Viime kaudella Timo Koskela tahkosi runkosarjan läpi lähes piste per peli -tahdilla, mutta tämä syksy on sujunut kankeammin. Ennen lauantain Jokerit-kamppailua hyökkääjän tilillä oli vaivaiset tehot 1+1.
Jokereiden verkkoon Koskela latasi voittomaaliksi jääneen avausosuman. Se vapautti hänen peliään, sillä hän teki kiekon kanssa juonikkaita ratkaisuja ja oli lähellä tehdä useammankin maalin.
− Mun mielestä luistimeni on kulkenut ihan hyvin, mutta tämä on tulosurheilua ja minulta odotetaan tulosta. On helpottavaa saada vähän tehojakin, Koskela iloitsi.
− Kun tulee huonoja ja hyviä jaksoja, ei pelaaja siinä paljon muutu, vaan itseluottamus ja pelirohkeus sen ratkaisevat. Ne ovat mun mielestä tämän lajin kaksi ylivoimaisesti tärkeintä asiaa, siitä olemme parin kaverinkin kanssa puhuneet.
Koskelalle tunnusomaiset kuljetukset ovat alkukaudesta loistaneet poissaolollaan, mutta itseluottamuksen saatuaan hän alkoi tosissaan esitellä tuttuja veivejä. Koskela on parhaimmillaan mestarillinen kiekon ylöstuoja, joka imee vastustajan itseensä kiinni, käännähtää ympäri ja luo maalipaikan antamalla nappisyötön toiseen aaltoon. Tätä ilmiötä alkoi näkyä Jokerit-pelissä.
Kuluva viikko oli Koskelalle ja koko Tapparalle kaksijakoinen. Tiistaina uudet ketjukoostumukset sytyttivät kirvesrinnat hienoon taisteluvoittoon, mutta torstaina vuorossa oli sukellus Lahdessa. Lauantaina ilme oli taas aivan uusi.
− Tähän peliin valmistauduimme hyvin. En sitten tiedä, johtuiko se vain siitä, että meillä oli luokaton esitys Lahdessa ja kaikki menivät sen jälkeen peilin eteen, Koskela aprikoi.
Jokerit oli lauantaina täysi vastaantulija Hakametsässä. Loppulukemat olisivat voineet olla rumemmatkin, niin energisesti Tappara hyökkäysalueella pelasi ja vyörytti tilanteita vastustajan maalille.
− Kun löytyy sellainen tunne kuin meillä kotiluolassa, perusäijästäkin tulee hyvä kiekollinen pelaaja, totesi Koskelan ketjukaveri, 3−0-maalin tehnyt Niko Nieminen.
− Sen kun tietäisi, miten tätä samaa tunnetta saataisiin siirrettyä myös vieraspeleihin.
