Kun viime kauden aluksi tuomareiden toimintaohjeita päivitettiin, linja kaukalossa kiristyi kohti nollatoleranssia. SM-liigan erotuomarijohtaja Arto I. Järvelän mielestä muutoksia ennen asetetut tavoitteet saavutettiin.
- Tiettyjä tavoitteita asetettiin viime kauden osalle ja niitä saavutettiin mielestäni hyvin. Mailan käyttö väheni selkeästi edelliseen kauteen verrattuna, Järvelä arvioi.
Myös pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Keijo Säilynojan mielestä uusi linja toimi hyvin viime kaudella.
- Tuomarilinja tasaantui kauden kuluessa. Alussa oli ”mielenkiintoisia” pelejä, mutta kokonaisuudessaan uusi linja toimi hyvin viime kaudella. Tasaisuutta toivoisin vielä tulevaisuudessa lisää, Säilynoja linjaa.
Järvelä tietää hyvin uuden tuomarilinja mukanaan tuomat epäkohdat. Ongelma on pitkälti rakenteellinen. Kaukaloon kaivattaisiin lisää silmiä, jotta kaivattu tasaisuus lisääntyisi.
- Joukkoon mahtui edelleen ns. huonoja jäähyjä, johtuen kolmen tuomarin järjestelmästä. Tuomari ei aina pysty näkemään kaukana tapahtuvia tilanteita oikein. Pelaajien läpi on myös vaikea nähdä, Järvelä luettelee.
- Nämä ongelmat olivat tiedossa, kun päätimme lähteä tähän tiukempaan linjaan. Samat ongelmat ovat olleet kaikissa muissakin Euroopan huippumaissa paitsi Tsekissä, jossa pudotuspelit vihellettiin neljän tuomarin järjestelmällä.
Kohti neljää tuomaria
Tulevaisuudessa tavoitteena on neljän tuomarin järjestelmän paluu myös SM-liigaan. Näillä näkymin kausi 2008-09 on tarkoitus viheltää neljän tuomarin voimin.
- Kyllä kaksi päätuomaria pitäisi jatkossa olla. Haasteena on tietenkin saada tarpeeksi riittävän ammattitaitoisia tuomareita. Kyllä neljä silmää näkee paremmin kuin kaksi, Säilynoja arvioi.
Tuomarijohtaja Järvelä on samoilla linjoilla. Tilanne on kuitenkin se, että riittävän hyviä tuomareita ei vielä toistaiseksi ole tarpeeksi.
- Koko ajan työstämme suunnitelmaa neljän tuomarin järjestelmään siirtymisestä. Tilanne on tällä hetkellä se, että meillä ei ole tarpeeksi hyviä tuomareita. Meidän pitää kasvattaa uusia tuomareita tarpeeksi, jotta voimme siirtyä neljän tuomarin järjestelmään, Järvelä kertoo.
Kauden alla Tampere Cupissa kokeiltiin neljää tuomaria kentällä, ja lisäkokeiluita kauden edetessä on tulossa. Neljää tuomaria käytetään SM-liigassa kauden aikana osassa otteluita. Kaikki joukkueet pelaavat kahdeksan ottelua neljän tuomarin valvovan silmän alla.
- Kauteen lähdetään kolmella tuomarilla. Tällä hetkellä meillä eivät resurssit riitä neljän tuomarin järjestelmän pyörittämiseen riittävän laadukkaasti koko kauden ajan, Järvelä toteaa.
Ammattilaisuus - tie onneen?
Yksi mahdollinen kannuste hyvien tuomareiden määrän lisäämiseksi on ammattituomarijärjestelmä tai tuomaripalkkioiden kasvattaminen. Tällä hetkellä SM-liigatuomarit tienaavat puhaltamistaan otteluista palkkioita.
- Liigatuomarin palkkio liikkuu haarukassa 400-600 euroa plus kulut ottelua kohden, Järvelä paljastaa.
Viime kaudella eniten otteluita liigan päätuomareista vihelsi Timo Favorin, yhteensä 41. Jos Favorinin olettaisi tienaavan Järvelän mainitseman asteikon yläpään mukaan, kokonaisansioiksi tulisi 24 600 euroa vuodessa. Käytännössä tuomari voi tällä matematiikalla tienata keskimäärin noin 2000 euroa kuukaudessa. Järvelän mielestä ansiotasossa ja tuomaritoiminnan resursoinnissa olisi parantamisen varaa.
