Mistä on pienet pakit tehty?

”Mistä on pienet pojat tehty?

Mistä on pienet pojat tehty?

Etanoista, sammakoista,

koiran häntätupsukoista.

Niistä on pienet pojat tehty.”

Näin kysellään ja todetaan Kirsi Kunnaksen tutussa runossa. Mutta mistä onkaan pienet pakit tehty? Tai hetkinen, eihän puolustaja saa olla pieni. Hänen pitää olla iso ja ruma. Eikä sekään riitä, pitää liikkua hyvin ja osata lukea peliä älykkäästi.

Tammikuussa ennen siirtorajaa lähes jokaisen SM-liigajoukkueen toivelistalla oli kiekollinen pakki, joka pelaa rightin puolelta. Lisäksi tämän miehen pitäisi pystyä vielä riitävän kovaan peliin. Kohtalaisen paljon vaadittu yhdeltä ihmiseltä.

- Jos semmoisen pakin löytää, niin kyllä se on NHL:ssä tai Venäjällä. Raha sanelee markkinoita. Rightin pakkeja ylipäänsä on vähän ja jos se on vielä kova fyysisesti ja hyvä pelintekijä, niin kylläpä kelpaa minne vain, naurahtaa entinen rightin liigapuolustaja ja nykyinen Kärppien kakkosvalmentaja Mikko Haapakoski.

Nykykiekko vaatii paljon

Jääkiekko on muuttunut vuosien saatossa paljon. Jossakin vaiheessa pakeilta vaadittiin isoa kokoa ja kovia otteita. Luistelutaidolla ja pehmeillä käsillä ei tuolloin ollut niin suurta arvoa, tärkeintä oli jykevä puolustaminen.

Nykykiekossa esille nousevat kuitenkin pakit, jotka liukuvat lähes reijoruotsalaismaiseen tyyliin. Avauspeli on myös oleellinen osa pakin työtä. Kahden viivan syötön poistumisen myötä pitkä ja napakka avaus vapauttaa kaverin läpiajoon. Tiiviin viisikkopuolustuksen avaamiseen vaaditaan koko viisikon panosta ja pakkien pitää tukea hyökkäyksiä.

- Ehkä oli se yksi suvantovaihe, jossa fyysisyys oli isossa osassa. Nykyisillä sääntötulkinnoilla taito on päässyt enemmän esille. Ympäri maailmaa on noussut kiekollinen peli tärkeäksi jutuksi. Sitä kautta tarvitaan myös työkaluja: hyviä pakkeja, jotka voivat peliä käynnistää, Haapakoski miettii.

Hyökkääjälle voi usein riittää, että on hyvä vain toisessa päässä kenttää. Toki tämä pätee myös pakeille, mutta monesti puolustajilta vaaditaan kokonaisvaltaisempaa otetta. Huippuvalmentajan pätevyyden hankkinut Haapakoski ajattelee asiaa kuitenkin kokonaisuuden kannalta.

- En osaa jakaa sitä noin. Kaikilta pelaajilta pitää nostaa vahvuuksia. Niiden vahvuuksien pitää tukea toisiaan kentällä ja kentällisissä, valmentaja kertoo.

Puolustuksen puheenvuoro

Usein puolustajilla kestää hyökkääjiä kauemmin kehittyä huipputasolle. Pelin lukemisen pitää kehittyä, sillä pakkien virheet näkyvät hyökkääjien töppäilyjä selvemmin. Myös itseluottamuksen ja kokemuksen merkitys korostuu, kun tilanteet omassa päässä käyvät tukalaksi ja oikean ratkaisun tekeminen täytyy lähteä selkäytimestä. Kypsyminen ottaa aikansa ja pelaamiseen vaikuttavat monet tekijät.

Hyökkääjillä hyvä perussuorittaminen näkyy helposti tehopisteissä. Peruslaiturin hommassa ei tarvitse kuin hoitaa oma kapea sektori ja se riittää. Lisäksi parhaita pelaajia valittaessa hyökkääjien tehot ja maalivahdin suoritukset huomataan pakkeja useammin. Puolustajilta huomataan usein vain virheet, jotka johtavat ongelmiin omassa päässä. Ei siis kovinkaan kiitollista hommaa.

Oulun Kärpissä pelaajille on haastava homma ottaa paikka edustuksessa, olipa sitten pakki tai hyökkääjä. Muutama pelaaja on kuitenkin raivannut tiensä pelaavaan kokoonpanoon, vaikka iso osa yleisöstä on ehtinyt tuomita heidät jo menetetyiksi tapauksiksi.

- Mistä se johtuu, että pakkeja ei nouse edustukseen, on vaikea kysymys. Joukkueeseen, joka on pelannut kuusi vuotta mitaleista, on vaikeampi nousta kuin moneen muuhun. On kuitenkin esimerkkejä kärsivällisen työn tärkeydestä: Oskari Korpikari, Topi Jaakola ja Antti Ylönen, kärppävalmentaja listaa.

- Se vaatii työtä ja kärsivällisyyttä päästä isompaan rooliin. Oskari on joka vuosi ottanut isompaa roolia, kuten Topikin. Tänä vuonna Ylönen ollut monta peliä kuudessa pakissa. Joskus se vaatii, että käy Mestiksessä. Joskus taas on kärsivällisesti oltava 7-8 pakki ja harjoiteltava kovaa. Riippuu siitä, mikä joukkue ja sen pakkitilanne on.

Kaikilla pelaajilla ei kuitenkaan riitä kärsivällisyys tupen puremiseen ja ankaraan harjoitteluun. Sitkeä työ ja harjoittelu ovat kuitenkin avainasemassa, kun pelaaja yrittää päästä kentälle. Riittävän hyvä pelaaja ottaa paikkansa ennemmin tai myöhemmin.

- Jos on riittävän hyvä, niin tilaa kyllä raivataan. Meillä Kärpissä on joka osa-alueella ollut käytäntö, että jos kolme kokenutta lähtee, niin tilalle hankitaan kaksi kokenutta ja nuoria kasvatetaan mukaan, Haapakoski valottaa.

Mutta mistä on pienet pakit tehty? Tekniikasta, asenteesta, pelin lukutaidoista. Niistä on pienet pakit tehty.