On itsestään selvää, että ensisijainen vastaus tähän kysymykseen on Toni Koivisto. Ylitorniolainen on jo kahden kauden ajan ollut Ilveksen kultakimpale. Kahdella kaudella tehdyt yhteensä 40 osumaa ovat olleet kissapaitojen tuki ja turva.
Nyt sentteri Toni Koiviston vierellä vaihtuu Perttu Lindgrenistä Mike Bishaihin. Harjoituspelien perusteella kanadalaissentteri lienee Ilves-johdon hankkimista ulkomaalaisista paras sitten Cory Murphyn ja Patrik Stefanin. Pelityyliltään pienikokoinen ja nopea pelinrakentaja sopii kuin nakutettu Koiviston rinnalle.
| style="border-top: solid 6px #BBD2E9; border-left: solid 2px #BBD2E9; border-right: solid 2px #BBD2E9; border-bottom: solid 2px #BBD2E9; padding: 3px;">kommentti |
Tämä kaksikko varustettuna ketjun kolmannella lenkillä, oli hän sitten kuka tahansa, on alkavalla kaudella Ilveksen pelin tuki ja turva. Kysymysmerkki sen jälkeen onkin, kuka näiden kahden herran lisäksi pystyy maalintekovastuuseen?
Leveyttä konkareilla
Ilveksen konkariosasto on tuttuun tyyliin leveä. Hyökkäyksessä Pasi Määttänen, Vesa Viitakoski, Mikko Peltola ja Raimo Helminen kuuluvat jo veteraanisarjaikäisiin.
Näistä herroista Viitakoski teki viime kaudella 17 osumaa, mutta on jo 36-vuotias ja liike ei ”Veskulla” ole enää parhaiden päivien veroista. Samaan maalimäärään ylsi 37-vuotias Peltola, joka kuitenkin pudotuspeleissä hyytyi täydellisesti.
Suomalaisten kiekkolegendojen kastiin jo peliuransa aikana kuuluva Helminen jatkaa tuttuun tyyliinsä Ilveksen luottosentterinä. Raipesta ei kysymysmerkkejä löydy, Helmisen taso tiedetään. Hän ei ole enää Ilveksen kiekollisen pelin sielu, mutta voittaa aloitukset ja päävalmentaja Sakari Pietilä tietää, että Raipen voi pistää kaukaloon liki tilanteessa kuin tilanteessa.
Konkariosastossa onnistumispaineita kerää itseensä Pasi Määttänen. Viime kaudella alle 30 tehopisteeseen jäänyt Määttänen kuuluu kahden ensimmäisen ketjun hyökkääjiin, joten tehoja olisi odotettavissa enemmän.
Hankinnat duunariosastoa
Mike Bishain lisäksi ainoastaan Miikka Männikkö on uusista hyökkääjistä osastoa, jolta voidaan odottaa ratkaisuja. Ylivoimaekspertti Männikkö tuo myös erikoistilannepelaamiseen lisää mahdollisuuksia ja variaatioita.
Muutoin Ilveksen uudet hyökkääjät ovat duunariosastoa. Vielä koeajalla oleva Jakub Koreis on tasaisenvarma suorittaja ja samaa voi sanoa Henrik Malmströmistä.
Kysymys kuuluu, onko tässä tilanteessa järkevää käyttää ulkomaalaispaikkoja tällaisiin pelaajiin, varsinkin kun kesän hankintoihin kuului vielä HIFK:sta tullut Turo Järvinen.
Peräpäässä kiekollista taitoa
Ilveksen viime kauden joukkue oli pahasti epätasapainoinen. Kiekollisia puolustajia ei ollut riittävästi, hyökkääjät joutuivat hakemaan kiekkoja omasta päästä ja peli hidastui merkittävästi.
Täksi kaudeksi on peräpäähän tehty hankintoja, jotka parantavat tätä ongelmaa. Eric Werner on hyvistä harjoitusotteluonnistumisistaan huolimatta kysymysmerkki tosipeleissä, mutta Arto Tukio on osoittanut, että vuodet Ruotsissa eivät ole hukanneet miehen tehoja.
Kiekollisista pelaajista myös Joonas Lehtivuori on jälleen vuoden verran kokeneempi eikä unohtaa sovi viime kaudella uransa parhaan kauden pelannutta Teemu Jääskeläistä.
Peruspuolustajaosastolla Toni Niemi on kesän aikana hoikistunut, ja noussee toivottavasti Ilves-kannattajien sylkykuppiosastolta ylöspäin. Mikko Kuukka on edelleen luotettava peruspelaaja ja samaa yritetään kasvattaa Kevin Kanteesta.
Historiallinen maalivahtitilanne
Tuukka Raskin lähtö NHL:ään oli kaikkien tiedossa, mutta Riku Heleniuksen ja Juha Metsolan lähdöt WHL:ään tulivat ainakin Ilveksen seurajohdolle yllätyksinä.
Heleniuksen aisapariksi hankittu Tero Leinonen sai kumppanikseen jo viime kaudella Ilveksessä luukkua avanneen Pasi Häkkisen.
Lukuisia maajoukkuetason maalivahteja vuosikymmenten aikana kasvattanut Ilves on seurahistoriansa aikana ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa kumpikaan joukkueen maalivahdeista ei ole pelannut otteluakaan seuran juniorijoukkueissa.
Leinonen ja Häkkinen ovat hyviä kansallisen tason maalivahteja, mutta kumpikaan ei ole lähelläkään Tuukka Raskin tasoa. Rask piti viime kaudella Ilvestä useissa otteluissa lähes yksin pystyssä, joten tällä kaksikolla on isot haasteet edessä.
Toisaalta, Tuukka Raskin kaltaisia supertähtiä Ilveksen maalivahtiosasto ei edes tarvitse. Joukkueen materiaali oikeuttaa korkeintaan paikkaan säälipudotuspeleihin. Niistä puolivälieriin eteneminen lienee Ilveksen seurajohdollekin jälleen tyydyttävä saavutus.
