Pelin avauserä oli JYPin lähes suvereenia näytöstä. Dufvan joukot iskivät ahnaasti päälle jokaisessa vaihdossa, eivätkä antaneet taitavien Tapparan puolustajien rakentaa peliä ollenkaan. Taktiikka toimi loistavasti ja sen onnistumista korosti, että kaikki JYPin ketjut pystyivät tyrehdyttämään Tapparan avauspelin täysin.
Tapparalla oli koko erässä yksi ainoa hyökkäys, joka sekin rakentui vain ja ainoastaan Jori Lehterän yksilötaidon ansiosta. Vielä toisessakin erässä JYP pystyi puoliväliin asti pitämään Tapparan helposti aisoissa, mutta vauhti tyssäsi tuomarikaksikko Levonen-Bomanin kummalliseen ratkaisuun Tuomas Pihlmanin ja Anssi Salmelan välisestä kahakasta.
Kun vielä Pekka Tuokkola söhelsi Tapparalle erän loppuun tasoitusmaalin, pääsivät kirvesrinnat ikeen alta. Kolmannen erän voittomaali oli osoitus Tapparankin vaarallisuudesta, mutta avauspelin voitto oli tamperelaisilta lähinnä ensimmäisen luodin onnekas väistö.
JYP osoitti pelissä sen, että joukkue pystyy noudattamaan tasapainoisesti ja päättäväisesti Dufvan taktiikkaa ilman luppohetkiä. Tapparan pelissä taas nähtiin samanlaista totaalista otteen katoamista kuin monesti aiemminkin tällä kaudella. Pitkässä paras seitsemästä -ottelusarjassa yksi peli voi vielä kääntyä kummalle tahansa, mutta jatkoon menee se joukkue, joka pystyy illasta toiseen pitämään tasonsa.
Tästä kamppailuparista tuo joukkue on JYP. Irvileukojen Dufvan robottiarmeijaksi nimeämä Keski-Suomen ylpeys ei pelaa konemaista pelityyliä, mutta toteuttaa valmentajansa oppeja kuin Pavlovin koirat. Tappara kokee jo perjantaina ensimmäisen kylmän suihkun, sillä hurmoshenkisellä Hippoksella vieraille ei onnetar enää hymyile.
