Viime viikkoina ympäri kiekkomaailmaa on kuulunut erittäin huolestuttavia uutisia seurojen taloudellisesta ahdingosta. Urheilutalouden rahahanat on väännetty huomattavasti pienemmälle verrattuna parin vuoden takaiseen talouskasvun aikaan, eikä jääkiekkotalous muodosta poikkeusta.
Synkkiä uutisia ympäri maailmaa
Synkimmältä tilanne vaikuttaa tällä hetkellä tanskalaisessa kiekkoilussa, sillä lähes kaikki maan pääsarjaseurat ovat enemmän tai vähemmän talousahdingossa.
Lokakuussa Tanskan hallitseva mestari Herning Blue Fox ilmoitti, että seuran rahat olivat jo tuolloin niin vähissä, ettei pelaajapalkkioita pystytä ilman lisätuloja hoitamaan kuin vuoden vaihteeseen saakka. Marraskuun lopulla Rødovre Mighty Bulls puolestaan ilmoitti menettäneensä pääsponsorinsa konkurssin seurauksena. Samaan aikaan AAB Ishockey kertoi seuran taloudellisen tuloksen muodostuvan raskaasti tappiolliseksi. Seura oli saldottanut vuoden 2008 ensimmäiseltä yhdeksältä kuukaudelta lähes 4 miljoonan Tanskan kruunun (noin 535 000 euroa) tappiot, joka vastasi noin puolta AAB:n pelaajabudjetista. Myös Nordsjælland Cobras on tuskaillut yhteistyökumppaniensa kanssa, useamman sponsorin jätettyä maksusuorituksensa rästiin. Ja nämä ovat vain muutamia esimerkkejä tanskalaisten kiekkoseurojen viime kuukausina kohtaamista vaikeuksista.
Tanskan lisäksi myös norjalainen jääkiekko on saamassa omat talouskriisin uhrinsa. Oslolainen Furuset Elite, Furuset Hockey-seuran taustayhtiö, ajautui konkurssiin marraskuun lopussa. Erinäisten hallinnollisten kikkailujen seurauksena perinteikäs seura sai säilyttää paikkansa maan pääsarjassa, mutta konkurssi vaikutti suoraan seuran edustusjoukkueen kokoonpanoon, joka muutettiin amatööripohjaiseksi. Tällä hetkellä seuran ainoat ammattilaiset ovatkin suomalaisvalmentaja Niklas Hudd sekä maalivahti Mikael Vuorio. Lisäksi norjalaisseuroista Trondheim IK lopetti toimintansa suuren velkataakan alla, eikä Stjernenkään voi olla varma jatkostaan mikäli seura ei löydä pian uusia sponsoreita.
Kriisi ei jätä rauhaan Japaninkaan kiekkoilua. Vuosikymmeniä maan jääkiekon merkittävimpänä tukijana toiminut Seibu Group ilmoitti vetäytyvänsä kauden päätteeksi lajista. Konserni on jo pitkään omistanut Aasian liigan Seibu Prince Rabbits- seuran (aiemmin tunnettu nimellä Kokudo Keikaku), mutta talouslaman seurauksena yritys on nyt pakotettu karsimaan kustannuksiaan. Vähemmän yllättäen 500 miljoonaa jeniä (noin 4 miljonaa euroa) kaudessa vieneen jääkiekkoseuran taustalta vetäytyminen oli ensimmäisiä toimia talouden tehostamisessa.
Myös kaikkein merkittävimmät kiekkoliigat ovat joutuneet kohtaamaan talouskriisin haasteet. KHL-seura Metallurg Novokuznetsk on ajautunut vaikeuksiin suurimman tukijansa Evrazholdingin talousongelmien seurauksena. Tämän johdosta muun muassa pelaajien palkat ovat olleet reilusti myöhässä. Mikäli metallin, öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahinnat jatkavat laskuaan on odotettavissa, että Venäjältä kuullaan jatkossa yhä useammin vastaavia uutisia.
KHL on reagoinut muuttuvaan taloustilanteeseen ilmoittamalla, että jatkossa keskitason pelaajat joutuvat varautumaan palkkapussinsa pienentymiseen. Tähtien palkat sen sijaan aiotaan säilyttää ennallaan. Lisäksi KHL yrittää lobata Venäjän duumassa läpi päätöksen, joka sallisi jälleen oluen mainonnan ottelutapahtumien yhteydessä.
