Tämänkertainen varaustilaisuus oli historian huonoin suomalaisvuosi. Vuodesta 1980 jokaisena vuonna on valittu vähintään yksi suomalainen ja Niclas Luceniuksen numero 115 on huonoin ensimmäisen suomalaisen numero koskaan.
Neljä vuotta sitten Teemu Lassila oli paras Euroopasta varattu suomalainen numerolla 117, mutta tuolloin Pohjois-Amerikassa pelanneet Masi Marjamäki (66) ja Juha Alen (90) pääsivät edelle.
Luceniuskin sai odottaa omaa vuoroaan pitkään ja hartaasti. Lopulta jännitys kuitenkin laukesi.
– Kyllä se vähän helpotti. Enemmän jännitti se, kuinka myöhään se varaus lopulta tulee. Mielessä kyllä kävi kerran, että tuleekohan sitä lainkaan, puhelimitse Columbuksesta tavoitettu Lucenius kommentoi.
Lucenius varattiin odotetusti vasta tapahtuman toisena päivänä, joten hänelle jäi myös aikaa seurata koko suurta varaustilaisuutta ja kaikkea sen ympärillä tapahtuvaa show:ta. Saapuminen jäi tosin melko viime hetkeen, sillä Luceniuksen ja hänen agenttinsa kone oli myöhässä ja seurue saapui Columbukseen vasta aikaisin perjantaiaamuna paikallista aikaa.
– Hieno ja iso tapahtuma. Paljon hienompi kuin Torontossa ollut testitilaisuus, vertaili Lucenius.
Laajennusjoukkueena vuosituhannen vaihteessa NHL:ään liittynyt Columbus on ainoa seura, joka ei ole milloinkaan päässyt NHL:n pudotuspeleihin. Varaustilaisuus onkin aidosti vaihtelua paikallisille kiekkofaneille ja lehterit olivat perjantain avauspäivänä täynnä. Hallin ulkopuolella esiintyi erilaisia bändejä ja faneille järjestettiin kilpailuja ja muuta oheistoimintaa.
”Hieno paita”
Lucenius oli yksi harvoista paikanpäälle menneistä suomalaispelaajista. Tällä kertaa se kannatti, sillä varaus napsahti kierroksella neljä. Hän oli myös kesäkuun alussa Torontossa järjestetyissä fyysisissä testeissä ja haastattelutilaisuuksissa.
Niin sekaisin nuorukainen oli vielä varauksen jälkeen, ettei muistanut oliko käynyt Atlantan haastattelussa tuolloin.
Varaustilaisuuden jälkeen Lucenius tapasi kuitenkin Atlantan organisaation ja sai ensikuulumiset.
– He olivat erittäin tyytyväisiä siihen, että saivat minut. Heillä ei ollut tänä vuonna lainkaan ensimmäisen ja toisen kierroksen varauksia. Agentilta kuulin, että he haluavat minut heinäkuussa tulokasleirille. Kai ne kuviot tässä pikkuhiljaa selviävät.
Organisaationa Atlanta miellyttää Luceniusta.
– Hemmetin hyvä seura. Hienot pelipaidat, Kovaltshuk pelaa siellä ja siellä on lämmintä, hyökkääjä kuvailee Thrashersin hyviä puolia.
Jos jättää välistä, niin…
Atlanta järjestää heinäkuun alussa tulokasleirin, jonne siis on kutsuttu myös Lucenius. Ja Luceniusta Pohjois-Amerikassa edustavalla Jay Grossmanilla on heinäkuun puoliväliin asti aikaa neuvotella mahdollinen NHL-sopimus.
Ainakaan vielä nuorukainen itse ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kysymys koska Niclas Lucenius nähdään samassa ketjussa Kovaltshukin kanssa saa nuorukaisen mietteliääksi.
– Sitten kun ne ottaa… Samassa kentässä, samassa joukkueessa, mietiskelee Lucenius.
– Paljonhan se riippuu siitä, miten kehitys jatkuu. Jos paljon jättää reenejä välistä, niin ei siellä kovin nopeasti olla!
