Bernd Brückler oli viime kaudella suuren haasteen edessä. Organisaatiossa oli uusi valmennusryhmä ja pelaajisto varsin nuori. ”Brücksiltä” odotettiin todella paljon – hänen tuli olla tukipilari, joka viime kädessä pelaa tarvittavat pisteet joukkueelle.
Lopulta kaikki meni kuin elokuvissa. Joukkue pelasi kuin espoolainen unelma ja teki itävaltalaisvahdin elämän helpoksi tiiviillä viisikkopuolustamisella. Brücklerin torjuntaprosentti oli liigan kahdeksanneksi paras, mutta mies oli ykkönen monella muulla osa-alueella. Brückler oli ainoa maalivahti, joka päästi keskimäärin alle kaksi maalia selkänsä taakse pelissä. Lisäksi hänellä oli maalivahdeista eniten voitettuja pelejä sekä nollapelejä yhdessä Mika Lehdon kanssa (7). Myös tehopisteitä Brückler saalisti maalivahdeista selvästi eniten kauden aikana.
Unohtumaton kevät
Bluesin peli viime keväänä ei takuulla jättänyt ketään kylmäksi. Ensin kaatui ”isoveli” HIFK kuin heittämällä, ja heti perään Jokerit, jonka materiaalia Bluesiin nähden voitiin pitää selkeästi parempana. Blues-Jokerit sarjan seitsemännen pelin loppuhetkillä nähtiin jotain, jota Espoossa ei ole koskaan nähty. Loppuunmyyty Espoon Areena nousi seisoen kannustamaan joukkuetta.
- Pelaajatkaan eivät olleet kokeneet mitään sellaista. Minä saan itse kylmiä väreitä ajatellessani nyt tässä niitä hetkiä. Se oli aivan mahtavaa aikaa. Tämä kaupunki todellakin heräsi kannustamaan meitä. Jopa muiden joukkueiden fanit alkoivat pitää meistä. Helsingissä fanit saattoivat sanoa, että ’hei, me pidetään Espoon joukkueesta, ne jätkät taistelee siellä kentällä’, Brückler myhäili.
Vaikka loukkaantumisten runtelema espoolaisryhmä lopulta taipui taistellen viidessä ottelussa ylivoimaista Kärppä-sikermää vastaan, tuskin kenenkään mielestä Bluesilla tai sen kannattajilla oli syytä kulkea päät painuksissa.
- Minun mielestäni ihmiset täällä Espoossa voivat todella olla ylpeitä siitä mitä tämä organisaatio on tehnyt ja saavuttanut. Emme me tosin vielä ole saavuttaneet hirveästi. Ensimmäinen mitali seuralle tuli, mutta haluamme ilman muuta kirkastaa sen tänä vuonna, Brückler painottaa.
Mestaruus mielessä
Muutoksen tuulet ovat olleet lujia monessa kilpailevassa seurassa. Kärpät menetti päävalmentajansa, samoin HIFK ja Jokerit. Sen sijaan Bluesin runko valmennusta myöten pysyi lähes samana, ja kenties ensimmäistä kertaa historiansa aikana joukkue lähtee kauteen mestarisuosikkina. Brückler ei kuitenkaan suostu ottamaan paineita harteilleen.
- En pitäisi välttämättä meitä suosikkeina tulevaan kauteen. Kaikki joukkueet ovat menettäneet jonkin verran avainpelaajiaan, ja jos joku sanoo, ettemme kaipaisi esimerkiksi Arto Laatikaista, hän on väärässä, Brücks painottaa.
| style="border: solid 1px #ddd; border-right: solid 1px #ddd; padding: 4px;">,, |
- Laatikaisen tasoisen pelaajan voi korvata ’kollektiivisesti’. Meillä on paljon nuoria pelaajia, jotka kehittyvät päivä päivältä ja ottavat vastuuta. Samoin Petri Kokko on tähän mennessä vakuuttanut minut otteillaan. Ei tule olemaan yhtä ainoaa pelaajaa, joka astuu esiin ja on uusi ’Lada’. Sen sijaan on useita pelaajia, jotka yhdessä ottavat hänen minuuttinsa, hän jatkaa.
