- Kyllä siinä koko ajan keväällä puheltiin Lukon johdon kanssa ja keskusteltiin paluusta Raumalle. Olen aina pitänyt yhteyksiä Raumalle, toteaa mies itse kevään neuvotteluista ja jatkaa:
- Oli aika raskasta olla vuosi eristyksissä Venäjällä, joten Suomen ja Ruotsin sarjat olivat tulevan kauden ykkösvaihtoehtojani. Lukko nousi parhaaksi vaihtoehdoksi ja kyllähän siitä aina lähdetään, että Suomessa pelatessani pelaan nimenomaan Lukossa.
Vuodet ulkomailla opettivat paljon
Usean Lukossa pelatun kauden päätteeksi Vehanen siirtyi keväällä 2005 Ruotsin Elitserieniin ja Moran joukkueeseen. Visiitti naapurimaahan jäi ainakin toistaiseksi yhden kauden mittaiseksi, mutta muistot Ruotsin kaudesta ovat kuitenkin hyviä:
- Se oli minulle ensimmäinen kunnon kausi ulkomailla, tai siis kunnon sarjassa ulkomailla. Asiat hoidettiin todella hyvin, asunto oli valmiiksi kalustettuna, kaupunki oli mukava ja joukkueessa pelasi myös muita suomalaisia, muistelee Vehanen.
Ruotsista Vehanen siirtyi Venäjälle Neftekhimikin joukkueeseen.
- Se oli vähän sellainen ”katsotaan mitä eteen tulee” -päätös lähteä Venäjälle. Kaikki asiat hoidettiin seuran puolesta hyvin ja pelin taso oli hyvää, mutta muu elämä ei nyt niin loistokasta ollut. Kaikki asiat liittyivät kiekkoon, eikä muuta elämää juurikaan ollut.
Kysyttäessä suurimmista pelillisistä eroista Suomen, Ruotsin ja Venäjän sarjojen välillä näkee Vehanen selkeimpänä erona sen, että Venäjällä pelaajat ovat yksilötaidoiltaan taitavampia. Myös pelaajien maltti ja halu tehdä kauniita maaleja saavat Vehaselta arvostusta. Myös Ruotsissa on paljon taitavia pelaajia.
- Ruotsin ja Venäjän sarjat ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Suomessa kaukalot ovat kapeampia ja peli nopeampaa.
Venäjällä vietetyn kauden aikana Vehanen huomasi myös, että omista peliesityksistä kirjoitetut lehtijutut on monesti parempi jättää lukematta:
- Nuorempana tuli tarkemmin lueskeltua kaikkia kirjoituksia, mutta viime kaudella olin sen verran eristyksissä, ettei minulla olisi ollut edes mahdollisuuksia lukea kaikkia kirjoituksia. Samalla huomasin, että jutut on ylipäätään parempi jättää lukematta.
Katse tulevaan
Lukon ensimmäiset harjoituspelit ovat Vehasen mukaan sujuneet positiivisissa merkeissä, mutta samalla mies muistuttaa, että harjoituspelit ovat aina harjoituspelejä, eikä niistä voi vielä suurempia johtopäätöksiä tehdä. Joukkueen harjoittelusta Lukko-kasvatti löytää yhteisiä piirteitä Ruotsin kauden aikana tapahtuneeseen harjoitteluun.
- Pääosin harjoittelu on ollut aika samanlaista kuin se oli pari kautta sitten, kun pelasin Morassa. Varmaan johtuu ainakin osittain siitä, että Rindellin Harri oli silloin meidän valmentajana. Venäjällä harjoittelu sen sijaan oli erilaista, ja siellä panostettiin enemmän muun muassa kaksinkamppailuihin.
Vehasen henkilökohtaiset tavoitteet tulevaa kautta ajatellen ovat pelkästään Lukon menestykseen liittyviä. Mahdollisista maajoukkuekuvioista mies toteaa, että maajoukkuepaita luonnollisesti kiinnostaa, kuten varmasti miltei jokaista muutakin SM-liigassa pelaavaa pelaajaa.
Lukon isokokoista puolustusta Vehanen pitää isona hyötynä torjuntatyöskentelyä ajatellen:
- Kyllähän se auttaa paljon, kun tietää, että pakit pystyvät siivoamaan oman maalin edustan. Itse voi keskittyä sitten pelkästään torjumaan kiekkoja.
Myös Lukon toisena maalivahtina toimiva Mikael Vuorio kerää Vehasen kehut:
- Vuorio on hyvä maalivahti, joka haastaa minua tosissaan koko ajan. Hänen kanssaan on myös hyvä keskustella maalivahtipeliin liittyvistä asioista, sillä ajattelemme asioista aika lailla samalla tavalla.
Lukon maalivahtivalmentajana tulevalla kaudella toimiva Ari Moisanen on Vehaselle tuttu valmentaja jo miehen aiemmilta Lukko-kausilta.
- Kyllähän Moisanen meikäläisen toiveissa maalivahtivalmentajaksi oli, vaikka en itse päätöstä hänen palkkaamisesta tehnytkään, paljastaa Vehanen.
Ulkomaat vielä mielessä
Lukon pukuhuoneen äänekkäimmiksi pelaajiksi ja henkisiksi johtajiksi Vehanen nostaa kokeneet pelaajat, kuten Erik Hämäläisen ja Shayne Toporowskin, sekä usein äänessä olevan ja haastatteluhetkellä miehen vieressä ruokailevan ja virnuilevan laitahyökkääjä Semir Ben-Amorin. Vehanen itse tunnustautuu hieman hiljaisemmaksi mieheksi pukuhuoneessa, mutta pyrkii sitäkin enemmän ottamaan vastuuta kaukalossa.
Kysyttäessä mielipidettä siitä, miksi Lukon edellisestä mitalista on aikaa jo yli kymmenen vuotta, ei Vehanen osaa sanoa asiaan mitään yksiselitteistä vastausta.
- Paha sanoa, mutta onhan siitä edellisestä mitalista jo hieman aikaa. Rautakorven valmennuskaudella olimme mukana välierissä ja jäimme maalin päähän mitalista. Ainakin osa kausista on toki ollut sellaisia, että joukkueen materiaalilla ei oikein ole ollut suuria menestymismahdollisuuksia, mutta toivotaan että sitä menestystä vielä tulee. Nyt on saatu aikoinaan aloitetusta Omat pojat –projektista muutama pelaaja takaisin, joten toivottavasti silläkin olisi jotain vaikutusta tulevaan.
Vehasen sopimus Lukon kanssa kattaa seuraavat kaksi kautta, ja tulevaisuudessakin mies lähtee aina liikkeelle siitä, että Suomessa pelatessa hänen seuransa on Lukko.
- Kaksi vuotta on pitkä aika, minkä aikana ehtii tapahtua paljon kaikenlaista, joten pelataan ensin ainakin nämä kaudet Lukossa ja katsellaan sitten taas tulevaa. Ulkomaat toki kiinnostavat edelleen, ja sellainen pieni ajatus minulla on mielessäni ollut, että joskus vielä ulkomailla pelaisin.