Myös NHL:ssä tapahtuu, vaikka komissaari Gary Bettman pitkään vähättelikin talouskriisin vaikutusta liigaan. Useampi Pohjois-Amerikan urheilubisnekseen perehtynyt asiantuntija on todennut, että jos lama jatkaa syvenemistään löytää NHL pian itsensä heikoilta jäiltä. Heikompi TV-sopimus ja perinteiden puuttuminen Yhdysvalloissa sekä heikentyvä Kanadan dollari johtavat asiantuntijoiden mukaan siihen, että NHL tulee kärsimään pitkittyvästä talouden matalasuhdanteesta enemmän kuin esimerkiksi NBA tai NFL.
Bettman on kuitenkin vakuuttanut, etteivät karmeat talousnäkymät johda seurojen kaatumiseen. Edellisen kerran NHL-seura on joutunut vetäytymään liigasta taloudellisten syiden takia 30 vuotta sitten (Cleveland Barons). Phoenix Coyotes on yksi seuroista joiden uumoillaan olevan suurimmissa ongelmissa. Varovaiset arviot seuran tämän kauden taloudellisista tappioista lähtevät 30 miljoonasta dollarista ylöspäin. Pohjois-Amerikan farmisarjoissa ensimmäiset luopumiset on jo nähty ECHL-seura Augusta Lynxin lopettaessa toimintansa joulukuun alussa.
Suomessa vielä tasaista kasvua
Suomalainen kiekkoilu on toistaiseksi selvinnyt talouskriisistä erittäin vähällä. Yksi tekijä tämän taustalla lienee se että Suomessa, toisin kuin muissa maissa, jääkiekko on näkyvyydeltään ja suosioltaan selkeä ykköslaji. Mainostajien liiton arvion mukaan jääkiekko keräsi vuonna 2008 sponsorirahaa noin 27 miljoonaa euroa, ollen selvästi edellä kilpailevia urheilulajeja. Esimerkiksi Tanskassa jääkiekko puolestaan jää pahasti jalka- ja käsipallon jalkoihin sponsorimarkkinoilla. Toisaalta, suomalaisten seurojen yritysyhteistyökumppanit koostuvat yleensä hyvin heterogeenisestä joukosta yrityksiä. Näin ollen yhden toimialan (kuten pankkisektori) romahdus tai yhden pääsponsorin konkurssi ei väistämättä kaada suomalaisseurojen taloutta.
Tähän saakka ainoastaan Kokkolan Hermeksen luopumista sarjapaikastaan voidaan pitää jonkinasteisena signaalina kotimaisten seurojen talousahdingosta. Tosin Hermeksen ongelmien taustalla lienee globaalia talouskriisiä enemmän vaikuttanut uhkarohkea ja amatöörimäinen talousjohtaminen.
Neljäntoista SM-liigaseuran ennen kauden alkua ilmoittama yhteenlaskettu tulobudjetti oli 77 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuodesta noin neljänneksen verran. Liigaseurojen pääasialliset tulonlähteet muodostuvat lipputuloista ja yritysyhteistyösopimuksista. Seurat ilmoittivat, että niiden lipputulot nousevat edelliskaudesta noin puolitoista miljoonaa vajaaseen 24 miljoonaan euroon. Yritysyhteistyösopimusten arvon odotettiin kuitenkin nousevan noin 12 miljoonaa euroa, 38 miljoonaan euroon. Seurojen kasvu on siis nojannut pitkälti yhteistyösopimuksiin.
Talouskriisi iski kuitenkin Suomeen sen verran myöhään, että jääkiekkoseurat olivat jo ehtineet sinetöidä tämän kauden sponsorisopimuksensa. Seuraavasta kaudesta tuleekin auttamatta haasteellisempi, sillä esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat pk-yritysbarometrin mukaan selvästi heikentyneet syksyn mittaan. Toimialatasolla erityisesti rakennusalan yritykset sekä yritykset, jotka harjoittavat vientitoimintaa tai ovat suoraan sidoksissa vientiyrityksiin suhtautuvat lähitulevaisuuteensa skeptisimmin. Talouskriisi tekeekin yritysyhteistyösopimusten kokonaisarvon kasvattamisen ensi kaudelle äärimmäisen haasteelliseksi, jopa mahdottomaksi. Lisäksi monella seuralla taloutta rasittavat vielä raskaasti tappiolliset edellisvuodet.
Kiekkotalouden näkökulmasta elämmekin siis pian hyvin mielenkiintoisia aikoja. Jääkiekkoseuroillakin olisi varmasti käyttöä uusille ja innovatiivisille rahan lähteille ja itävaltalaisen taloustieteilijän Joseph Schumpeterin jo vuonna 1942 lanseeraama luovan tuhon käsite lienee pian taas voimissaan. Markkinataloudella on tapana puhdistaa markkinoilta ne toimijat, jotka eivät ymmärrä uudistaa toimintatapojaan.