Vaikka suosikin paineita ei haluaisi harteilleen ottaa, edes Brückler ei voi kiistää sitä faktaa, etteikö tavoitteena ja ainoana päämääränä tulevalla kaudella olisi hopean kirkastaminen.
- Olet oikeassa, ei tavoite voi olla mikään muu kuin mestaruus. Me näimme viime vuonna, että se on meille nyt hyvin realistinen tavoite. Aiemmin se ei ehkä ole sitä ollut, mutta nyt se todellakin on. Meidän pitää ilman muuta olla kärkisijoilla ja pystyä haastamaan kaikki kärkijoukkueet jokaisena iltana. Me olemme ennenkin pystyneet voittamaan parhaat joukkueet, mutta emme silti mitenkään säännönmukaisesti. Nyt se askel on otettu ja siitä jatketaan.
Blues on pelannut kauden alla harjoitusotteluissa samanlaista tiivistä ja energistä peliä, mitä siltä totuttiin jo viime kaudella näkemään liigassa. Tilillä on vain yksi tappio venäläistä huippujoukkuetta vastaan – sekin vasta rangaistuslaukauksilla.
- Pelimme näyttää harjoituskauden perusteella erittäin hyvältä ja minulla on itselläni todella korkeat odotukset tämän joukkueen suhteen, koska olemme koko ajan menneet oikeaan suuntaan siitä lähtien, kun aikanaan tänne tulin. Sen näkee tavasta miten organisaatio hoitaa asioita, miten valmentajat luovat uutta pelitapaa ja miten nuoret jätkät tulevat sisälle jengiin. Olen todella innoissani, toteaa Brückler.
Resepti tulevaan kauteen on hyvin selvillä itävaltalaisen mielessä.
- Meidän pitää jatkaa samalla tyylillä kuin viime vuonnakin. Erikoistilannepelaamisen tulee olla hyvää, meidän pitää taistella vahvasti, uhrautua ja blokata vetoja. Avainpelaajiemme on onnistuttava. Nuorille pitää edelleenkin antaa vastuuta ja antaa heidän tehdä virheensä, jotta he oppivat.
CHL hämmentää
Viime kauden menestys SM-liigassa toi Bluesin organisaatiolle muutakin kuin mainetta ja kunniaa – sekä ensimmäisen mitalin. Kakkossija avasi joukkueelle portit Eurooppaan, toisin sanoen tuoreeseen jääkiekon mestareiden liigaan yhdessä Oulun Kärppien kanssa.
CHL-pelit ovat tietysti henkinen ja fyysinen rasite joukkueelle, mutta toisaalta ainutlaatuinen mahdollisuus ja lahja faneille.
- On aika mielenkiintoista ajatella, miten tuo liiga syntyi yhtäkkiä. Jos tarkkoja ollaan, niin eihän meistä kellään lue mitään tuollaisesta liigasta edes meidän sopimuksissamme. Ei missään edes sanota, että minun pitäisi pelata niissä peleissä. Yhtäkkiä vain tuli ilmoitus, että tällainen liiga tulee ja siellä pitää pelata. Kaiken lisäksi sanottiin, että pelataan kovista rahoista, Brückler hämmästelee.
- Totuus on kuitenkin, että urheilijana on pakko olla innoissaan tällaisesta mahdollisuudesta pelata Euroopan parhaita joukkueita vastaan. Nyt todellakin pääsemme pelaamaan isossa näyteikkunassa. Toivottavasti pärjäämme hyvin ja pystymme edustamaan siellä Suomea. Teemme kotiläksymme vastustajien suhteen ja pelaamme ylpeydellä. Jokaista peliä lähdetään tietysti voittamaan, hän jatkaa.
