti taklaamaan pyrkinyt junioriketju pelasi usein itsensä vaikeuksiin ryntäämällä taklaamaan kurittomasti.

U

Urheilullisuus:
Ilves kärsi kaudella lukemattomista loukkaantumisista. Monet pitkittyneet lihasvammat viittaavat heikkoon lihashuoltoon. Osalla pelaajista rasvaprosentti on kaukana urheilijalta vaadittavasta tasosta. Myös Unkarin-matka, jossa joukkueen urheilullisuus kulminoitui osan pelaajista karattua alkoholin pariin.

V

Voittaminen:
Ilves roikkui muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tuloksellisesti mukana voittotaistelussa kaikissa otteluissaan. Pelien voitoksi kääntäminen oli vaan liian vaikeaa. Ongelma korostui otteluissa liigan ”pieniä” vastaan.

W

Warzone eli sota-alue:
Maalinedustat. Ilves hävisi paljon otteluja molempien maalien edustoilla. Puolustuspäässä jokaiseen pariin ei riittänyt fyysistä osaamista ja hyökkäyspää loisti maalin edessä tehottomuudellaan Mikko Peltolaa ja Vesa Viitakoskea lukuun ottamatta.

X,Y

X ja Y:
Herrat X ja Y (tai XXX ja YYY tutummin) olivat liian suuressa roolissa joukkueessa. Vahvistuksia odotettiin ja haettiin läpi koko kauden varsinkin puolustajistoon. Jo liiankin suuren huomion kauden mittaan saanut ”kiekollinen ykköspuolustaja” toimii malliesimerkkinä.

Z

Zzzzzzzzz:
Nukuttaako katsomossa? Varmasti. Ilveksen pelaaminen oli läpi kauden hajutonta, mautonta ja väritöntä. Maalijuhlia, ylilyöntejä tai edes intensiteettiä oli Ilveksen peleistä turha hakea.

» Lähetä palautetta toimitukselle