Suomi valittiin kahdeksatta kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Tämän NHL-kauden onnellisin suomalainen on...
Pulkkinen: Jani Nyman. Miehen tehokas nousu Seattle Krakenin kokoonpanoon on tullut puskista. Nuoren miehen potentiaali kyllä tiedetään, mutta ensimmäisen kauden piti olla puhtaasti opettelua. Nyman on saanut paljon enemmän mitä hän varmasti odotti. Tämä on tietysti hieno asia. Koska Krakenilla ei ole enää käytännössä mitään panoksia, kannattaa seuran antaa suomalaislupaukselleen kaikki annettavissa olevat minuutit.
Mannonen: Kevin Lankinen. Blackhawksista Predatorsiin ja täksi kaudeksi länsirannikolle Canucksiin. Thatcher Demkon salaperäisestä loukkaantumisesta on puhuttu jo pitkään. Huippu-urheilussa sanotaan usein, että täytyy olla oikeassa paikassa oikeaan paikkaan – Lankinen on ollut.
Vaikka edelleen hienoisessa sekasorrossa oleva Canucks ei allekirjoittaneen silmissä näe menestystä kevään ratkaisupeleissä, Lankinen voi kauden päätyttyä haukata rauhassa happea. Seuraavien kausien työpaikka on varma 4,5 miljoonan dollarin kausipalkalla.
Hart Trophystä kamppailevat tällä kaudella Connor Hellebuyck ja Leon Draisaitl
Mannonen: Ei. Tämä palkinto kuuluu toista kautta peräkkäin Nathan MacKinnonille.
Yksittäisen pelaajan vaikutus oman joukkueen menestykseen on tästä kolmikosta selkeästi suurin. Ilman MacKinnonia Denverissä tuskin pelattaisiin edes pudotuspelikiekkoa. Hänen suuruudestaan kertoo jotain se, että ilman 2019–2022 kausien pieniä poissaoloja hän pelaisi kuudetta perättäistä sadan pisteen kauttaan. MacKinnon olisi siis satasissa tasoissa muun muassa Bobby Orrin, Jari Kurrin, Joe Sakicin, Steve Yzermanin ja Mark Messierin kanssa.
Edmonton Oilersissa operoi maailman paras jääkiekkoilija Connor McDavid. Winnipeg Jetsin koko runko on kuitenkin luotu pudotuspelikiekkoon. Sen viisikkopuolustus on muurattu viimeistä palasta myöten valmiiksi. Maalivahdin merkitys on suuri, mutta paljon kiitosta Connor Hellebuyckin numerodataan tuo myös laadukas viisikkopuolustus.
Avalanchen ykköshyökkääjä on NHL:n arvokkain pelaaja.
Pulkkinen: Kyllä. Näiden kahden herran välillä pysti arvotaan. Yllä mainittu MacKinnon ei olisi väärä valinta hänkään, mutta nyt on kallistuttava toiseen suuntaan. Hellebuyckin tilastot ovat niin käsittämättömät, ettei häntä voi sivuuttaa tässä äänestyksestä.
Aatu Rädyllä on hyvä tulevaisuus Vancouver Canucksissa
Pulkkinen: Kyllä on, ehdottomasti. Canucks ei olisi kutsunut suomalaislupausta pariinkin otteeseen "ylös", jos se ei ajattelisi sentterin olevan seuralle tärkeä vielä tulevaisuudessa.
Canucks taistelee pudotuspeleistä, joten se peluuttaa varmasti kokoonpanoa, jonka se kokee olevan paras. Tuloksentekoon kykenevä monipuolinen sentteri on juuri sitä, mitä Canucks vielä tarvitsee. Uskon vahvasti, että Räty pelaa Vancouverissa hyvän NHL-uran.
Mannonen: Roskaa. Ei ole. NHL, AHL, NHL, AHL, NHL, AHL. Vancouver Canucksilla ei ole visiota 22-vuotiaalle Rädylle. Jääkiekon ystävät huomasivat jo muutama kausi sitten, että Räty on pelannut AHL:n sarjatason kokonaisuudessaan läpi. Hän osoitti aikanaan jo Bridgeport Islandersissa olevansa kypsä maailman parhaimpaan jääkiekkoliigaan.
Kun Filip Chytil joutui jälleen loukkaantuneiden listalle, oululaiselle olisi pitänyt aueta paikka Elias Petterssonin, Pius Suterin ja Teodors Blugersin jälkeen Canucksin neljäntenä keskushyökkääjänä. Näin ei kuitenkaan käynyt eikä ole käymässä, sillä neljäntenä on pelannut monipuolinen Nils Åman.
Räty on kuin kypsynyt pihvi, joka kaipaa ottajaansa. AHL-kiekko ei tarjoa hänelle enää mitään järkevää pelaajakehityksen kannalta, vaikka yhteispeli onkin toiminut Abbotsfordissa kokeneen Sammy Blaisin kanssa. Kärppien kasvatista tulee tämän kauden jälkeen rajoitettu vapaa agentti eli hän saa neuvotella muiden joukkueiden kanssa, mutta Canucksilla on ohjat käsissään vastatarjouksessa.
Agentti Ian Pulver, ota puhelin jo nyt käteesi ja neuvottele pelaajallesi hyvä muutaman vuoden yksisuuntainen sopimus. Canucks tuskin vastaa tähän tarjoukseen, niin pihalla he näyttävät olevan nuoren Rädyn suhteen.