Yksi erittäin mielenkiintoinen seikka Bluesin joukkueessa on se, että tulevaan kauteen lähdetään neljällä ulkomaalaispelaajalla, mikä ylittää täksi kaudeksi uudelleen tarkistetun kiintiön. Ulkomaalaispelaajiksi joukkueesta lasketaan Brücklerin lisäksi Ryan Keller, Dale Clarke sekä Ben Eaves. Jari Tolsalla ja Stefan Öhmanilla sen sijaan on Suomen passi. Yksi syistä moiseen ratkaisuun on varmasti juuri CHL, mutta mikäli runkosarjassa kaikki neljä pelaajaa ovat terveinä, mikä on ratkaisu?
- Meillä on neljä ulkomaalaista pelaajaa täällä. Me olemme kaikki terveitä, pelanneet harjoituspeleissä ja harjoitelleet hyvin. Olemme valmiita pelaamaan. En ole ainakaan itse kuullut, että tulisi mitään rotaatiota meidän kesken. Aika vaikea kuvitella kenenkään meistä istuvan katsomossa terveenä jos ajattelee, minkälainen vaikutus meillä on ollut joukkueen peliin, Brückler pohtii, ja jatkaa:
- En todellakaan tiedä mitä tapahtuu tämän asian suhteen, koska en ole valmentaja. Tämä kysymys pitäisi esittää Petri Matikaiselle.
Voitot ratkaisevat
Bernd Brückleriä ei ole tällä kaudella rankattu maalivahtien terävimpään kärkeen. Osittain tämä saattaa johtua muutamasta helpohkosta maalista viime keväänä tärkeillä hetkillä, osittain myös miehen torjuntatyylistä, jossa on lähinnä tarkoitus blokata kiekkoja sulkemisen ja kiinniottamisen sijaan. Miestä itseään selvästi ärsyttävät jotkut heitetyt kommentit:
- Ihmiset aina puhuvat, että loistava veskari torjuu 50 laukausta pelissä ja joukkue voittaa 1-0. Mutta pystyykö tällainen kaveri pitämään sen tason läpi kauden? Minä en halua noita älyttömiä piikkejä suuntaan tai toiseen. Mielestäni tilastoni tässä liigassa ovat olleet hyvät ja ennen kaikkea tasaiset. Se on yksi asia, mihin haluan pyrkiä. Minulle riittää hyvä tasainen peruspeli illasta toiseen, jolla annan joukkueelle jatkuvasti mahdollisuuden voittaa.
Bluesin nuorelle kakkosmaalivahdille Mikko Koskiselle on povattu tulevaksi kaudeksi suurempaa roolia maalin suulla. Nuorukainen pelasi viime kaudella sekä kesän harjoituspeleissä erinomaisesti, eikä olisi suurikaan yllätys, mikäli Koskinen nappaisi itävaltalaiskollegaltaan viidestä kymmeneen peliä. Tämä osin myös ulkomaalaisrotaation vuoksi.
- Uskoisin, että Mikko saa pelata osan peleistä, mutta toki se riippuu varmasti hyvin pitkälti hänen ja minun otteista. Jos pelaan itse jälleen hyvällä tasolla, uskon ansaitsevani pelata kaikki ne pelit, jotka minulle annetaan. Toisaalta Mikko on nuori kaveri, joka kehittyy ja josta tulee aivan loistava maalivahti tähän sarjaan. Ihmisillä ei ole aavistustakaan siitä, miten hyvä hän on. Hän on kehittynyt valtavasti vuodessa, analysoi Brückler Koskista.
Vaikka ”Brücks” ei selvästi paljon tilastoista perusta, hän heittää kuitenkin loppuun toiveensa tulevalle kaudelle:
- Tiedätkö, minkä yhden tilaston kärkisijan kuitenkin haluaisin ennen kaikkea jälleen saavuttaa? Eniten voittoja liigassa. Minulla oli se viime vuonna ja haluan sen uudestaan.