Arvosteluasteikkona on käytetty kärppälogoja, joita on jaettu yhdestä viiteen kappaletta. Arviointi pohjautuu odotusarvoihin ja kauden esityksiin. Kevään esitykset ovat painoarvoltaan kovempia kuin alkusyksyn pelit.
Tuomas Tarkki
(17 voittoa 15 tappiota 4 tappiota varsinaisen peliajan jälkeen, päästettyjen maalien keskiarvo 2,47, torjuntaprosentti 91,41, nollapelit 1)
Kauden aikana koppi ei tarttunut aivan siihen tahtiin, mihin on Tarkin kohdalla totuttu. Nosti kuitenkin jälleen tasoaan keväällä ja oli tutun varma. Loukkaantumiset häiritsivät keskitalven pelejä, mutta loppujen lopuksi Tarkki pelasi hyvän kauden. Jatkaa Kärpissä myös ensi kaudella.
Petri Koivisto (11-7-4, 2,40, 91,41, 2)
Ensimmäinen kausi SM-liigassa sujui Koivistolta hyvin. Sai Tarkin loukkaantumisen aikana pelata paljon ja pääsi hyvään torjuntavireeseen. Jatkaa ensi kaudella Kärpissä ja kehityksen mennessä jälleen eteen päin saanee myös vastuuta torjuntahommista.
Oskari Korpikari (41 ottelua, 5 maalia +4 syöttöä=9 pistettä, tehosaldo -1, 32 jäähyminuuttia)
Jälleen kerran takana todella rikkonainen kausi. Ei ole käytännössä koskaan saanut pelata kautta ilman vammoja. Pitemmillä terveillä jaksoilla on osoittanut hyviä pelimiehen elkeitä, mutta vammat sotkevat tuntumaa pahasti.
Antti Ylönen (53, 2+4=6, -2, 20 min)
Roikkuu porukan mukana ja taistelee täysillä silloin, kun kentälle pääsee. Muiden ollessa terveenä vastuu kuitenkin vähäistä. Ensi kauden kokoonpanosupistukset tietänevät Ylöselle entistä useampaa katsomokomennusta.
Atte Ohtamaa (40, 0+2=2, -2, 20 min)
Nuori pakki ohitti muutaman itseään vanhemman pelaajan nokkimisjärjestyksessä. Pelasi ennakkoluulottomasti ja hyvällä itseluottamuksella. Mikäli kehitys jatkuu hyvänä, on roolikin ensi kaudella isompi.
Ilkka Mikkola (57, 8+14=22, +14, 78 min)
Kantoi runkosarjassa todella suurta taakkaa, kun puolustustuksen terveystilanne oli heikko. Kovat minuutit näkyivät pahasti otteissa ja kapteenin esityksiä manattiin Raksilan käytävillä. Pudotuspeleissä nosti kuitenkin jälleen tasonsa ylös ja oli joukkueensa paras pakki.
Juho Jokinen (50, 2+5=7, +2, 24 min)
Ensimmäinen täysi kausi Kärpissä. Peliaika ja vastuu jäivät varsin pieniksi. Teki varsin paljon virheitä. Kesän aikana olisi mentävä harppauksia eteen päin, tai ensi kauden peliaika voi olla todella kortilla.
Ossi-Petteri Grönholm (53, 4+12=16, +5, 69 min)
Teki sitä, mitä odotettiin. Peruspakin luutimista ja välillä lähes uhkarohkeita nousuja. Loukkaantumissuman aikana kovat minuutit painoivat ja virheiden määrä lisääntyi. Onnistui kuitenkin pakkiparinsa Mikkolan tavoin nostamaan tasoaan pudotuspeleissä.
Justin Forrest (52, 5+28=33, +21, 60 min)
Tuli syksyllä tuomaan joukkueeseen kiekollista osaamista. Runkosarjassa nakutteli komeat pisteet lähes huomaamattomasti. Pudotuspeleissä hyytyi kuitenkin pahasti, mikä laskee hänen arvosanaansa.
Martti Järventie (17, 1+3=4, -3, 39 min)
Hankittiin tuomaan joukkueeseen kiekollista osaamista ja täyttämään isoja profiilipakin saappaita. Todella vaikea lähtö kauteen, kun akillesjänne paukahti heti alkusyksystä. Kuntouduttuaan ei löytänyt virettä ja tonttiaan oikein missään vaiheessa. Ura Oulussa jäi yhden kauden mittaiseksi.
Josef Boumedienne (17, 3+7=10, 0, 32 min)
Boumediennen kohdalla odotukset olivat valtavat, sillä pakki oli edellisillöä visiiteillään ollut joukkueensa johtava puolustaja. Ei pystynyt nyt aivan samaan. Kuskaili kiekkoa paljon ja oli halukas kantamaan vastuuta. Ei kuitenkaan noussut sille tasolle, mitä Kärpissä odotettiin.
Lisäksi Kärppien pakistossa kävi luutimassa parin pelin ajan junioripakki Mikko Niemelä. Tarkin loukkaantumisen aikana luukkua availivat puolestaan Jesse Kosonen ja Antti Rautiola. Heille ei kuitenkaan anneta arvosanaa vähäisten näyttöjen vuoksi.