- Ainahan on toivomisen varaa. Eihän täällä kukaan pyhällä hengellä elä. Jokainen asia tarvitsee tällä tasolla taloudellisia panoksia ja uhrauksia. Joskus julkisuudessa odotetaan aika lailla liikaakin, kun odotetaan aivan ammattimaista tasoa tuomareilta, jotka viheltävät palkkioilla oman toimensa lisäksi, Järvelä analysoi.
Ammattituomarit saattavat olla yksi osaratkaisu tuomaritoiminnan laadun parantamiseen, mutta kaikki tuomarit eivät varmasti halua moiseen sitoutua. Monilla tuomareilla on hyväpalkkainen siviilityö, eikä esimerkiksi pankinjohtajaa saa helpolla lopettamaan päivätyötään epävakaan ja tuulisen ammattituomarin pestin vuoksi.
Kiertoreittien kommunikaatio
Tuomareiden lisäksi jokaisessa ottelussa katsomon puolella ottelua seuraavat erotuomaritarkkailijat saavat toiminnastaan palkkioita.
- Erotuomaritarkkailijoina on entisiä tuomareita ja entisiä pelaajia. He ovat myös palkkiotoimisia ja ennemmin kutsumustyössä taskurahoilla kuin taloudellista hyötyä hakemassa, Järvelä kertoo.
Erotuomaritarkkailijoiden tehtävänä on toimia välittäjinä valmentajien ja tuomareiden välisessä kommunikaatiossa.
- Joukkueiden valmentajien kommunikaatio tuomareiden kanssa tapahtuu pääsääntöisesti erotuomaritarkkailijoiden kautta. Ennen jokaista ottelua ottelunvalvoja käy keskustelut seurojen päävalmentajien kanssa. Samoin toimitaan aina pelien jälkeen. Tätä kautta kommunikaatio toimii. Hedelmällisimmät keskustelut valmentajien ja erotuomaritarkkailijoiden välillä tapahtuvat yleensä ennen peliä. Ottelun jälkeen tunteet saattavat usein olla pinnassa, Järvelä arvioi.
Erotuomaritarkkailija käy ottelun jälkeen palautekeskustelun myös tuomariston kanssa.
- Käsittääkseni meidän järjestelmä on aika ainutlaatuinen, eikä vastaavaa ole missään muualla käytössä, Järvelä kertoo.
Viime kauden aikana useat valmentaja arvostelivat liigan tuomaripuolta kommunikaation puutteesta, etunenässä Bluesin silloinen päävalmentaja Kari Heikkilä. Heikkilä vertasi SM-liigan tuomaritoimintaa Pohjois-Koreaan avoimuuden osalta. Liigan erotuomarijohtaja Järvelä ottaa kritiikin tyynesti vastaan.
- Jos tuomaripuolta syytetään vuorovaikutuksen puutteesta, pitää muistaa kuka on se toinen osapuoli. Molemmin puolin löytyy yhteistyössä varmasti parantamisen varaa, Järvelä arvioi.
- Aikanaan 90-luvulla oli tuomariston ja valmentajien tapaamisia. Tämä yhteistyön muoto kuihtui, kun seurat lähettivät tapaamisiin kakkosvalmentajia tai muuta porukkaa. Ykkösvalmentajaa ei ollut paikalla koskaan kuin muutamasta joukkueesta, tuomarit olivat kyllä kaikki paikalla, Järvelä jyrähtää.
Hierarkkisessa järjestelmässä palaute tuomaritoiminnasta menee ensin pelaajalta valmentajalle, siitä erotuomaritarkkailijalle ja lopulta tätä kautta tuomareille. Lisäksi pelaajiston ja tuomareiden edustajat ovat yhteyksissä toisiinsa muuallakin kuin jäällä.
- Kerran vuodessa tuomarit ja pelaajayhdistys istuvat alas keskustelemaan. Yksittäisissä peleissä vedetään tunteella ja keskustelun taso ja vuorovaikutus saattavat vaihdella. Aika harvoin pelaajien näkee kritisoivan vahvasti tuomaritoimintaa, pelaajayhdistyksen Säilynoja arvioi.
Pelaajien ja tuomareiden välinen vuorovaikutus otteluiden aikana kaipaisi kuitenkin Säilynojan mielestä enemmän selittäviä elementtejä tuomareiden toimintaan.
