| taustaa Mistä on pienet pakit tehty?
[lue lisää] |
Kärppien puolustuksen tilanne ei näyttänyt loppukesästä kovinkaan auvoiselta. Joukkueessa oli todella vähän pakkeja, ennen kuin kohupakki Jere Karalahti sekä tuttu Mikko Lehtonen liittyivät joukkueeseen. Joukkueen valmennus teki kuitenkin hommia nuorten pelaajien kanssa.
- Se on aina siinä vaiheessa hyvä tilanne ajaa nuoria sisälle ja tehdä töitä heidän kanssaan. Tavoitteena oli kuitenkin löytää muutama kokenut pelaaja vielä, sanoo oululaisjoukkueen puolustajien peluuttamisesta vastaava Mikko Haapakoski.
Joukkueessa kävi syksyn aikana pari tuurausmiestä, kun Ivan Majesky ja Jan Novak kävivät keikalla miesvajaudesta kärsineessä kärppälaumassa.
- Jonkin verran oli vaihtuvuutta kauden aikana. Olimme määrällisesti vajaita, kun Atte Ohtamaa kävi armeijaa Kajaanissa. Näimme järkeväksi pitää hänet siellä, eikä juoksuttaa edes takaisin. Hän pystyy nyt keväällä keskittymään jääkiekkohommiin.
Tammikuussa Kärpät sai lisämiehitystä, kun Kari Haakana ja Juho Jokinen pukivat petopaidan ylleen. Pudotuspeleissä lisämiehitys on ollut tarpeen, kun loukkaantumiset ovat vieneet pakkeja lasaretin puolelle.
- Kyllä he (Haakana ja Jokinen) tarpeen ovat. Pelataan pitkiä pudotuspelisarjoja ja tulee pienempiä ja isompia vammoja. Pitää olla leveyttä.
Tehot löytyivät
Alkukaudella oululaispuolustajille ei kertynyt juuri lainkaan tehopisteitä. Joukkueen ylivoimakin pyöri lähinnä hyökkääjien onnistumisten ympärillä. Kauden aikana pakkopeliä on kuitenkin harjoiteltu ja keväällä maaleja alkoi ropista myös pakkien tilille.
- Kausi on projekti, jossa kehitetään peliä. Tietyssä vaihesssa harjoitellaan tiettyjä asioita, jotka eivät välttämättä palvele pakkien tehoja. Joskus harjoitellaan niitä, jotka palvelevat. Toiveissa olisi, että keväällä se palvelisi kaikkia.
- Tokihan linjasta kutien blokkaaminen on ollut tänä vuonna merkittävästi parempaa kuin aikaiseimmin. On harjoiteltu sitä, miten se tila löytyy ja miten toimitetaan kiekkoa maalille. Myös ylivoimassa on etsitty lääkkeitä, että sille pakille tulisi laukaisutilaa.
Kärppien ylivoimaa on kauden aikana kritisoitu paljon. Joukkueen pelaajatkaan eivät ole olleet pakkopeliin tyytyväisiä. Esimerkiksi Jukka-Pekka Laamanen kertoi kauden aikana, että hänen vahvuuksiaan ei ole käytetty tarpeeksi hyväksi. Lopulta vahvuuksien hyödyntäminen on kuitenkin paljolti kiinni pelaajista itsestään.
- Tottahan se on. Tosin niinhän se on, että ylivoimassa ei kukaan muu voi käyttää hänen vahvuuksiaan kuin hän itse.
Paketti kasaan
Puolivälierissä Kärppien peli oli vielä sekavan näköistä. Paljon esillä ollut pikapalaveri Tampereella kärsityn 3-0-tappion jälkeen herätti kuitenkin joukkueen. Tuon jälkeen paketti on pysynyt kasassa ja viisikkopeli on toiminut varsin hyvin. Välierissä Tapparaa vastaan paketti oli jo sen näköisessä kuosissa, että joukkue on valmis finaaleihin.
- Joskus kasvaminen tiiviiksi joukkueeksi onnistuu runkosarjassa, meillä se tapahtui Ilves-sarjan aikana. Tärkeää on, että nyt tunnelma on tiivis. Kaikki tietävät rooliinsa ja tekevät joukkueelle hommia. Uskotaan yhteiseen unelmaan.
Jos on oululaisten ylivoima saanut kritiikkiä, on sitä saanut myös vajaapeli. Tapparaa vastaan alivoima toimi kuitenkin todella hyvin, sillä kirvesrintojen kovalaukauksisille puolustajille ei löytynyt tilaa tulittaa.
- Meillä oli tieto mitä he yrittävät. Pyrittiin estämään niitä vahvuuksia. Yksi pelivirhe meille tuli sarjan aikana, mistä he tekivät maalin. Ei Tappara hirveän montaa ylivoimamaalia sarjan aikana tehnyt, että aika hyvin se saatiin kuriin.
Ison roolin kantajat
Osansa hyvässä alivoimapelissä oli myös kovalla asenteella. Esimerkki tästä oli loistavaa kevättä pelaavan Topi Jaakolan taistelu kahden miehen vajaapelissä, jossa mies oli jäällä pari minuuttia.
- Sen jälkeen hänellä oli terässä vielä jotakin häikkää. Olimme vähän vajaaana, kaksi pakkia istui jäähyllä ja Ylönen oli loukkaantunut aikasemmin. Silloin pitää jaksaa. Onneksi tuli katkoja, että Topi jaksoi hoitaa hommansa. Päästiin sen jälkeen antamaan huilia, kun saatiin miehet jäähyltä.
Oululaisten puolustuksen ehdoton ykkösmies on tällä hetkellä Mikko Lehtonen. Syksyllä Lehtonen ei vielä esittänyt parastaan, mutta ratkaisupelien myötä jääliläinen on noussut jälleen huipputasolle. Tämän hetken vireellä mies on ehdottomasti liigan parhaita puolustajia, ellei jopa kaikista paras.
- Lehtonen on huippuvireessä. Semmoinen porukan johtaja, varsinkin kun miehiä on loukkaantunut. Mikko on kokeneena ottanut suurta roolia ja näyttänyt suuntaa nuorille pelaajille.
Myös Kärppien riveissä monta kautta mukana roikkunut Antti Ylönen pelaa tällä hetkellä elämänsä parasta jääkiekkoa ja taistelee kaukalossa terrierin tavoin.
- Ensimmäiset välierät, missä hän pelasi. Selvisi tehtävästä paremmin kuin hyvin. Harmi, kun tuli pieni loukkaantuminen. Seurataan nyt, millon saadaan Antti takaisin mukaan. Henkilökohtaisesti olen hänen panokseensa erittäin tyytyväinen.
Ylönen sai viimeisessä välierässä aivotärähdyksen, jonka jälkeen oululaisten pakisto kävi entistäkin kapeammaksi. Runkopakit Lehtosen ja Jaakolan johdolla kantoivat kovaa taakkaa, mutta osansa tekivät myös kokemattomat Toni Kiren ja Atte Ohtamaa.
- Kovimpaan paikkaan joutuivat kaverit ja selvisivät miehekkäästi. Täytyy olla ylpeä heistä. Vaikka ei peliaikaa ole tullut keväällä, on hommia tehty ja valmiutta pidetty yllä. Tapa millä pojat homman nyt tekivät oli hieno. Siinähän voi joko pelata tai alkaa puristaa mailaa. Pojat päättivät pelata – se oli hienoa!
Kärppäpakistolla on kuitenkin edessään vielä se kovin haaste. Unelma siintää neljän voiton päässä. Sen eteen oululaispuolustajien täytyy tehdä vielä paljon töitä.
