Väistämättä herää keskustelu siitä, miten 42-vuotias Erik Hämäläinen pysyy liigan vauhdissa mukana. Moni luulee, että Eepi pelaa vain saavuttaakseen lyömättömänä pidetyn 1000 ottelun rajan, mutta onko asia näin?
Eepin vauhti hiljenee koko ajan ja virheitäkin tulee aina silloin tällöin, mutta siitä huolimatta Hämäläinen on tälläkin kaudella ollut Lukon puolustuksen tuki ja turva. Keskimääräinen peliaika ottelua kohti on 18.37, mikä varmasti on enemmän kuin valmentaja on ennen kauden alkua suunnitellut.
Eepi pystyy edelleen pelaamaan nykyliigassa, sillä järki on korvannut vauhdin. Moni hyökkääjä yllättyy vieläkin joutuessaan luistelukilpaan Hämäläisen kanssa, koska kokemuksen tuomalla pelisilmällä Eepi pystyy aavistamaan mitä kaukalossa seuraavaksi tapahtuu.
Mikä sitten on saanut Eepin jatkamaan hienoa peliuraansa näinkin pitkään? Epäilemättä yksi syy on se, että hän on pysynyt terveenä. Tämän vuoden tammikuussa tullut lonkkavamma piti miehen syrjässä viidestä pelistä, mikä on hänen uransa pisin yhtäjaksoinen pakkolepo; toisen kerran hän oli yhtä pitkään sivussa nuorena miehenä kaudella 1985-86. Syyt Eepin pysymiseen terveenä ovat selkeitä: oikeaoppinen harjoittelu ja se, että Eepin pelityyli ei koskaan ole ollut mitenkään koohottava.
Lukon kannattajan ja Eepi-fanin vankkumaton mielipide on, että nuoruutta, uhoa ja aggressiivisuutta ihannoiva suomalainen jääkiekko tarvitsee Eepin kaltaista veteraania vielä tulevallakin kaudella.