- Meillä on suuria tuomarikohtaisia eroja tuomareiden kohdalla kommunikaatiossa. Pelaajat ovat arvostaneet Japa Levosen suvereenisti parhaaksi tuomariksi viime vuosina siksi, että hänen ollessaan tuomarina tiedetään mitä tapahtuu.
Järvelän mukaan tuomaritoiminnassa on pyritty järjestelmällisesti kehittämään pelaajien ja tuomareiden välistä kommunikaatiota. Ongelmaksi nousevat henkilöiden ominaisuudet ja kommunikaatiotaidot.
- Olemme pyrkineet jatkuvasti kehittämään tuomareiden ja pelaajien välistä kommunikaatiota. Toisilla on luonnostaan parempi kommunikaatiotaito kuin toisilla riippumatta pelaajataustasta. Esimerkiksi Jari Levonen on verbaalisesti lahjakas ja ulospäin suuntautunut kaveri, mikä auttaa tuomaritoiminnassa, Järvelä kertoo.
Mistäs niitä tuomareita saataisiin?
Suurin ongelma tuomarijärjestelmässä vaikuttaa olevan kolmen tuomarin järjestelmän ja nollatoleranssin yhdistämisestä seuraavat huonot vihellykset. Toinen ongelmakohta on hyvien tuomareiden riittämättömyys neljän tuomarin järjestelmään toistaiseksi. Kolmas suurempi ongelma on pelaajien ja tuomareiden välinen kommunikaatio.
Ylipäätänsä tuomarit on suljettu kiekkoyhteisön ulkopuolelle. Suoraa vuorovaikutusta pelaajien, valmentajien ja tuomareiden välillä ei ilmeisesti juurikaan ole muualla kuin kaukalossa.
Esille nostetuista ongelmista akuutein on tuomareiden rekrytointi. Tuomareita tarvitaan lisää ja nopeasti. Mitä asialle sitten on tehtävissä?
- Vaatimukset tuomariksi ovat kovat. Luistelutaidon tulee olla kohdallaan ja jonkinmoinen pelaajatausta on oltava. Tuomarit valitaan siitä joukosta, jonka Jääkiekkoliiton tuomarikoulutus tuo esille. Valitsemme heistä parhaat SM-liigaan. Liigalla ei ole omaa erotuomarikoulutusta sinänsä, Järvelä kertoo.
Entisille liigapelaajille on kuitenkin järjestetty mahdollisuus siirtyä nopeastikin tuomariksi huipputasolle kiekkouran päättymisen jälkeen.
- Olemme panostaneet Jääkiekkoliiton kanssa siihen, että olemme löytäneet vanhoja pelaajia tuomareiksi SM-liigaan. Käsittääkseni olemme ainoa Euroopan huippumaista, jossa on näin paljon entisiä huippupelaajia tuomareina, Järvelä sanoo.
Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta entisestä huippupelaajasta SM-liigatason tuomarina toimii paljon kehuttu Jari Levonen. Toki vähemmän mairitteleviakin esimerkkejä löytyy joukosta. Myös pelaajayhdistys toimii aktiivisesti vanhojen pelaajien saamiseksi tuomarityöskentelyyn mukaan.
- Olemme aina pelaajakyselyissä kysyneet pelaajilta kuinka moni haluaisi tuomariksi uran jälkeen. Kyllä lopettamassa olevilta pelaajilta on aktiivisesti kyselty halukkuutta lähteä tuomariksi, sillä on huomattu, että aktiivipelaajataustasta on hyötyä tuomaritoiminnassa, Säilynoja sanoo.
- Haastetta riittää siinä, että saamme tuomaritoiminnan tarpeeksi ammattimaiselle tasolle, jotta kiinnostusta tuomaritoimintaan löytyisi yhä enemmän, Säilynoja linjaa.
Ongelman ydin onkin tuomarin työn houkuttelevuus. Tai pikemminkin sen puute. Kukapa haluaisi lähteä muutaman sadan euron tähden ajamaan työpäivän päätteeksi puoli Suomea, luistella 60 minuuttia ja kuunnella tuhansien ihmisten pilkkahuutoja selittäen samalla pelaajille ja valmentajille tehtyjä ratkaisuja sekä tulla seuraavana päivänä lehdistön ristiinnaulitsemaksi? Niinpä.